Atuagagdliutit - 07.10.1991, Side 6

iiuui$#wu^ mnrnnjtrsøMr
Kalaallit Nunaata allanut
qilersorsimannginnera
Namminersortut inuutissarsiutaat tammassapput Inatsisartut inuiaqatigiinni ilusiliisimaneq
allanngortinngippaasuk, taamaalillunili Kalaallit Nunaat aningaasatigut Danmarkimut qilersorneqarsimanerminit
peersinnaanngisaannalissaaq, taama oqarput aningaaserivimmiut marluk KNI, namminersorluni
inuutissarsiuteqarneq, pisortaqarfiit ingerlataat Kalaallillu Nunaata siunissaa piUugit apersomeqarnerminni
Inuutissarsiutitigut uummaarissumik ingerlatsisoqassap-
put inuutissarsiutit tunisassiorFiulluarnerusut aningaasa-
liivigineqarnissaat aqqutissatuaavoq. (Ass.: Knud Josefsen)
Penge til de produktive erhverv er den eneste vej til et
dynamisk erhvervsliv. (Foto: Knud Josefsen)
voq kikkut tamarmik ilisi-
NUUK(PL) - Kalaallit
Nunaat aningaasaqar-
nikkut taamaalillunilu
allatigut nammineersin-
naasinnaassava, imalun-
niit manna tikillugu
ileqquusutut Danmarki-
mit nunanilluunniit alla-
nit ikiorneqarnissamik
pinngitsuuisinnaanngil-
luinnartuassava?
Apeqqut taanna Inatsi-
sartut ukiakkut ataatsimii-
lernerisa nalaanni siunissa-
mi aningaasaqarnikkut ine-
riartortitsinissamik oqallif-
fiusussami soqutiginaate-
qarpoq.
Taamaattumik apeqqut
taanna AG-p bankdirektør
Svend Erik Danielsenimut
direktøreeqqallu ilannnut
Frank Kristiansenimut ta-
marmik Grønlandsbanki-
meersunut aningaasaqarni-
arneq pillugu ilinniarluarsi-
masunut naalagaaffiup aku-
erisaanik kukkunersiuisu-
mut aammalu cand. polit.-
imut (naalagaaffiup anin-
gaasaqarnera eqqarsaatiga-
lugu) apeqqutigisimavaa.
Apeqqulli akerusunngi-
laat.
- Apeqqut politikkimut
tunngasuuvoq uagut akisin-
naanngisarput, pissanga-
qaagulli Inatsisartut ataat-
simiinnerminni aningaasa-
qarniarnerup ineriartorne-
rani anguniagassat suut an-
guniagassatut siunniukku-
maarneraat, Svend ErikDa-
nielsen oqarpoq.
Kisianni nassuiarusup-
paat aningaasaqarnikkut
politikkeqarnerup qanoq pi-
neqarnissaa, Inatsisartut
aalajangissappata Kalaallit
Nunaat Danmarkimit ataat-
simoortumik tapiissutit
aqunneqarnerinnaannik
inuuniuteqassanngippat,
namminerli aningaasaqar-
nikkut ineriartortitsineq
tunngavigalugu nammineq
ingerlalissasoq.
Aningaasat allamut
nuulfugit
AG: - Kalaallit Nunaata ul-
lumikkut aningaasaqarniar-
nera qanoq oqaluttuarisin-
naavisiuk?
- Massakkut ajornerpaaf-
fissaminiippoq, taama oqar-
poq underdirektør Frank
Kristensen (FK).
AG: - Ima ajortigaa, allaat
aj orneruleqqissinnaanani?
- Naagga, taama akivoq
bankdirektør Svend Erik
Danielsen (SED). Aningaa-
satigut ajutoornerit suli ta-
maasa takunngilagut. Nam-
minersorluni inuutissarsiu-
teqarnermi sakkortuumik
allanngortitermerit spli in-
gerlapput, tamanna aalisar-
nermi sanaartornermi niu-
ertarfeqarnermi atuuppoq.
Taamatulli ajutooraluttuin-
narnermi aalajangiisuuvis-
suusussaq tassaavoq inuia-
qatigiinni allannguutit suut
politikerit massakkut isu-
maqatigiissutigisinnaane-
raat.
FK: - Kalaallit Nunaata
aningaasaqarniarnera eq-
qarsaatigalugu politikerit
qanoq Uiorniarnersut pis-
sanganartorujussuuvoq.
Aningasanut inatsisip oqi-
maatigiissarneqarnissaan-
nut naammanngilaq. Anin-
gaasanut inatsit inuutissar-
siuteqarnermi atorluarni-
anngikkaanni naqqa suli an-
guneqaqqajarsimanngilaq.
AG: - »Atorluaaniarneq«
qanoq paasisariaqarpa?
FK: - Imaappoq aningaa-
sat sapinngisamik amerla-
suut inuutissarsiutitigut tu-
nisis assiorfeqarfinnut
nuunneqartariaqartut. Aat-
saat taamaaliornikkut inuu-
tissarsiutitigut uummaris-
saasinnaavugut, inuutissar-
siutitigullu uummariffiusu-
ni inuiaqatigiit aatsaat nam-
mineerlutik aningaasarsiu-
lersinnaapput.
AG: - Aningaasat sumit
pissavagut?
FK: - Landskarsi aningaa-
sanik amerlanerusunik pis-
sarsisinnaanngimmat isu-
maginninnermi kulturik-
kullu ingerlatsinermit alla-
tut ajornartumik tiguneqar-
tariaqarput. Ilinniartitaa-
neq minnerpaakkulluunniit
ilanngarteriffigineqartaria-
qanngilaq. Taannami tas-
saavoq siunissaq ungasinne-
rusoq isigalugu ilinniaga-
qarluarsimasunik sulisoqa-
lernissaq siunertaralugu
aningaasaliiffiusoq, taa-
maattumillu isumaginnin-
neq kultureqarnerlu kisi-
mik ilanngarteriffigineqar-
sinnaanngorput. Sooruna-
mi tamanna ajoraluaqaaq,
taamaaliortoqanngippalli
ineriartorneq ilorraap tun-
gaanut aallarnavianngilaq,
isumaginninnermilu ajor-
nartorsiutit aaqqinneqarna-
vianngillat, inuiaqatigiillu
kulturikkut uummaarissu-
mik ineriartulernissaat an-
guneqarnavianngilluinnar-
luni. Suut tamarmik immin-
nut ataqatigiilluinnaqqis-
saarput.
Annertunerusumik
tunisassiorneq
AG: - Suut aningaasaliiffigi-
neqartariaqarpat?
KF: - Naalagaaffinnut
taamalu aamma namminer-
sornerullutik oqartussaas-
suseqartunut sunulluunniit
pingaaruteqarluinnartuu-
voq inuutissarsiutitigut
unammillersinnaanermik
siuarsaasumik attaveqati-
giinnikkut aaqqiinissaq. Ta-
matumani assartuineq, aq-
qu semit attaveqaatillu eq-
qarsaatigisariaqarput. Taa-
maattumik Kalaallit Nu-
naanni sulifleqarfinnik pi-
lersitsinissami tunngavissa-
nik pilersitsisoqartariaqar-
poq, taamaaliornikkut tuni-
sassiornermi akit unammil-
lersinnaasut - kiisalu tuni-
sassiat tunineqarnissaat an-
guneqarsinnaaqqullugu.
AG: - Assersuutissaqar-
pa?
FK: - Iluaqutaanngilaq
atorfillit innaallagissap
akissaanut naatsorsuutit
paasinanngilluinnartut su-
liarissappatigit. Kialluun-
niit erseqqissumik takusin-
naanngilaa taakku qanoq
iliorsimanersut, iUoqarfin-
nilu tamani assigiimmik
akeqartitsiniarsarinikkut
aningaasartuutaasussann-
gikkaluanik pilersitsisoqar-
tarpoq. Innaallagissap akia
innaallagissiomermi anin-
gaasartuuterpiaasut tunn-
gavigalugit aalajangersar-
neqartariaqarpoq, piffiillu
ilanni akisuallaalerpat
Namminersornemllutik
Oqartussat tapiissuteqar-
nissaq eqqarsaatigalugu po-
btikkikkut aalajangiisaria-
qarput. Taamaaliornikkut
kialluunniit sosuqarnersoq
paasisinnaalissavaa.
AG: Tamatumani Nuuk
iluaqutissarsisinneqarujus-
suassanngila?
SED: - Ilaasa iluaqutis-
sarsisinneqamissaat matu-
mani apeqqutaanngilaq. Ta-
matumani pineqarpoq inuu-
tissarsiutitigut piviusorsior-
palaartumik tunngavissalii-
nissaq - assigiinngitsunillu-
mi marlunnik akilersuisitsi-
soqarsinnaavoq - inuinnaat
atuinerannut inuutissarsiu-
titigullu atuinermut. Taa-
maaliornikkut suliffissat
amerlanerusut annertune-
rusumillu tunisassiorneq
pilersinneqarsinnaapput.
Kalaallit Nunaat nammine-
risamik aningaasaqarnik-
kut ingerlalissappat inuia-
qatigiit akikinnerpaamik
tunisassiorfiusinnaasunik
ingerlatsineq anguniartari-
aqarpaat. Ajornartorsiorfiu-
sunilu ikiorsiisinnaassa-
gaanni aamma tamanna
piumasarineqarpoq.
AG: - Namminersortut pi-
suujunerulernissaannut
inuiaqatigiit sooq ikiuutis-
sappat?
FK: -Kalaallit Nunaata
aningaasaqarniarnerani
namminersulernissamut
pingaartuuvoq maani ilua-
naaruteqarnissamut periar-
fissaqartitsinissaq. Iluanaa-
rutit taakku aningaasaleeq-
qinnermi atoqqinneqassap-
put, subfleqarfiit aningaa-
saqarnikkut patajaanneru-
lissapput, taamalu nutaanik
isertitaqartoqarlunilu sulif-
finnik nutaanik pilersitso-
qarsinnaanngussaaq.
Soorlu sattaattut
AG: - Iluanaarutit inuiaqati-
giinni aningaasaleeqqinnis-
samut atorneqarnissaat qa-
noq qulakkeerneqarsinnaa-
va?
SED: - Piginnittut soquti-
gisaraat sulifieqarfiutimik
allisarneqarnissaat. AG: -
80-ikkut qiteqqunneranni
takuarput kilisaataatillit
iluanaarutiminnik tamak-
kiisumik atuinermut nun-
guutsisartut aningaasaqar-
nikkut patajaallisarnissar-
tik eqqarsaatiginagu, taa-
malillutillu ullumikkut aali-
samermi aningaasatigut
ajornertorsiornerup nalaani
atugassanik sillimmateqa-
ratik.
SED: - Tamaasa ataatsi-
mut taama oqaatigissallugit
ulorianartuuvoq. kilisaataa-
tillit ilaat aningaasatigut pa-
tajaallisarnissaminnut pik-
korilluinnartuusimapput,
ullumikkullu ingerlalluar-
lutik. Immaqa ilaat taama
pikkoritsigisimanngikkalu-
arput, taaldculu ilaat ullu-
mikkut ajornartorsiorput.
Tamaattoqartuaannartus-
saavoq. Kisianni tassa
imaattuaannarsimavoq ilu-
anaarutiminnik aningaasa-
leeqqittut ajornartorsiuti-
nik qaangiisuusarlutik, sin-
nerili ajutoortarlutik.
AG: - Pisortat ikiorsiisuu-
ginnassappat, namminer-
luunniit aamma sulifleqar-
finnik ingerlatsisariaqar-
pat?
SED: - Inuutissarsiutiti-
gut uummaarissumik inuia-
qatigiit uummaarissumik
ingerlatsinissaq kissaatigi-
gunikku inuutissarsiutiti-
gut ineriartortitsinissaq
pingaartilluinnartariaqar-
paat, taavalu aalajangersi-
masumik akigitinneqartut
akillu allat takussutissaasa-
riaqarput taamaatut sullis-
sinerup qanorpiaq akeqar-
nersoq. Inuutissarsiorneq,
inuiaqatigiit aammalumi
politikerit assigiinngitsut
qanoq akeqarnersut taku-
sinnaasariaqarpaat. Taa-
maanngippat sattaattutut
ingerlasoqalissaaq.
AG: - UUumikkut taama-
tut ingerlasoqarami?
SED: - KNI-p akigititai ul-
lumikkut qanoq katitigaa-
nersut politikerit inuttaasu-
tulli allatut ilisimasaqarfi-
ginngitsigaat.
Paasiujuminartumik
AG: - KNI siunissami qanoq
inissisismalissava?
SED: - Kalaallit Nunaan-
nut umiarsuartigut assar-
tuinermi KNI-p kisermaas-
silluni ingerlatsinera peer-
neqartariaqarpoq. Kiser-
maassilluni ingerlatsineq
piivinneqartariaqanngilaq
Kalaallit Nunaannut umiar-
suartigut ingerlatsineq suli-
ariumannittussarsiuunne-
qarpat, taamaalilluni nam-
minersorlutik umiarsuaatil-
lit tamarmik kisimiillutik
ingerlatsinissamut akueri-
neqarnissamik qinnuteqar-
sinnaalersillugit, taava as-
sartuinermi akit akikinner-
paat taamaalilluni pissarsia-
rineqarsinnaapput. Qula-
rinngivipparalu ullumikkut
ingerlatsinermit akikinne-
rusumik ingerlatsisoqarsin-
naasoq.
FK: - Taamavalu tamar-
mik ilisimalissavaat suut
akilertarnerlugit. KNI-p ilu-
siliisimanera ullumikkut
paasiuminaatsorujussuu-
voq. Inuiaqatigiinni demo-
krati atorlugu ingerlanne-
qartuni pingaartorujussuu-
massappassuk suut akiler-
tarnerlugit - aamma sooq
taamatut akiliisarnerlutik.
Assar tuinermi ingerlatsineq
paasiuminarnerulissaaq, as-
ser suutigalugu ukiut talli-
makkaarlugit tamanut suli-
ariumannittussarsiuunne-
qartarpat.
AG: - Nunaqarfiit isorliu-
nerusullu ajornartorsiorti-
taalissanngillat?
FK: - Naamerluinnaq. In-
gerlatsisussamut ataasiin-
narmut akuersissuteqartar-
nikkut nunaqarfiit isorliu-
nerusullu isumannaallisaa-
vigineqartassapput, tama-
tumunngalu peqatigitillugu
paasiuminartuunissaa aki-
kinnerpaanissaalu qulakke-
erneqartassallutik.
AG: - KNI pitsaanerpallu-
nilu akikinnerpaartaasin-
naanngila?
SED: - Immaqami, tama-
tumanili piumasarineqar-
poq KNI-p umiarsuaateqar-
fiata namminerluinnaq in-
gerlasunngorluni suliffeqar-
finngornissaa, taamaalior-
nikkut KNI-p assartuiner-
mik ingerlatsinera qanoq