Atuagagdliutit - 07.10.1991, Síða 10

10
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 115 1991
Ataatap
qimagaasup
upputaa.
AG-mi saqqummiisup aqqa
nalunngilarput
1.
Erninnguara uannit
qimagutitaasutit
puiornatit ataatap
upputingiloortaraatit
assingilli pigigakku
isigiuartarakku
uummatikkut qianinni
tuppallersaasigigakku.
2.
Erninnguara sumiippit
aallarunneqartutit
arsaagaasutut ataatap
tarniga kiserliortoq
eqqissisalaassagukku
sinnattukkut takunaakkit
kipilivissup uummataanut
pakkutissagakkit saannut.
3.
Erninnguara ataatap
aqqutaa atornagu
puiornagu inuuneq
tunniussatut ilinnut
paarisassatut pigakku
aqqutissarissagakku
siunissat qaamasuuli
pilluarfiuttuarli.
Taalliaq saqqummersippara
isumaqarama taallap imari-
saa ullumimut qaqugumul-
lu atorfissaqartuarumaar-
toq. Inuusugut ullut puior-
taannarpavut qanorlu nas-
sataritittagaai, qaangipal-
laannaruttigillu pitsaaneru-
soralutigu. Massa nalusat-
sinnik ilaannilu annilaarna-
qisunik kingun eqartinne-
qartartut oqaloqatiissutigi-
neq ajoratsigit susassarinn-
ginnerarlugilluunniit. Ne-
riuppunga taallap imarisaa-
tigut paasissagipputtaaq an-
gqjoqqaat meeqqallu im-
minnut pinngitsoorsin-
naannginnerannut, meeq-
qat perorsarneqarnerisa
inerikkiartornerisalu tunn-
gaviisigut.
TVANGSSALG
af ejd. B-nr. 575 af Nanortalik bys koord. 376.602
beliggende Nanup Aqq., 3922 Nanortalik
Landsdommeren i Grønland har fra advokat Arne H.
Krusholm, v/adv. fm. Jess Aagaard, postbox 249,3900
Nuuk som kurator i konkursboet Gigi-Mode v/Klara
Sofie Eliassen modtaget begæring om tvangssalg af
ejendommen B-nr. 575 Nanortalik.
Tvangssalg sker i overensstemmelse med reglerne i
bekendtgørelse nr. 201 af 3. maj 1978.
I medfør af bekendtgørelsens § 3, 2. punktum opfor-
dres alle, der mener at have uregistrerede rettigheder
til ovennævnte ejendom om inden endeligt tvangssalg
at anmelde disse overfor Landsretten i Grønland.
Rettigheder, der ikke er gjort gældende inden tvangs-
salget, fortabes.
Landsommeren opfordres herved evt. interesserede i
at fremkomme med bud for køb af ejendommen på
grundlag af den af rekvirentens advokat udarbejdede
tvangssalgsopstilling og vilkår, der på begæring kan
udleveres af denne.
Ejendommen er en butiksbygning med lager og til-
bygning opført i 1955 med tilbygning i 1989/90 med
bebygget areal på ca. 212 m2.
Skriftligt tilbud kan stiles til Landsdommeren i Grøn-
land, postbox 1040, 3900 Nuuk og fremsendes til ad-
vokat Arne H. Krusholm, v/adv.fm. Jess Aagaard,
postbox 249, 3900 Nuuk, således at tilbud er denne i
hænde senestden 2L okt. 1991 kl. 16.00.
Skriftlige tilbud kan ikke danne grundlag for subsi-
diære overbud og skal være endeligt fastsat til et
bestemt beløb.
Under tvangssalgsmødet vil evt. skriftlige tilbud blive
fremlagt, og der vil for de mødende være mulighed
for at afgive mundtligt overbud.
Endeligt tvangssalgsmøde afholdes i Grønlands
Landsret, Tjalfesvej, 3900 Nuuk den 22. okt. 1991 kl.
1L00.
Landsdommeren i Grønland
Eqqumiitsulior-
nerup nukii
All: Kristian Olsen, Aaju, Nuuk
Eqqrmiitsuliorneq ulluinnarni inuunitsinniitissa-
gutsigupinngitsoorata aamma eqqumaffigisariaqar-
parput. Siunertai qaassiiusinnaapput, kisianni
ataatsimut isigalugit kultureqaataatippavut, nalile-
rumasarpavullu kusanartuliomeri aallaavigalugit.
Eqqumiitsuliorluni suliaq ilungersuullugu aallussima-
gaanni ukiut ingerlaneranni eqqumiitsuliortaatsip kusa-
nartuliomerinnaanngitsup siunertaa allaaneq angusaqar-
sinnaasoq paasiartuaagassaavoq.
Tuppallersaaneq, isumaliulersinneqameq, aliannaarneq,
tupigusunneq tulluusimaarnerlu angumaneqarsinnaasar-
put. Paasisap pifTisssaq inuuffigisaq, isikkulersuineq qali-
paasersuinerlu sakkugisaraangamigit, kinaasutsimik oqa-
luttuarsinnaalersarpoq saqqummernermigullu paatsivee-
russinnaanermik imaluunniit toqqissinermik ersersitsiler-
sarluni.
Takusat, isikkut ilutsillu aqqutigalugit isiginnaartussaq
takunnittussarlu piumassuseqalersinneqarsinnaapput
aammalu ileqimisaartortuinnanngortillugit paasinngillum-
nagaannik tiguartifTigisinnaanngisaannillu tuniorarneqar-
sinnaapput.
Pitsaasunik taqassinartunillu isornartorsiuinernik pe-
rorsaataasunik pilersitsisarput.
Anersaakkut piosaanerit plsuunnguutaasarput
Inuiaqatigiit ineriartorneranni eqqumiitsuliorneq peqa-
taatinneqanngikkaangat isikkut nutaat pissutsillu aporaat-
tut eqqarsaatersorsinnaassutsimik amigaateqalerlutillu
misigisat umeruisinnaanermik ilutsinillu (qannami) nukin-
nik aallaavillit atornissaat nalorsaatigineqaleraluttuinnar-
tarput inuiaqatigiinnilu anersaakkut perorsaaneq sanngiil-
ligaluttuinnarlunilu piorsaatissaarukkaluttuinnartarpoq.
Iluttalu (qannatta) nukii ineriartortinneqarunnaaraa-
ngata anersaakkut piitsunngoriartorneq aqqutissiuuneqa-
lersarpoq. Anersaakkummi piorsaanerit, piorsaanerit ineri-
artuutit allat assigalugit, pisuunnguutinik nassataqartar-
put.
Oqaaserput eqqumiitsuliorneq sungiullugu isumartu-
sisarpoq saqqummiussanullu nalineruminaatsunut allaat
taaguutigisssallugu piukkunnartunngortarpoq, oqaatsim-
mi aamma imaraa eqqarsarlersitsineq, imaluunniit ta-
saavoq paasinngisaq paasiniassallugu paasisaqarusussut-
simik nakkaannarumanngitsumit ilungerneqarneq.
Eqqarsalerslnneqarneq peqqlnnartuuvoq,
taamaammat eqqumiitsuliornerup pissusaa takunnittussap
isiginnaartussalluunniit isumaliulersitaanissaanik kissaa-
tilik eqqumiigeqqajaanartorujussuuvoq perorsaatigiumi-
naatsussaqalunilu, Pingaartumik sorlumminartunik nar-
lanngunartunillu immerneqarsimagaangami. Isumaliuler-
sitsisinnagaangamili tiguartinnermik kinguneqrtartumik
apeqqusiisarpoq paasiniaatitsiniarnerminilu ilisimasassa-
nik tunioraaginnarani aamma sakkortuunik pingaartitaqa-
lersitsisarpoq, kulturikkut nutaangorsaasinnaagami qa-
ngalu pissutsinik pingaartitsisinnaagami sanioqqunneqar-
sinnaajunnaarlunilu.
Inuiattut oqaluttuarisaaneq ilaafligisuugamiuk atuuffi-
gisuullugulu inuiaqat kikkuugaluilluunniit ingerlaatsimin-
ni ilisamaatitut inuiaassutsimillu pituttuisuusutut naat-
sorsuuttapaat ineriartornerminnilu minikkumanngilluin-
nartarlugu.
Eqqumiitsuliornerup ineriartornermini atuuttarnerta pi-
umasaa tassa anersaakkut nukittorsarnissaq. Taanna ilisi-
massallugu siunniukkaanni eqqumiitsullu pallimasaa
anguniarumatsallugu, taava eqqumiitsuliortutut nukittor-
sarfeqarnissaq aamma pisariarluinnartungortarpoq. Nu-
natsinnilu nukittorsarfiit pingaarnersaasa ilagaat inuiaqa-
tigiiussuserput, oqaatsivut, suliavut pinngortitarsuarpullu.
Soorlu Lana Hansenip, 1970-imi inuusup, taalliamini
»ilinniagassapajuimmi« oqaatsit nassiussai eqqumiitsumiit
puilajualersitsisut:
»eqqarsaatit imertemeqassanatik asiusarput
takorluukkanut anguniakkanut
appakaakkusukkuit takanna.«
Sumiippit
timmiannguaq
Taalliortoq H.P.
Fleischer,
Uummannaq
Nipinnguit tusaajuarlugu
aasarsuup ataani
maani, ikani, s amani
ila nuanneqaaq
nuannaameq angeqaaq
Illoqarfik qimallugu
ilaajuartutit
paamannguit pukullugit,
aasarsuup ataani
sinittunnguusutit
qungujulavutit
nuannaarlutit.
Ukialersup ataani
seqernup pukkilisup
nalaani
AALLARPUTIT
ornitamut allamut,
neriuutigaakkit
timmiannguaq
ajunnginniarina,
ASAVAGIT.
Ataata
Silaannarik
Takulerpara nunarsuaq
Asinngalersoq ukiarluni
nillataaq nuanneqaaq.
Kingumut silaannarik
nunamut qeriuartumut
uterluni taikkuppoq.
»Ilumut silaannarik
takkuttoq nuanneqaaq«.
Nuanneqaaq takkuttoq
nillataaq silaannarik
kalaallimut peqqinnaq.
Taalliortoq Julius P.
Mølgaard, Qeqertarsuaq
Aasiak Aasiammiu
Taaliortoq Anda Poulsen, Aasiaat
Qanga inoqanngikkallar-
mat,
eqqissillunga nunagisarpa-
ra.
Sullernit napittortaralugit
inuulluutigalugit.
Maanna inoqaleqigami illo-
qarfik
Aasiaalluni tujormiorna-
qaaq
imaakkami angiluttulera-
ma.
Angalaaleruma nipit ersi-
nartut
siutinut amiilaarnartut
maani tusartualerakkit
siornagut aqqusaaginnar-
tulluunniit
anittarsimanngisaat
maanna inuisa anittalerma-
tigit.
Pooq qilerussaarneqamis-
samik
utaqqiuartutut ippoq
qunugaalli ikkua
qaartoqassanasor alu gu.
Timi sulisinneqarani
sianiutit sulipilutsinneqar-
put
timitaqanngitsumik
timitaliiniaratik
ingutsiuarlutik
timmissatut aallarumann-
givissutut
qangattarumanngivissutut.
Puigorpaallu inuulersut
nukangasortamik sukisaar-
feqarnissaat
qinikkatut issiaarani
illup ungasinngisaani
merlertut peqatigalugit
sukisaarfeqarnissamik
Maanna inoqaleqigama
Aasiaallunga tujormiule-
qaanga
nunatara pisuunani
aserulersutut ilermat
marlunnik niullit
oqaat sulinerummata.