Atuagagdliutit - 14.10.1991, Blaðsíða 6

6
ATUAGAGDLI UTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 118 1991
Nunaqarfiit
matuneqassanngillat
Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit,
isumaqarpoq illoqarfimmiut
nunaqarfimmiunit
ilinniagassaqartut
NUUK(LRH) - Josef
Motzfeldtip oqaloqatigi-
neqamera pingasunn-
gorpat Atuagagdliutini
atuarneqarsinnaavoq.
Il aa ti gut nunaqarfiit
matuneqarnissaat isum-
merfigaa:
- Tassani apeqqutaalluin-
narpoq nunat allat assigiler-
sinnaanngivisagut assigile-
rusunnerigut. Uanga isu-
maqarpunga nunat allat
atugaat nunatta nunatsin-
nilu pissutsit atukkatta as-
sigilinngisaannas sagaat.
Nunarput nunarsuarmi im-
mikkuullarilluinnaqqeqqis-
saartuuvoq. Taamaattumik
soorunami nunat allanut as-
singusunngortinniaraanni
naleqqunnerpaassagaluar-
poq illoqarfinnut pingasu-
nut kalaallit katersorneqa-
runik.
Kisianni taamatut
oqaannarluni inunnik nut-
sertitsisarneq naalagaaflin-
ni allani kisermaasilluni
naalakkersuisoqarfinni
atorneqartarsimasoq tusa-
gassiuutitigut tusartarpar-
put, soorlu Rumænien-ik-
kunni nunaqarfiit buldoze-
rersuarnik nivaatsersorluni
assersorlugit nunguteriar-
lugit inui allanut nuutsillu-
git. Tamakkua takutereer-
paat inuttut atugarisatigut
kulture-mullu inuusaaseq
qanoq attuummassuteqarti-
gisoq.
Aningaasat
- Isumaqarpunga nunaqar-
fiit naalakkersuinikkut taa-
matut isummerfigineqann-
gisaannartariaqartut. Isu-
maqarpunga nunatsinni ili-
samaaterput tassaasoq taa-
matut siulitta innersuisima-
nerannik toqqammaveqar-
toq.
- Aningaasatigut artoma-
qaaq taamatut siamasissu-
mik nunaqarnerput, kisian-
ni allanik isumalluutissa-
qanngilagut. Immitsinnuin-
narmi taamaallaat isumal-
luutigisinnaavugut nunat-
sinni inooriaatsimut, qanga-
li atuussimasumut, nutar-
terneqaraluartumulluun-
niit naleqqussassallugu.
- Nunatsinni nunaqarfiit
tam arlu innaasa tikissima-
vakka. Marluk kisiisa eqqar-
saatigissanngikkutsigit.
Inuunermik nakuunermik
nunaqarfinni naapitaqar-
tarsimavunga. Timikkut
atugarisamikkut oqitsor-
siunngikkaluarlutik kisian-
ni tarnikkut, anersaakkullu
nakuussuteqarput.
- Nunaqarfimmiuugama
isumaqartuaannarsima-
vunga illoqarfimmiut nuna-
qarfimmiunit aamma illin-
niagassaqartorujussuusut.
Bevar bygderne
Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit,
mener byboere kan lære af
bygdebefolkningen
NUUK(LRH) - På onsdag
bringer AG et interview
med Josef Motzfeldt,
som blandt andet ud-
trykker sin mening om,
udtalelser, om at bygder
bør lukkes:
- Jeg mener det er et
spørgsmål om, hvorvidt
man ønsker, at ligne andre
lande. Ønsker man det må
man flytte befolkningen
sammen i tre byer. Og det
mener jeg er urealistisk, vi
har en særegenhed, som der
ikke bør ændres på.
- Vi ser gennem medierne,
hvilke uheldige konsekvens-
er det får, når en koloni-
magt, tvinger befolkninger
til at bo andre steder, end
dem de har valg - som for
eksempel i Rumænien.
- Jeg mener ikke, man
som regering kan tillade sig,
at beslutte den slags ting.
Vore forfædre har gjort os
særegne ved at bosætte sig i
landet, som de har gjort.
- Det er en økonomisk be-
lastning, at bo i så stort et
land. Men vi har kun os selv
at stole på.
- Jeg har besøgt alle byg-
der, på nær to. Og jeg mær-
ker en meget stærk ånd i
disse bygder, og det kan by-
boere lære noget af, mener
jeg.
Utaqqiinnarneq
ilumuunngilaq!
All.: Markus Olsen, Sisimiut
AG nr. 109 23. sept. saq-
qummersumi Sorlak-p siu-
littaasuata akissuteqarluni
qisuariameranut qujallun-
ga - ima pissutsit nangillugit
nassuilaassavakka:
Allaaserisanni Sorlak pi-
gakku sukisaarsartarfiup
matoqqaneranut pisuutin-
nianngilara! Aamma soquti-
ginnissimanngitsutut taani-
anngilara! Illilli oqaaseq
»utaqiinnarneq« allatanni
taannarivallaaqigakkku isu-
malersulaassavara.
Sisimiuni inuusuttut pi-
sussamik utaqqiinnarpal-
laarnerarpatit; uanga ilann-
gullunga! Isumaqarsima-
nerputit; Sisimiuni suki-
saarsartarfik »Sukorseq«
Sisimiut kommune qulaa-
tiinnarlugu tiguarsinnaa-
gipput? Soorlu: qallunaat
nunaannitut iserterfigalugu
tiguaannavillugu! Naamik!
Taama toriitsigisumik peri-
aaseqannginnatta Sisimiut
kommunemi atorfinitsiti-
sussamik aalajangiisartut
suleriaasiat naammagittar-
luta utaqqisimavarput. Su-
liluni utaqqilluta!
Sorlak allaa^risannii eq-
qaagakku, peqatigiiffeqar-
neq pillugu ilannguppara.
Isumaqarama ineeqqanut
inuusuttunullu peqatigiif-
fiit/suleqatigiiffiit suleriaa-
siat eqarpallaartoq. Ilissi
ilaasortarianiakkasi!? Sor-
lak pilersikkatsigu tunnga-
vigisatta ilagivaat sumiiffin-
ni oqallinneq suliniuteqar-
nerlu kaammattuiffigineru-
niarlugit. Ullumannali tikil-
lugu suli tamanna sukusii-
sumik sumiiffinni suliniuti-
gineqarsimanngilaq. Soor-
luuna Sorlak aamma allaf-
fissorneriinnanngorfiusi-
masoq? Namminersornerul-
lutik oqartussat emersua-
tut? Nunatsinni ernerullu-
artut maniguutiinnartann-
gillat! Isumaqaramami ilissi
maniguuppallaalersimasusi
pissutsit taamaginnarne-
rannut. Uagut naalakker-
suisuunataluunnit aqut-
tuunngitsugut pissutsit qa-
noq ittut aqqusaarnissaat
aaliangertarinngilarput.
Pissaanerup iluani kaaveqa-
taaniarussi nukittunerusa-
riaqarassi.
Peqatigiiffinni/suleqati-
giiffinni. tamatta siuuttuu-
sinnaannginnatta ilaat oqal-
lititsisuuniartariaqarput,
pissutsit equngasut qaffat-
sinneqassappata. Tamanna-
lu uanga maanna sakkuga-
lugu atorpara Utaqqiinnar-
nanga! Isumaqaruit utaq-
qiinnartuusunga taava: Sor-
lak-p pilersinniarnerani
oqaluttuarisaaneq qivia-
laarluguluunniit atualaar-
nariuk. Asuli maanngaan-
niit puttuttuunngilanga.
Aqqaluk, akisussaaffim-
mik inngigissumik tigum-
miarputit; siamasissumik
silittumillu sulinissaq angu-
niarlugu tamatigoomerusu-
mik isummersinnaassuse-
qarnerusariqarputit. Sine-
rissami pisut malinnaaffigi-
nerullugit Sorlak-p anersaa-
va oqariartuutigilluassa-
gukku. Issiaannarluni nu-
nap assinganik isiginnaa-
ginnartoqarsinnaanngilaq!
Siunnersuininnut aam-
marlunga qujallunga..
Nunaqarfinni
timersorneq
All.: Enok Sandgreen, Akunnaaq
U. Rasmussen AG nr. 107-
mi siunnersuuteqarpoq
»Nunaqarfiit pissartann-
gorniuttalerlik«-mik taallu-
gu isumaqarpunga ilumor-
luinnartoq timersornikkut
nunaqarfiit periarfissinne-
qartariaqarput isikkamik
arsarneq eqqarsaatigalugu.
Nunatsinni timersornik-
kut siuarsaaniassagutta
ataatsimut isigalugu siuar-
saaneq ingerlanneqartaria-
qarpoq, illoqarfiit annertu-
nerusumik kisiisa isiginiar-
nagit aammali nunaqarfinni
timersornermik ingerlatsi-
sorpassuit qanoq ililluni
oqinnerusumik periarfissin-
nerisigut. Tassani pivara
nunaqarfiit arsaattarfe-
qanngitsut massakkut peri-
arfissatuaraat Kalaallit Nu-
naanni pissartanngor-
niuunnermut peqataanias-
sagunik allatut ajornartu-
mik illoqarfiit sukkut tama-
tigut periarfissarissaartoru-
jussuit akornanni inissisi-
masarlutik.
Nunaqarfiit 1992-imi pis-
sartanngorniuunnissaanik
siunnersuuteqarneq isu-
massarsiaq pitsaavoq piviu-
sunngortinneqarnissaalu
GBU-up sulissutigilertaria-
qarpaa. Nalunanngereerpoq
nunaqarfiit timersornikkut
annertuumik siuarsaatigis-
sagaat periarfissatigut oqili-
saanneqarnermikkut, peri-
arfissaqarpormi kommuu-
nit aningaasartuutinut
nammaqataatinnissaat kul-
tureqarnermut ataatsimiis-
sitaliat illoqarfinniittut
ukiut tamaasa timersorner-
mut atugassanik immikko-
ortitsinikkut periarfissinne-
qartarmata timersoqatigiif-
finniit qinnuteqarnikkut ta-
piissutinik pissarsiffigine-
qarsinnaasunik. Tassaap-
pullu illoqarfinni timersoqa-
tigiiffiit annertunerpaamik
atortagaat periarfissat suu-
sut nalunnginnamikkit, an-
ingaasaliissutillu iluanni
aamma nunaqarfiit periar-
fissaqarput Kalaallit Nu-
naanni pissartanngor-
niuunnissaminut tapiiffigi-
neqarsinnaanerminnut.
GBU qinnuigissavara nu-
naqarfiit Kalaallit Nunaan-
ni pisartanngomiuunner-
mut anngunniuunermut pe-
qataasartut aallaqqaammut
92-imi pissartanngorniuun-
nissaat sulissutigissagaa
unammersuarnerullu na-
laani ataatsimeeqatigiinnik-
kut siunissami Nunaqarfiit
pissartanngomiuullutik
unammisarnissaasa qanoq
ilusilerneqarnissaa ilusiler-
sorneqassasoq peqataasut
peqatigalugit. Soorunami
unammersuarnissap su-
miinnissaa assortuussutaa-
sinnaavoq kisianni pissusis-
samisuussooq Qeqqani inis-
sinneqarnissaa kiisalu illo-
qarfimmut inissaqarnikkut
periarfissarissumut inissin-
neqaruni tamanut pitsaa-
suussammat. Naggataati-
gut nunaqarfiit ar sar nikku t
ingerlataqartut taperser-
suillutik GBU-mut saaffi-
ginninnissat kissaatigalugu
suleqataanissaannik kaju-
missaarlugit suleqataallua-
risi.
Anda Poulsenimut
akissut
All.: Magdalene Fontain,
tusagassiortunngorniaq
Aasivimmiinnitsinnit aalla-
kaatitassiortussat pinga-
suuvugut. Aalannginnitsin-
nili Aasivimmi oqaluuseri-
neqartut ilaat ataaseq itisi-
lerlugu samminiarlugu siu-
nertaliuppara, sungiusaati-
tut suliarigakku annertuu-
mik sammisaqarniarnanga.
Nuummulli uternitsinni
paasinarsimmat Aasivik an-
nertunerusumik meeqqa-
nut aallakaatitassiat eq-
qaassanngikkaanni, aalla-
kaatitassiarineqarnianngit-
soq, aallakaatitassiassama
sammivia allanngortippara,
taamatullumi, naak sulia-
reqqitaagaluarluni, saq-
qummerpoq.
Erseqqissaatigis savara
aallakaatitassiortunik alla-
nik immiussisoqarnera pis-
sutigalugu assihartassatut,
samminiakkatullu, siunner-
suutigisimasakka tamakkii-
sumik assilineqarsinnaasi-
manngimmata. Nammine-
erlunga neriuutigisimagalu-
arpara aliikkusersuineq
sammisarissallugu, sungiu-
saatitut suliarisussaanera
pissutigalugu. Pissutsilli
malillugit tamakku tamar-
mik allanngortariaqarsi-
mapput. Aliikkusersuiner-
mut atatillugu aallakaati-
tassiaq katiterlugu aallar-
tissimasaraluarput, sungiu-
saminnut atatillugu, sulif-
fimmut allamut nuunnera
pissutigalugu unitsiinnarta-
riaqarsimavarput. Matuma
kingorna takujumaar parput
naammassinissaanut peri-
arfissaqassanersunga.
Naggataatigut aallakaati-
tassiassama assiliartassaa-
sa, allanik assiliisariaqarneq
pissutigalugu, naammagi-
narsimannginnerat erseq-
qissaatigeqqissavara.
DAGBLAD
HVER ANDEN DAG
ULLORMUT
ULLOQ ALLORTARLUGU