Atuagagdliutit - 14.10.1991, Blaðsíða 10

10
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 118 1991
Alluitsormiuusimasut
katerisimaarnerat
Arfininngornermi augustip 24-ani aamma 25-ani 1991 Alluitsormiuusimasut
nunaqarfigisimasaminniipput
Allattoq: Paulus Simonsen, assiliisoq: Grethe-Marie Kleist
Naak radiokkut immaqa
amerlanerit tusartaree-
runnarsigaluaraat,
taammaattoq pissutissa-
qarpungaa matumuuna
naatsumik allaaserilaa-
sallugu.
Alluitsormiuusimasut
Jens Adolfsen, maanna
Alluitsup Paamiuusoq
Alluitsumilu nunaqarsi-
masoq, kiisalu Alluitsor-
miutoqqani angutini
utoqqartaalersoq, David
Petrussen isummersi-
mapput ajornanngippat
arfininngornermi augu-
stip 24-ani kiisalu sa-
paammi 25-ani katersuu-
tilaarsinnaanissaat
anguniarneqassasoq,
ilaatigut Allutisup Paa-
miut ikiuunerisigut.
Katerisimaarnermi Allu-
itsormiuusimasut Alluit-
sormiullu katillutik 100-
it sinneqalaarput.
Arfininngornermi tike-
rarpugut ilaatigut Narsa-
miit, Qaqortumiit, Alluitsup
Paaniit, Nanerdalimmiillu,
soorunami aamma suli Allu-
itsormiunit savaatiliusunit
tikilluaqquneqarsimalluta.
»Allumilu« ningiuusumit
ajunngisaarfigineqarnitsi-
gut tattuutinnguarata pala-
sip illorsuaanni, Noorliit
Ajoqersuisut Illorsuarisi-
masaani, eqqissivilluta si-
nissimalluta.
Taamani arfminngorne-
rusoq ullaakkut iteratta sila
kusananngeqisoq ernu-
maammersimagaluarpugut
sila taamaaginnalersoralu-
gu. Qujanartumillu ullup
Uaa siallerunnaarluni ualik-
kut silaqqissiartortorsuan-
ngulersoq Alluitsumut tike-
rarpugut.
Peqatiiffittaarneq
Nalunaaqqutaq sisamanut
pilersaarutaasut malillugit
ataatsimiippugut, peqati-
giiffissamik aallarniiumaso-
qarmat. Qujanartumillu
inuit, siomatigut nunaqqa-
tigiit, ilaannannguugaluar-
luta immaqalu inuit 30-it
sinneqarunarluta »Alluti-
sormiuusimasut Alluitsor-
miullu PeqatigiifTissaanik«
aallarniivugut.
Peqatigiiffitta ilaatigut siu-
nertaraa, siunissami aasat
tamaasa Alluitsumi kateri-
simaartarnerup ingerlattu-
arnissaa.
Siulersuisussanik qinersi-
gatta uku siulersuisunngor-
put:
Kristian aamma Theodora
Hansen, Alluitsoq, Augo
Bentzen, Alluitsup Paa, Pe-
ter Erik Grillich, Alluitsup
Paa, Anna Lange, Alluitsup
Paa.
Siulersuisunut ilaasortat:
Petrus Tittussen, Alluitsup
Paa, aamma Johannes
Efraimsen, Alluitsup Paa.
Sapaat
Pilersaarutigineqartutut
Kujataata provstia, Magnus
Larsen, sapaammi naalagi-
artitsiniarpaluppoq nerliivi-
liarnertalimmik. Taamaam-
mat ulloq taanna aallarner-
parput Qaqqami erfalasu-
lernermik. Erfalasoq taanna
erfalasulerfittaalu Alluitsup
Paamiut tunissutigisima-
vaat. Aaqqissuisup aappaa,
David Petrussen, erfalasu-
mik amusisuusoq oqaaseqa-
reermat tussiut naluneqan-
ngitsoq, Ingemannip taalli-
aa Jakob Kjærillu kalaalli-
suunngortissimasaa, »Qaa-
lermat qungujupput nar-
sannguup naasui« tussiuti-
gaarput, silagissuup ataani
ullaakkut nalunaaqutaq ar-
fineq pingasunut.
Nalunaaqqutaq qulit qeq-
qarluinnalersorlu Kujataata
Provstia nuliilu, kiisalu Qa-
qortumi organisti Wilhelm
Lynge timmisartuaqqamik
sioraatsaanut meratanngu-
arput, qangami anernikasik
appaallak...!
Nalagiareernermi ilive-
qarfimmi kransiliisoqarni-
armat ingerlaannarluta ili-
veqarfiliaavugut, oqaluffim-
miit meterit 200-inik unga-
sissuseqarunartumut.
Atit pingaarutillit
Siullermik erseqqissaati-
gissavara iliveqarfimmi tas-
sani Alluitsormiorpassuit
qasuersaarmata, ilaatigut
makku aqqit tusaamalluak-
kavut:
Jens Chemnitz, utoqqaa-
neq nuliilu Marie, Savaate-
qarnerup Angajoqqaavi.
Jens Chemnitz, inuusun-
neq, aamma angummisuulli
palasi, »Iliarsuit Ataataat«.
Ajoqiuneq Pavia Lynge nu-
liilu Bentia.
Alluitsup oqaluffiata, uki-
oq manna 120-inik ukioqa-
lersup, saninnguani ujarak
eqqaassutissiaq 1974-imi
nappameqarsimavoq, Allu-
itsoq tunngaviligaanermini
ukiunik 200-liimat. Tassani
allassimapput Noorliit ajo-
qersuisut aqqi kiisalu Avan-
narliit palasiisa aqqi. Avan-
narliit palasii ilaatigut
ukuuput: Frederik Balle,
Frederik Riittel, Karl
Chemnitz, Jens aamma Ma-
rie Chemnitzikkut ernerat,
Niels Lynge, Peqatigiinnia-
qarnerup Ataataasa ilaat,
ajoqiuneq Pavia Lynge aam-
ma ilanngunneqarsimavoq
ukiorpassuarni palasiusar-
simasut ajoqiuneruffigisi-
mammagit, soraarninngor-
nissi tikillugu.
Jens Chemnitz, Jensee-
raq kin gu liers aalluni Alluti-
sumi palasiuvoq soraarnin-
ngornissi tikillugu, aamma-
lu Alluitsup palaseqarfiata
Alluitsup Paanut ukioq
1962-imi nuunissaanut.
Iliveqarfimmi
kransiliineq
Tassani uanga ataatigut at-
siortunga oqaaseqarnissara
kissaatigineqarmat ilatigut
ima oqaaseqarpunga:
»Naak manna iliveqarfin-
nguaq inniminarsinnaaga-
luartoq, tamassi tikilluaq-
qussavassi. Mikinerunngil-
luinnartumik - naak uagut
Alluitsoq ungagisarput
angerlarsimaifigiunnaara-
luarlugu taammattoq pi-
ngaartumik aasaanerani
takuj u m as aqaarpu t, - tama-
tumunngalu atatillugu im-
mikkut qutsavigisariaqar-
pavut, savaateqarnertik
tunngavigalugu Alluitsoq
kusanartumik avammut kii-
nersinnaangortissimam-
massuk, - savaatillit, Kristi-
an aamma Theodora Hanse-
nikkut qitornaalu...!
Maani iliveqarfimmi eq-
qissillutik qasuersaarput si-
uaasavut: Ittukkuvut ningi-
ukkuvut, ataatavut anaana-
vut, qatanngutinnguavut
asangaakavut ilisarisimasa-
vut nunaqqativullu. Pissu-
tissaqarpugullu maanna
taakkunnguit peerutereer-
sut eqqaaneqarnerat ataqqi-
nartissallugit!
Ilaatigut maani qasuer-
saarpoq, Palasi Jenseeraq,
Jens Chemnita, inuusoq
1892-1966, »Iliarsuit Ataa-
taanik« taajumasara. Taa-
ma taaneqarneranut manna
isumagaara; isaasat aallar-
tipput »Oktoberip ulluisa
28-eraat ukioq 1913. Køben-
havnimi taamani Naalgar-
suit Illuutaasa ilaanni ka-
laaleq inuusuttunnguaq
ilinnarnermi nalaani inin-
nguamini aliannaarsaaru-
joortilluni tassanngaannaq
eqqarsaatip siornatigut eq-
qarsaatigisarsimanngisaata
tuffigaa: Kalaallit Nunat-
sinni iliarsuit pineqarne-
rat...!
Nunatsinnut uterami taa-
manilu Naalakkamut
nuummi allatsinngorluni
(aamma Avannaani - Avan-
naata Naalagaqarfiani) Pe-
ter Dalager/Avannaamiu-
toqqap aaqqissuisua, PS)
Qeqertarsuarmi nunassit-
toq, - Jens Chemnitz-ip
apeqqut taanna »Iliarsuit
pineqarnerat« alapernaar-
sulersimavaa, Naalakkap -
taamani Landsfoged-imik
taaguuteqartup angalanera-
ni oqaluttaaffigalugulu al-
lattaaffigisaramiuk. Nuna-
qarfiit arlaani naapilersima-
vaa niviarsiarannguup qi-
suttarsimalluni qianngarmi
puuni immeraa, atisassara-
luilu piuneqaratik. Aper-
suutigalugu paasivaa: Ta-
magikkinnik angajoqqaave-
russimasoq...!« Isaasat
naapput...!
Taammaammat Naalakka-
mut allattaanini unitsittari-
aqarlugu misigigami, kingu-
mut avalaqqippoq palasin-
ngorniariarluni. Ukiorlu
1926 Uulissanut palasin-
ngorluni.
Maanna tamanna timita-
lerneqarsimammat timita-
liisuuvoq, maanna Sisimiu-
niitoq, Gertrud Raskip eq-
qaasutissaa/Meeqqat
Angerlarsimaffiat...
Aamma maani iliveqar-
fimmi qasuersaarpoq, ajoqi-
uneq Pavia Lynge, inuusoq
1874-1943. Upernaaq Poor-
skip nalaani radio-kut aalla-
kaatitassianni »Qaamaneq
timinnit kanginnit akisugu-
tereersimagami, sila qaam-
mariivissimavumi,« inutta-
liussimavara piaaralunga.
Tussiusiaa, aatsaannguaq
oqaluffimmi atorparput,
tussiutitta imartunerpaat
ilaat eqqartorlugu...!
Iliveqarfimmi kransilee-
reernermi palasip illorsua-
toqaata silataani kaafisoqa-
tigiippugit, sila alianaalle-
ruttortoq. Palasip ilorsua si-
ornatigut Noorliit ajoqersu-
iartortitaasa illiorsuarisi-
mavaat, kingornatigullu
aamma avannarliit palasiisa
ilorsuaralugu.
Taama naakkaluartumik
allaaserilaarpara 24. aam-
ma 25. august 1991 Alluitsu-
mi katerisimaarsimanerput
puigunaatsoq, aammaloor-
lungalu, naak una aamma
radiokut aallakaatitaareera-
luartoq, qutsavigissavakka
peqataasimasut tamaasa,
inuulluarisilu/ukiarsiorlu-
arlusilu!
Naalagiaqatigeereernermi peqataasut ilaat Alluitsup oqaluflitoqaata silataani assilisipput.
Alluitsup oqaluffia 1871-mi nappameqarpoq, ukioq mannalu ukiunik 120-nngortorsiuivoq.
Ileveqarlimmi kransileereernerup kingorna ualikkut palasip illorsuani kaalisoqatigiinne-
qarpoq. Assimi takuneqarsinnaapput peqataasut ilaannanngui.