Atuagagdliutit - 21.10.1991, Page 15

ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
15

Qallunaat
aallartitaqarfiat
qunusaarneqar-
toq
NEW DELHI - Indiami illo-
qarfiit pingaarnersaanni
New Delhimi qallunaat aal-
lartitaqarfiat Indiami politi-
init sakkortunerusumik isu-
mannaallisaavigineqalersi-
mavoq. Taamaaliortoqar-
poq qallunaat ajoqersuiar-
tortitaqarfiannit nalunaa-
rutigineqarmat ingassaassi-
niat ilaasa saassussiniarlu-
tik qunusaarisimanerannik
Indiamiut naalakkersuisui
ilisimatinneqarmata, india-
miut nutaarsiassaqartitsivi-
at pingasunngormat taama
nalunaarpoq.
Ambassadør Jens Osten-
feldip pingasunngormat Rit-
zauimut oqaatigiumanngi-
laa qanoq qunusaarisoqarsi-
manersoq.
- Aallartitaqarfiit nakku-
tigineqarneri tamarmik sak-
kortunerulersinneqarsi-
mapput. Sapaatip akunne-
rani kingullermi rumænia-
miut aallartitaannik qi-
marngussisimaneq patsi-
saavoq. Isumannaallisaatis-
sat pisariaqartut isumaan-
nallisaatigisimavagut, alla-
millu oqaqqittariaqaru-
nanngilaq, ambassadøri
oqarpoq.
Qallunaat ajoqersuiartor-
titaqarfiat adressimut nu-
taamut nooqqammersoq si-
samanngornikkut talli-
manngornikkullu matoqqa-
voq nalliuttut pissutigalu-
git. New Delhimi illoqarflup
ilaani aallartitaqarfiit inissi-
simaffigisaanni isumaan-
naallisaaneq sakkortusine-
qarsimavoq rumæniamiut
aallartitaata Liviu Radup 9.
oktober ingasaassinianit qi-
marngunneqarnerata kin-
gorna. Ingasaassiniat qi-
marngussamik iperagaanis-
saanut piumasarisimavaat
ilatik pingasut Indiami par-
naarusimaneqartut toqu-
mullu eqqartuunneqarsi-
masut iperarneqassasut. Qi-
marngussineq pillugu politi-
it annertuumik misissuiler-
simapput.
Tyskit oliaataat
akikitsoq
BRUXELLES - Biilit kali-
taat usisaateeqqat dunkinik
oliamik ikummatissamik
imalinnik ulikkaavissut qal-
lunaat tyskillu killeqarfian-
ni takussaaleqqissagunar-
put.
Aalajangigaq qallunaat
naalakkersuisuisa isumaqa-
tiginngissat qularnaveeqqu-
taanngilaq piffissaq unga-
sinnerusoq eqqarsaatigalu-
gu oliap ikummatissap aki-
killinissaanut. Aningaasa-
qarnermut ministeri Anders
Fogh Rasmussen (V) junimi
oqarpoq, iluaqutaanngitsoq
qallunaat killeqarfiup illua-
ni oliamik ikummatissamik
akitsuuserneqanngitsumik
dunkerpassuarnik pisisar-
nissaat. Ministeri isumaqar-
poq, EF-p iluani aaqqiiso-
qarsinnaasoq, uparuarlugu-
lu killeqarfiup iluani ikum-
matissamik assartuinermi
isumannaatsuunissaq pis-
sutigalugu inerteqquteqar-
toqarmat. Inerteqqummi pi-
neqartoq tassaavoq benzina,
tassani pineqarani olia
ikummatissaq - taannalu
aamma italiamiutut fran-
skisullu oqaasertaani am-
matinniarneqarsinnaavoq.
Nunanit 12-init Danmarkip
inatsimmik itisilerinerusu-
mik nassuiaanissaq aqquti-
giumasimavaa. Oqaaseq
ataaseq immikkoortillugu
isiginiarneqarsinnaanngi-
laq siunertamut naleqqut-
tuunera pissutigiinnarlugu,
kommissioni taama oqar-
poq.
nissamik aalajangersaa-
gaannit aqunneqarunnaar-
lutik, taama oqarpoq Sir Le-
on Brittan.
- Nunat ataasiakkaat
oqartussaasa aningaasaate-
qarfiit taakku peqqusinnaa-
junnaarpaat nunami tassani
taamaallaat aningaasalii-
sarnissaannut, soorlu piu-
masaqarsinaajunnaarlutik
aningaasaatit ilaat nunap
nammineq aningaasanik
naliliutaannut atorneqar-
nissaannik. Ilanngullugu
aningaasaliinissaq sioqqul-
lugu akuerineqarnissamik
qinnuteqaqqaarnissaq ato-
runnaassaaq. Oqaaseqarti-
taq oqarpoq peqqussutissa-
tut siunnersuut ministerrå-
dimut nassiunneqarsima-
soq, taassumalu siunner-
suut piaarnerpaamik sulia-
reriarlugu aalajangiivigissa-
gaa.
Nukissiorfllt suliffeqarliuvoq Namminersornerullutlk Oqartussanlt plgineqartoq.llloqarflnnillu 17-lnlk Innaallaglssamlk, Imermik klassarnormlllu
pilersuisuusoq. 1990*lml innaal|agiaq 165 GWh Innaallagissiarineqarsimavoq, kiassaatissallu 2,4 mlo. kvm aamma 199 GWh klassaatlsslarlneqar-
simalluni.
Nukissiorfllt 31.12.1990-lmi 416-inik sulisoqarpoq, taakkunannga 370-it Kalaallit Nunaannl sulisuullutik. Kaavilaartitat 487 mlo. kr.-lupput piisallu
nallllit 1160 mio. kr.-lullutik.
Nukissiortiit ulluni makkunani Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani amørlanerpaanik aningaasaliivigineqarsimasumut sanaartortitsisuupput,
tassalu Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni erngup nukinga atorlugu nukissiorfissamik.
Atorfiit unamminartut marluk
Paasiniaaqqissaartartoq
naatsorsuuserisorlu
Suliassat Danmarkimiit Kalaallit Nunaannut noorarneqarnerinut atatillugu Nukissiorfiit qullersaqarfianni Nuummiittumi atorfiit
nutaat marluk piaarnerpaamik inuttassarsiorneqarput.
Inuiaqatigiit kalaallit ukiuni makkunani naleqqussarput, sul:"''--
Nunaannut massakkut noorarneqarlutik. Suliassat kalaallijl
Taamaattumik atorfiit suliamut tunngatillugu ij|[gg§|^a||p§| jumik inérøBlorfit^lnissramut periarfissiipput.
Aningaasaqarnerm
Paasiniaaqqissaartartoa
Danmarkimi suliarineqartarsimagaluartut Kalaallit
ilinniarluarsimasoq
Suliassat misilittagaqarluartui
"* " arsiarinlarneqarpoq:
ataqqinassusilik
suriassani makkunani annertuumik misilittagaqarnissaqpiu-
I IL I I
"lUp^kutilliineq, suleriaatsit ingerlateqqin-
gutfllblinerilu, kontoplan konteeriisarnerlu.
_ .. ...............
^rnsamerit il.il. - tassa naatsorsuuseri-
narnissaa eqqortunillu naatsorsuu-
sallugu.
Plafnnaasat!
Ilit marlussuit pisortaaffiginissaat.
assingusut sulias-
sorsuutit ingerlatseqqinnerluj. ^
Suliassat misiliisarnernut tunngasut. §11
gitsut suleqatigineqarnerini suleqataas
Suliassaqarfiit makku
- Missingersuusiorneq
- Naatsorsuuserineq (variabilitetsregnskabet) Naatsorsuuserinerml HD 1
- Ingerlatseriaatsimik misissueqqissaarneq saqarfinnt makkunani:
- Aningaasartuutinut politikki - Suleriaatslnik nassulaasinnaaneq
Aamma ajornanngippat makku ' Sulifflup Iluani avataanitu naatsorsuuserineq (suliffeqarfis
- Selskabsret suup naatsorsuutal)
- Nationaløkonomisk Macroteori * * Naatsorsuutinik qitiunngrtsumi ingerlatanik nakkutiginnin|
Pikkorissuseqarneq assigiinngitsorpassuit aqqutlgalugit an- . ffitsullit/akillgassat naatsorsuusiorneqarneri
guneqarsimasinnaavoq, tassamlu cand:«^con, rngerlatslner- . , .. .
mut aningasaqarnermut tunngasoq periarftssaavoq. A)ornannglppallu: UkKp>OOftumik naatsorsuusiortarnermi pi-
...... .. ...... sortallu anlngasatiisamerannut inatsisimk ilisimasaqarneq.
U^uni marlussunm muutissarsiutmut tunngaaunik mlsllrtta- Srrleri^tslnik ni^rikeunik isumannaatsunillu ilisimasaqar-
gaqarneq iluaqutaasussaavoq, piumasaq
Inissinneqarneq:
Aningaasaqarnermut pisortamut toqqaannartumik.
*--------‘ atuuttut:
ingaasaqarnermut pisortamut toqqaan-
k ’it Nunaanni najugaqarnissartik ilimagereertariaqar-
Jpssapput Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut pineqartullu
malillugit.
neqarluni Danmarkimut feriarsinnaatitsipput.
ngissuseqartumik, sulisullu ineqarnermut akiliut inissiamullu
akilertassavai. Pequtit poortorneqarnerat Nuummullu ingerlan-
*
i na *
arutigissallugu pissusissamisuussaaq Kalaallit Nunaanni suliffeqa-
Angalangaatsiartarnissaq naatsorsui
paat. Akissaasersuineq suliamullu a1
suliaminut tunngatillugu peqatigiiffiat
Isumaqatigiissutit ataatsimut isigalugit
Inissaqartitsisoqassaaq (ilaqutariit an
tigutsisissaq (depositum) malittarisassi
neqarneranut sulisumut aningaasartuut
Aappap sumik ilinniagaqarsimanera qinnutsqaawmlr
lersinnaanera eqqarsaatigalugu.
Kalallit Nunaannut attaveqareernissaq iluai
Paaslssutissat erseqqlnnerusut:
Energichef John Rosing Jensen imal. økonomichef lHipis Borgsmidt, tamaasa telefon (009 299) 2 59 99 atorlugu paasinlaavi-
gineqarsinnaapput nal. 13.00-ip (qallunaat nalunaqutaaf) kingorna.
Qinnuteqaat nassiunneqarsimassaaq kingusinnerpaamik 25. oktober 1991 uunga:
NUKISSIORFIIT
Grønlands Energiforsyning
Att.: Knud Schultz
Hauser Plads 20.1127 København K.
Nunat EF-imiittut
BRUXELLES - Nunat EF-
mut ilaasortat soraarnerus-
sutisianut aningaasaateqar-
fiinut killilersuutit peerne-
qarnissaat pillugu peqqus-
sut EF-kommissionip pinga-
sunngormat akueraa.
Kommissionip siulittaa-
suata tullia Sir Leon Brittan
suliassamut tamatumunn-
ga akisussaasoq oqarpoq
»peqqussutissatut siunner-
suut pingaaruteqaqisoq«.
Nunani ilaasortani 12-iusu-
ni aningaasaateqarfht taak-
ku 5600 milliarder koruunit
missaannik imaqarput, taa-
ma oqarpoq. Nunat ataasi-
akkaat aningaasateqarfii
siunissami EF-ip iluani su-
miluunniit aningaasaater-
passuatik atorlugit aningaa-
saliisinnaanngorput, nunal-
lu ataasiakkaat qanoq atui-
Nukissiorfiit er en virksomhed, ejet af Grønlands
Hjemmestyre, der forsyner 17 byer på Grønland med
El, Vand og Varme. 11990 produceredes 165 GWh
elektricitet, 2,4 mio. m2 og 199 GWh varme.
Nukissiorfiit havde pr. 31.12.1990 416 medarbejdere,
hvoraf 370 var ansat i Grønland. Omsætningen ud-
gjorde 487 mlo. kr. og aktivmassen var 1160 mio.kr.
Nukissiorfiit er p.t. bygherre på den største Investe-
ring i Grønlands historie, vandkraftværket i Bukse-
fjorden.
Personaleleder
I forbindelse med overførsel af arbejdsopgaver fra Dan-
mark til Grønland søges en nyoprettet stilling som perso-
naleleder i Energiledelsen i Nuuk (Godthåb) besat snarest
muligt.
Det grønlandske samfund orn
mængde opgaver som hidtj
nu til Grønland. Q,qg&;bat'
der må gøri
derfor muli
Ung.
9lse og Implementering af personalepolitik-
disse år, og en
Danmark flyttes
IskfÉykksomhe-
rummer
nlig udvik-
°g
ret
mem tidli-
en arbejds-
- og samarbejdsevner.
>g evne til at arbejde i et uformelt og
f hektisk mi-
Der må påregnes nogen rejseaktivitet. Ansøgere skal væ-
re indstiftet på at bo i Grønland. Aflønning og arbejdsvilkår
vil være efter overenskomst mellem Grønlands Landsstyre
og pågætdendes faglige organisation. Der vil eventuelt
blive knyttet et kvalifikationstillæg til stillingen.
Overenskomsterne Indeholder generelt ret til en feriefrirej-
se til Danmark hvefandet år.
Bolig stilles til rådighed (efter familiestørrelse) og medar-
bejderne skal betale husleje og depositum efter gældende
regler. Pakning og flytning til Nuuk er uden udgift for vore
medarbejdere.
Det vil være hensigtsmæssigt at oplyse om evt. ægtefæl-
les uddannelse i ansøgningen, med henblik på evt. ar-
bejdsmuligheder i Grønland.
En tilknytning til Grønland vil være et plus.
Nærmere oplysninger:
Energichef John Rosing Jensen på telefon (009 299)
2 59 99 efter klokken 13.00 (dansk tid).
Ansøgning sendes senest den 25. oktober 1991 til:
NUKISSIORFIIT
Grønlands Energiforsyning
Att.: Knud Schultz
Hauser Plads 20.1127 København K.