Atuagagdliutit - 30.12.1991, Blaðsíða 9
NR. 8 1991
AALISAAT/INUIT HUNTERS
Paamiuni Umiartornermik
Aalisarnermillu llinniarfik
UAI-mi ilinniartut ilaatigut nunarsuarmi umiarsualiveqarfinnui allanut tikittarnissamut
sungiusarneqartarput.
Students at the Maritime- and Fisheries School are among others educated conditions at
others ports in the world.
Pilersinneqarnera.
1970-ikkut ingerlaneran-
ni Paamiuni Fiskerifag-
skolen allartinneqarmat
aalisarnermi ikiortit
(fiskerimedlyælper) kili-
saatinullu inuttassat
pikkorissartinneqarta-
lersimapput. Taamani
Nuummi Skippersko-
len-imut atasimavoq.
Ilinniartitsinermut siul-
lermik GTO-p barak-iutai
atorneqartarsimapput ine-
qarfigineqarlutillu. Septem-
berip 4-ni 1982-imi iUorsuaq
ullumi atorneqartoq isertif-
figineqarmat immikkut ilin-
niarfittut (brancheskole)
inissisimalersimavoq.
Ullumikkullu Umiartor-
nermik Aalisarnermillu
llinniarfik (UAI) 75-inik
ilinniartoqarsinnaavoq.
Illnnlarfiup
aaqqissuunneqarnera
Umiartornermik Aalisar-
nermillu llinniarfik (UAI)
Namminersornerullutik
Oqartussat immikkoortor-
taani Kultureqarnermut
Ilinniartitaanermut Sulifie-
qarnermullu Pisortaqarfim-
mut (KISP) atasuuvoq.
UAI-p ilinniarfittut aaq-
qissuunneqarnerata ilusi-
lersorneqartarnerani Ilinni-
arfimmut Tunngasunik
Ataatsimiittartut (ITA =
Brancheudvalget) tusarni-
aavigineqartarput.
ITA ukiumut arlaleriarlu-
ni ataatsimiittartoq
KNAPK-mit, APK-mit,
KAIK-mit, Royal Greenland
A/S-ip Angallataateqarfia-
nit, Paamiut Kommune-
anit, KNI-mit, Namminer-
sornerullutik Oqartussanit,
UAI-mit kiisalu ilinniartu-
nit marlunnit sinniisuuffigi-
neqarput.
UAI-p ulluinnarni inger-
latsineq UAI-p pisortaanit
Lars Karl Jensenimit aki-
sussaaffigineqartoq, pinga-
sunngorlugu aggulunneqar-
simavoq:
- allaffissornikkut ingerlat-
sineq,
- ilinniartunut ilinniarner-
mullu tunngasunik siunner-
suisameq,
- ulluinnarni ilinniartitsi-
neq,
UAI-mi ineqarnermik
ingerlatsineq.
UAI ilinniartitsinermut
umiatsiarsuarnik pingasu-
nik aquuteralalertakkamil-
lu VILMA-mik pigisaqar-
poq.
Taaneqartut saniatigut
kilisaat ilinniarfiusoq »NA-
LERAQ« UAI-mi ilinniartu-
nit sungiusarfiusarpoq,
angallallu taanna Nuummi
Umiarsuaaqqat Naalagan-
ngorniarfianit Maniitsumi-
lu Aalisakkanik Tunisassi-
ornermut Uinniarfimmit
aamma atorneqartarpoq.
»NALERAQ« ilinniartu-
nut 15-inut inuttanullu 8-
nut kiisalu ilinniartitsisu-
nut angalaqataasussanut
inissaqarpoq.
Ilinniartut
ataatsimiititaliaqarne-
rat
UAI-mi ilinniartuusut siuli-
ani taasat saniatigut nam-
minerisaminnik ataatsimii-
titaliaqarput (elevråd),
taakkulu arlalinnik pisus-
saaffeqarput:
- ilinniartitsineq pillugu
aqutsisunut saqqummiisar-
neq,
- klassemi pissusissaatut
ingerlanissamut siunnersu-
isarneq,
- Ilinniarnermut Tunngasu-
nik Ataatsimiittartuni
ataatsimeeqataasameq,
- atuarunnaarsitsinissamik
inassuteqarnermi oqartus-
saaqataaneq,
- kiosk-ip ingerlanneranut
oqartussaaqataaneq,
- Kalaallit Nunaanni Ilinni-
artut Kattuffiannut sinnii-
soqarneq aallartitaqarner-
lu.
Taakkulu saniatigut allat
ilinniarnerup ilinniaqatillu
iluamik ingerlanissaannut
atuumassuteqartut.
Ilinniartut ataatsimiitita-
liaqarnerat pilersinneqar-
tarpoq atuarneq sap.ak.
marlunni ingerlareeraa-
ngat.
UAI-mi lllnniartitsisut
UAI-mi 12-nik ilinniartitsi-
soqarpoq. Ilinniartitsiner-
mullu atatillugu oqalutsit
nutserisullu pingasuupp-
put.
Uinniartitsisullu qallu-
naartaqarmata ilinniartitsi-
nermilu ilinniutit atorne -
qartut arlaqaqisut qallunaa-
tuujunerat pissutigalugu
ilinniarfik nutserisunik pi-
ngasunik atorfeqartitsivoq.
Qujanartumillu ukiut
ingerlanerini a tu akkan ik
nutserisarneq pissutigalugu
ilinniuterpaalussuit kalaal-
lisuunngortinneqarnikuup-
put.
Ilinniartitsissutissat
amerlanerit ilinniartitsisut
nammineerlutik suliarisar-
paat.
UAI-mi Ilinniartitsineq
UAI-mi iliniartitsineq im-
mikkoortukkuuttaarlugu
(moduler) 1986-imiilli inger-
lanneqalersimavoq. 1988-
imilu ilaatigut sungiusarlu-
ni piukkunnarsartarnerup
ajornartorsiutaanera tun-
ngavigalugu allanngortin-
neqatsiarsimavoq.
Ilinniartitsinerlu pinga-
sunut immikkoortinneqar-
simavoq (3 moduler). Ullu-
mikkullu aaqqissuussineq
tunngavigalugu ilinniarneq
ima ilusilerneqarsimavoq:
(Ataani skema takusinnaa-
vat)
angallammik ingerlatsisin-
naanissamut, motorileri-
nermut, radiomik atuisin-
naanissamut allanullu alla-
gartartaarniarniarmik
anguniagaqarsinnaapput.
Ilinniartitsissutaasar-
tut
Immikkoortoq I-mi (modul
I) tunngaviusumik aalisar-
nermi umiartornermilu ilin-
niarnermi ilinniagassat sivi-
sussusaallu (nal. ak. = t.)
ima agguataarneqarsimap-
put:
Inuutissarsiutinik paasis-
sutissiineq 35 t., Sulinermi
imarsiornermilu sillimani-
arneq 48 t., Imarsiortup as-
sassorluni suliassai 84 t.,
Angallammi aserfallattaali-
uineq (atuagarsorluni) 211..
Angallammi aserfallattaali-
unineq (assassorluni) 42 t.,
Aalisariaatsit (atuagarsor-
luni) 211., Aalisakkap angal-
lammi suliarinissaa 30 t.,
Immap pissusiinut ilinniar-
neq 21 t., Qassutinik/qalu-
nik ilaartiuneq (atuagars./
assass.) 421., Iluueqqaameq
211., Timersorneq 42 t., Ki-
sitsisilerineq (matematik)
42 t., Tuluuttoorneq 21 t.,
Uumaatsulerineq (kemi) 21
t., Klassemi ataatsimoorneq
211., Sanaartornermi titar-
takkat atuartitsissutigineri
42 t., Motor-imik ilinniar-
neq 211., Sannatilerineq 84
t., Umiatsiarsorneq 36 t.,
Sumiissusersueriaatsit 63
t., Umiarsuit sananeqaa-
taannut tunngasulerineq 42
t.
Immikkoortup II-nni III-
annilu (modul II + III) aali-
sarnermik siunnerfeqarluni
ilinniarnermi ilinniarneq si-
visussusaallu ima aggua-
taarneqarsimapput:
Angallammik ingerlatsi-
sinnaaneq (navigation) 80
t., Motorilerineq 1001., Aali-
sariutini aningaasanik
aqutsineq 60 t., Timersor-
neq 40 t., Aalisariaatsit pil-
lugit atuagarsorneq assas-
sorlunilu aalisarnermut
atortulerineq 320 t., Klas-
se-mi ataatsimoorneq 20 t.,
Aalisakkap angallammi suli-
arineqartarnera 20 t., Ra-
dio-mik atuisinnaanermut
ilinniarneq 301., Kalaallisut
oqaasilerineq 20 t., Tulut-
toorneq 20 t., Qallunaatut
oqaatsit201., Inuutissarsiu-
tinik paasissutissiineq 301.,
Sulinermi imaanilu sillima-
niarneq 20 t., Immap pissu-
silerineq silasiornerlu 20 t.
Sungiusartarneq
Ilinniarnarmut atatillugu
umiartornermi aalisarner-
milu ilinniartut angallatini
aalisariutinilu inuutissarsi-
ummut piukkunnarsarlutik
sungiusartarput, taannalu
minnerpaamik qaammati-
nik arfineq pingasunik sivi-
sussuseqassaaq.
Aalisartut kattufiu Royal
Greenland-illu Angallataa-
teqarfia aalisariutini sungi-
usartarnissamut isumaqati-
giissuteqarfiunikuupput.
Angallatip sungiusarfis-
satut akuerineqarnissaanut
UAI immersugassamik sa-
natitsinikuuvoq. Immersu-
gassami angallatip suunera,
piginnittua, qassinik inutta-
qarnera, sungiusartussat
qassit tiguneqarsinnaaner-
sut, aalisarnermi piniutit
suunersut kiisalu angallatip
atortulersugaaneranut isu-
mannaaUisaanermullu tun-
ngasut, angallatinut nalu-
naarsuiffimmi ilaanersoq
sulisullu ajoquseriataamis-
saannut sillimmateqarner-
soq paasissutissiissutigine-
qassapput.
Angallatip sungiusarfit-
tut aalajangiuniarnerani pi-
niutit atortulersorneqarne-
ralu isiginiarneqartarput
isumannaallisaanermut
tunngasortai pingaarneru-
tillugit aalajangiisuusarlu-
tik.
Angallat sungiusarfissa-
tut akuerineqarpat sungiu-
sartoqassatillugu sungiu-
sarnermik isumaqatigiissut
sananeqassaaq illuatunge-
riinnillu atsiorneqarluni.
Piukkunnarsarluni su-
ngiusartumut aningaasarsi-
aqartitsinermut KNAPK-p
malittarisassaanni Kalaallit
Nunaanni aalisariutit inut-
taasa akissarsiaannut ma-
littarissassaq tunngavigine-
qartarpoq, kilisaatiniitto-
qartillugulu APK-mut
RGA-mulluunniit isumaqa-
tigiissutit malinneqartarlu-
ni.
Sungiusarfissamut ikiar-
tornermi aningaasartuutit
UAI-mit akilerneqartarput,
sungiusarnissamullu isu-
maqatigiissutip sivisussusia
naammasineqarpat anger-
larneq sulisitsisumit ani-
ngaasartuutigineqassalluni.
Sungiusartoq ikerinnaani
ilinniartumit nammineerlu-
ni taamaatinneqassagaluar-
pat angerlamut aningaasar-
tuutit ilinniartup nammi-
neerluni nammassavai.
Sungiusartilluni ineqar-
neq allallu sungiusartup
nammineq akisussaaffigis-
savaa.
KNAPK-p immikkoortor-
taqarfii sungiusartarner-
mut tunngasunik ilisimate-
reerneqarsimagaluartut,
angallat sungiusarfissatut
piukkunneqarpat UAl-mut
toqqaannartumik paasini-
aasoqarsinnaavoq.
Illnnlareernerml
Ilinniarnermi immikkoor-
tut ingerlanneqarsimasut
tam arm ik ilinniartumut al-
lagar tar taarutaas arput.
Ilinniarnerup naammas-
sinerani aalisartutut ilinni-
agaqarsim anermut all agar-
taq (fiskeriassistent = aali-
sartutut ilinniarsimasoq)
tunniunneqartarpoq, sungi-
usarnermilu qaammatit
umiartorfigisimasat naam-
matsissimanerini uppernar-
saaserneqartarlutik.
Allagartartaartitsinermi
umiartorsinnaanermut up-
pernarsaat nunanut tama-
nut atuuttoq tunniunneqar-
tarpoq, Kalaallit Nunaanilu
inuutissarsiorsinnaanerup
saniatigut allagartaq Dan-
mark-imi aalisartutut inuu-
tissarsiorsinnaanermut up-
pernarsaataasinnaavoq.
Taamatut ilinniagaqartit-
sisarnermi anguniarneqar-
tut ilagaattaaq kinguaariit
aalisarnermi periaatsinik
pitsaanerusunik tamakkii-
nerusunillu ineriartortinne-
qarsinnaanissaat.
Ilinnlareernermi
perlarfissat
Immikkoortukkuutaarlugu
ilinniartitsinerup 1986-imi
atuutilernerata kingornati-
gut (1. aug. 1986-imiit 31. ju-
li 1991-ip tungaanut) UAI-
mi ilinniarsimasutut alla-
gartartaarsimasut 193- up-
put.
Piukkunarsarlutillu su-
ngiusarnermik naammas-
sinnissimasut 32-iullutik.
Ajoraluartumilli tamar-
mik piukkunnarsarluni su-
ngiusarnermut ikiffissarsi-
neq ajorput.
Periarfissiissutigineqar-
tut siuliani taaneqartut sa-
niatigut UAI- mi ilinniar-
nerminnik naammaginartu-
mik naammassinnissimasut
ilinniafinni allani allatut
ilinniaqqinnissamut periar-
fissaqarput:
- umiarsuaaqqat naala-
gassaattut,
- aahsariutit naalagas-
saattut,
- Danmark-imi Navigati-
onsskole-ni aquttunngomi-
atut/umiarsuarni naalagan-
ngorniatut.
Ilinniaqqinnissamut peri-
arfissat allat aamma taagor-
neqarsinnaagaluarput, ta-
makkulli ilinniarnermut si-
unnersortimut annertune-
rusumik paasiniarneqarsin-
naapput.
Ullumikkumut UAI-mi
ilinniagaqarsimasut sumi
qanorlu atorfeqarnerat
oqaatigiuminaappoq.
UAI aqqutigalugu sulif-
fissarsisimasut eqqaassan-
ngikkaanni nammineerlutik
kUisaataatileqatigiiffinnut
imalt. aalisariutinut,
KAIK-luunniit aqqutigalu-
gu ikiffissarsiortarnermi
qassit ikifiissarsisimaner-
sut oqaatigiuminaappoq
UAI Uisimatinneqameq
ajormat.
Kilisaataatileqatigiilli aa-
lisariutaatillillu arlallit
UAI-mi ilinniarsimasunik
sulisoqartarnertik unnersi-
utigisarsimavaat; tamanna-
lumi aalisartunit UAI-mi
ilinniartitaanerup annertu-
nerusumik akuerisaajartor-
neranik ersiutaavoq.
Paasissutissat allat
Annertunerusumik UAI-
mut tunngasunik paaseru-
sutaqaraanni kommune-
qarfigisami STI imaluunniit
suliffarssarsiuussisarnermi
allafleqarfik paasiniaafiigi-
neqarsinnaavoq.
Umiartornermi Aalisar-
nermilu Ilinniarfik, oqara-
suaat 17360, Box 198, 3940
Paamiut aamma toqqaan-
nartumik attavigineqarsin-
naavoq.
Kiisalu UAI-mi ilinniarti-
taanermut siunnersorti
Markus Berthelsen aamma
UAI-mi pisortaq Lars Karl
Jensen UAI-mut sianerfiga-
lugit oqaloqatigineqartar-
sinnaapput.
Skema - UAI-mi ilinniartitsineq
Immikk. 1 Immikk. II+ 111 Sungius. sulineq
Tunngaviusumik Ilinniarneq. Aalisarnermi umiartornermilu ilinniartut ataatsimut. 2.-ssaanIk UAl-milnneq. Sinerlssap qanittuanl aalisariutini kilisaammiluunniit avataaslummi sungiusaatigalugu sulineq
Qaammatit 5. Qaammatit 5. Minn. qaammatit 8.