Atuagagdliutit - 25.05.1992, Qupperneq 11

Anette Leibhardtip Dan-
mark-imi saqqummersitsi-
suni takusimavaa qalipagaq
marrarmik ikuallatamik si-
nilik. Soqutiginarmat misi-
likkusuummerpaa. (Ass.:
Knud Josefsen).
Anette Leibhardt havde set
et maleri med keramik som
ramme i en udstilling i Dan-
mark. Det så spændende ud,
så det lavede hun også. (Fo-
to: Knud Josefsen).
■ Uiga isornartorsiuisoraara
Anette Leibhardtip Simernermi upernaakkut saqqummersitsinermi
krittiusanik qalipakkani tamaasa tunivai
Anette Libhardt maler
kunst i sin fritid sammen
med sin mand Jens. - Min
mand er min største kriti-
ker, siger hun.
Anette Leibhardt uinilu
Jens sunngiffimmini qali-
paasartuupput. - Uiga isor-
nartorsiuisoraara, oqarpoq.
(Foto: Knud Josefsen).
NUUK(JTH) - Anette Leib-
hardt Samuel Kleinsch-
midtip Atuarfia Nuummi
atualeqaanut ilinniartitsi-
suuvoq. Tassani meeqqat
arfinilmniit arfineq pinga-
sunut ukiullit ilaatigut qali-
paanermik titartaanermillu
ilinniartitttarpai. Kiisalu 1.
klassimiit 7. klassi ilanngul-
lugu atuartut formningimi
aamma ilinniartitsisuufTigi-
simallugit, meeqqallu pik-
korissuararpassuit qalipaa-
tillugillu titartaatittarsi-
mallugit. Meeqqat taamatut
ilinniartinneqarnertik nu-
annarisarpaat, ilarpassuisa-
lu 7. klassip kingoma inger-
laqqinnissartik pilerigisi-
mallugu. Klassimilli ataatsi-
mik pilersitsinissamut atu-
artut ikippallaarmata allar-
tissinnaasimanatik.
Namminerli aamma ku-
san artunik qalipaasarpoq,
saqqummersitsinernilu as-
sigiinngitsuni peqataasarsi-
malluni. Simerneq Nuummi
upernaaq saqqummersit-
simmat peqataasimavoq,
qalipakkanilu assigiinngit-
sut, imilertakkanik qalipak-
kat, krittiusanik qalipakkat
acrylimillu qalipakkat tas-
sani saqqummersissimavai,
krittiusanillu qalipakkani
tamaasa tunisimallugit.
Allat peqatigalugit siusin-
nerusukkut saqqummersit-
sisareersimavoq. Tassa
1987-imi aamma 1988-imi
Niuemermik Ilinniarfimmi,
tassani qalipaatit krittusat
atorlugit pappialamut qer-
nertumut qalipakkani saq-
qummersittarsimavai.
1987-imi Ilulissat Katersu-
gaasivianni Jensilu saqqum-
mersitsisimapput. Taamani
saqqummersitai tassaapput
naasut naqillugit panertitat
linoliummimuflu kigartuk-
kat.
Maanl aputeqarpoq
Anette Leibhardt 1967-imi
nunatsinnut tikippoq, Qasi-
giannguani Red Barnep
meeqqeriviani sulilerluni.
Kalaallit Nunaaliarsimavoq
qangali tamanna pilerisima-
gamiuk:
- Aammalu manna apute-
qarpoq. Kulturit allat taku-
nissaat pilerigisarisimava-
ra. Maanimi inooriaaseq al-
laavoq. Nakorsarlu maaniis-
simasoq arlanni oqaloqati-
gaara. Kalaallit Nunaanni
misigisimasani oqaluttua-
rimmagit nuanneqaaq.
Annettep uia tassa eqqu-
miitsuliortoq qalipaasorlu
ilisiarsimaneqarluartoq
Jens Leibhardt, Qasigian-
nguani naapissimasaa.
Anette taassuma ilinniarti-
tarisimavaa, suliaanillu
isornartorsiuisuusarsimal-
luni. Uini aamma saqqum-
mersitseqatigisimavaa.
Aappariit sunngiffunmik
ilanijussua qalipaanermut
atortarpaat.
- Qalipaarujuujutigaluta
titartaarujuujutigalutalu
nipilersuutinik nuannari-
satsinnik tusarnaartarpu-
gut, Anette oqarpoq.
Anettep kusanartut assi-
Ussallugit nuannarinerpaa-
va. Soorlu arsarnerit, naa-
sut timmissallu. Ataataa
naatsiivilerisuusimavoq,
meeraaninilu tamaat naasu-
nik avatangiiseqarsimallu-
ni, timmissallu aamma nu-
annarisarigamigut assilillu-
git qalipaajumasarluni:
Kusanartullorumavoq
- Atuagarsiara siulleq tim-
missanut tunngasuuvoq.
Ataatap naatitsiviani radisi-
nik nutsuillunga atuagarsi-
utissannik katersivunga, ra-
disi ataaseq 1 ørilertarlugu,
Anette oqaluttuarpoq.
- Isumaqarpunga qalipaa-
tit krittiusat atorlugit qali-
pakkakka kusanarnersaa-
sut, taakkulu taasimavakka
»Ukaliusaq« aamma »Ar-
sarnerit«.
Krittiusat qalipaatigalu-
git qalipakkani Simernermi
tunisani iluatigisimagaluar-
pai. Imalu oqarpoq:
Qalipaatit krittiusat
atorlugit qalipakkat uanga
nammineq aamma kusage-
qaakka. Qalipakkamalu
ilaat pisiarinialeraangamik-
kit pisisussat issaat nuan-
naarnermit qillaarpaluttu-
innaasarput, uangalu pisia-
rineqartussat allaat iluatigi-
ngajattaraluarlugit.
Anette meeraagallarami
formningimi ilinniartitsiso-
rissaarsimavoq, atuarrfim-
milu nammineq piumasar-
tik mahllugu titartaasinne-
qartarsimallutik. Titartaa-
nermut qahpaanermullu
taamanimiilli soqutiginni-
lersinneqarsimavoq. Kisian-
ni qalipaajuaannarsiman-
ngilaq, tassami arlaleriarlu-
ni unitsikkallartarsimaga-
miuk. 1964-imi Århusimi
Jysk Børnehaveseminaria-
mi ilinnialerami qalipaasar-
nini nangeqqissimavaa.
Tassani ilinniartut ilaatigut
qalipatassanik suliassinne-
qartarput. Anettelu qalipak-
kanik arlalissuarnik nassa-
taqartuaannarpoq:
- Ilinniartut allat ikittuin-
n arnik nassataqartaramik
ilungersomeq ajorput, ua-
ngah nassatakka amerlasa-
qimmata tigummiassaqar-
taqaanga.
- Qalipaasut nuannaarto-
risakka tassaapput Monét,
Renoir aamma Gaugen,
1800-kkut naalerneranni
Skagenimut tunngasunik
tusaamassaaqisunik qali-
paasarsimasut, minnerun-
ngitsumillu uiga Jens nuan-
naartorisaraara. Monét qa-
lipaagaangami misigisaqa-
mik naasut åkandillu arla-
lissuanngorlugit qalipattar-
simasai nuannarisaraakka.
Jens qalipaasunit allanit ta-
manit nuannaartorinerpaa-
s ar aara, Anette Leibhardt
oqarpoq. Anettep siusinne-
rusukkut pisut pissangartut
aamma qalipattarsimavai,
massakkulli »eqqissisima-
narnerusutut« nammineq
taasani aallunnerullugit.
Angutit mus-limillu
Taaguutaa: The Human
Shield
Inuttaa pingaarneq: Micha-
el Dudikoff
Ilitsersuisoq: Ted Post
(TØM) - Michael Dudikoff
Doug Matthewsiusaarpoq
amerikamiut marineanni
naalakkatut. 1985-imi Iraq-
imi sulivoq maskiinat sor-
sunnermut atortut ikinngu-
tinnersumik ikiuuffigalugit,
taamaalilluni nuna taanna
Iranimut muslimiusumut
sorsunnermini angusaqar-
luarnerussammat, nunap
pisortaata koran-ip ajoqiata
Khomenei-p toqumut nalu-
naajaasuni sukangaqaluni
sorsugiartittarlugit.
Iraqimiut piviusumik
ilinniarumatuujupput sor-
sunnerillu piviusuusaartil-
lugit piniartarlugit atortu-
tik tamatumuuna ilinniar-
luarnerujumallugit. Doug
Matthewsili isumaqarpoq
ingasappallaartut tassami
sungiusarnerminni ilaan-
nikkut atortarmatigik kur-
derit nunaqarfii sakkutuu-
junngitsullu qaartartunik
eqqaattarlugit aserorterlu-
gillu. Tassa Geneve-mi isu-
maqatigiissut unioqqutil-
luinnarlugu, tassa qanoq
sorsuttariaqamersoq inuil-
lu iluameersumik qanoq to-
quttariaqarnersut.
Taamaattumik irakimiut
oberstiat, unioqqutitsiner-
mut akisussaasoq, tillup-
paa. Doug-ip amerikamiuu-
nera pissutigalugu, Iraqillu
Iranimut sorsunnerani ilu-
artumi USA-p iluartuunn-
gitsutut tapersersuinera pi-
sariaqartikkamikku, USA-
mut angerlartiinnarpaat
iliuusaanut akuerineqarsin-
naanngitsumut pillaatitut.
Ukiut tallimat qaangiut-
tut Dougip qatanngutaa,
ilinniartitsisutut eqqissisi-
masuusoq Iraqimiit aniar-
torpoq timmisartoqarfim-
milu Dougip qatanngutaa-
tut ihsarineqarluni. USA-
mut pissuseqarneq Irani-
mut sorsukkallarnerup na-
laanisut ikinngutinnerti-
giunnaarsimavoq. Taa-
maattumik sakkutuut ober-
stimit mamiatsattitaasima-
sumit siulersorneqartut, qa-
noq pineqarsimanerminik
puiunngisaannartup, qa-
tanngutaa sallunaveeqquti-
tut tigusaraat. Neriuutiga-
lugu Doug Iraqimut uteru-
maartoq qatanngunnilu an-
iguisinniassallugu - taavalu
aatsaat iluamik akiniaaneq
pisussaassaaq.
Dougilumi ilumut Kangi-
anut qiterlermukarpoq.
Siullermik Iranimut tas-
sanngaaniimmi qimaasut
tammaarfianniit Iraqimut
killeqarfimmut qanittumiit
isertorluni iserniarami. Ira-
nimullu piinnarlunili asasa-
risimasani naapippaa ober-
stimut naakkittaatsumut
ilanngussimasoq, tamatu-
malu kingorna pisut imaa-
ginnalivipput - tassalu
ataatsimut isigalugu taama-
tuinnaq iliorput.
Mænd og mus-limer
Titel: The Human Shield
Hovedrolle: Michael Dudi-
koff
Instruktør: Ted Post
(TØM) - Michael Dudikoff
spiller Doug Matthews, som
er kaptajn i den amerikan-
ske marine. Han arbejder i
1985 i Iraq, hvor han giver
en venskabelig hånd med at
trimme krigsmaskinen, så
landet bedre kan klare sig i
krigen mod det muslimske
Iran, hvor landets overhove-
de, koran-kateketen Kho-
menei, med fast hånd sen-
der sine martyrer i krig.
Iraqerne er oprigtigt læ-
revillige, og foranstalter na-
turtro krigssituationer for
bedre at lære deres materiel
at kende. Doug Matthews
synes imidlertid, at de går
over stregen, for deres øvel-
sesmanøvrer går blandt an-
det ud på at bombe kurdiske
landsbyer og deres civile be-
folkninger i smadder. Altså
en handling der er i klar
strid med Geneve-konven-
tionen om, hvordan man
retteligt bør føre krig og
ihjelslå folk på en ordentlig
måde.
Derfor slår han den iraki-
ske oberst, der står bag over-
trædelsen ned. Fordi Doug
trods alt er amerikaner, og
Iraq har brug for USA’s
støtte som en uhellig allian-
ce i den hellige krig mod
Iran, nøjes man med at sen-
de ham tilbage til USA som
straf for hans utilbørlige
handling.
Fem år senere er Dougs
bror, som er en fredsomme-
lig lærertype, på vej ud af
Iraq, da han i lufthavnen
bliver identificeret som
Dougs bror. Forholdet til
USA er ikke længere så ge-
mytligt, og krigen mod Iran
er overstået. Så militæret
tager under ledelse af den
vanærede oberst, som aldrig
har glemt den lussing han
fik, brormand til fange som
gidsel. Håbet er at Doug vil
vende tilbage til Iraq for at
befri sin bror - og så kan den
endelige hævnagt finde sted.
Doug rejser da også gan-
ske rigtigt til Mellemøsten.
Først til Iran fordi han her-
fra vil snige sig over græn-
sen til Iraq via en flygtnin-
gelejr tæt ved grænsen. Alle-
rede i Iran møder han sin
gamle kærlighed, som nu er
involveret med den kyniske
oberst, og derefter tager be-
givenderne fart - men det er
stort set også alt hvad de
gør.