Atuagagdliutit - 13.07.1992, Side 9

Atuagaatini
ilungersuutigai
Aningaasakilliornerup nalaani atuagarpassuit
tunineqartarput - akikitsunngorlugit naqeqqinneqameri
pisiarineqartaramik
M idl 7 rélM
NUUK(KR) Sioorna aa-
teknik Nuummiittoq 25-
iliilluni inuuissiorpoq. Ullu-
mikkut piginnittut Inger
Haugemik aamma Steen
Amandusimik ateqarput.
Inger Hauga Atuagkani
1985-imi aallartippoq, Atu-
akkiorfimmi niuertarfim-
mik ingerlatsisutut, taama-
nikkummi Atuakkiorflup
atuagaarniarfik pigimmagu.
Ukiut 26-it matuma siorna
atugaarniarfik ammarne-
qarpoq taamani isumaqar-
toqarmat atuakkiorlik nam-
minerisaminik atugaarniar-
feqartariaqartoq, atuakkat
saqqummersittakkami tuni-
niarneqarfigisinnaasaan-
nik.
- Aningaasarisaarnerup
nalaani ingerlalluartorujus-
suuvoq. Taamani maani su-
leqataasut ilaata nammineq
atuagaarniarflni ammar-
paa. Tassalu Finn Jensen,
Nuuk Boghandelip piginnit-
taa Tamatumalu Atuagkat
tunisartagai ikiliallatsigu-
narpai, Inger Hauge oqar-
poq.
- Maanga pigama paatsi-
veerusimaneqaqaaq. Qaam-
matimmi arlallit niuertarfik
pisortaqarsimanngilaq.
Toqqqorsiviinnnaavoq tuni-
niarneqarsinnaanngitsoq.
Qaliatigut kusertarsima-
qaaq. Assut ajorpoq, Inger
Hauge oqarpoq.
Akiuussuataartoq
Ukiup ataatsip ingerlanera-
ni Inger Hauge akiuussima-
qaaq.
- Kisianni iluaqutaanngi-
laq. 2 millioner koruuninik
kassekreditteqarpoq sippor-
lugit atorneqarsimasunuik.
Millionit arlallit akiitsoqar-
poq. Aningaasalli pissarsia-
risakka atuakkiorfiup inger-
lanneqarneranut atugassa-
tut nalunaaqutseriigaap-
put. Taamaattumik iluaqu-
- Atuagaq masssakkut tunineqarnerpaavoq »Rejsen over
stepperne« akikitsunngorlugu naqitigaq. Aasaq manna tu-
nineqarnerpaanissaa ilimagaara, Inger Hauge oqarpoq.
(Ass.: Knud Josefsen)
- Det største hit i bøger lige nu er nok »Rejsen over stepper-
ne«, som lige er kommet som billigbog. Jeg forventer, at den
bliver sommerens knald, siger Inger Hauge. (Foto: Knud
Josefsen)
taanngillat, Atuagkallu nu-
kittunerulersissinnaanngi-
lara. Aammami sulisuin-
naagama qanoq iliuuseqar-
nissara killeqarpoq. Anner-
tunerulaartunik iliuuseqas-
sagaangama siulersuisut
akuersiseqqaartariaqartar-
pakka. Ajorinianngilakka,
kisianni taaamatut suleriaa-
seqarneq aarriitsupilorujus-
suuvoq. Toqqorsivitta qalia-
ta kusiinnartup nutaamik
taarserneqarnissaa qaam-
matit pingasut akueritinni-
arsaraara, tamatumalu na-
laani iluamik sulisinnaan-
ngilanga, Inger Hauge oqar-
poq.
Inger Hauge Steen Aman-
dusilu Kontorteknikkimik
piginnittoq peerariipput,
Atuagkallu niuertarfinngor-
sinnaasoq pitsaasoq oqalo-
qatigiissutigisarpaat, tassa
aningaasaateqarrnera iluar-
seriarlugu naqqqaniit aal-
larteqqikkaanni.
- Millionit marlussuit pi-
ngasulluunniit atorfissaqar-
tissagutsigit ikiorsinnaane-
raatigut aningaaserivik ape-
raarput. Taamaaliorsin-
naallutik oqarput, naatsor-
suusiorsimavugummi oqar-
lutalu illu 2 millioner ko-
ruunilerutsigu... Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sat kassekredittimut qular-
naveeqqusiisuupput, matu-
neqarsinnaammallu Nam-
minersornerullutik Oqar-
tussat annaasaqartussaan-
ngillat. Nioqqutissat toqq-
qorsivimmiitinneqartut ti-
gusinnaavagut akiitsuto-
qaasut akilernerisigut. Taa-
maaleriarattalu atuakkior-
fik annaasaqarani tunuar-
sinnaalerpoq, Inger Hauge
oqarpoq.
Namminersortunngor-
titaq
- Taava 1986 anguarput,
taamanikkullu aningaasa-
rissaarnerup naligimmagu
aningaasanik taarsigassar-
silluarsinnaavugut. Suliffe-
qarfik pisortanit pigineqar-
toq taanna siuulliuguunar-
poq namminersortunit
ingerlanneqalersoq, Inger
Hauge oqarpoq.
- Taamaal i simanngikka-
luaruni Atuagkkat inger-
laannarsimasinnaanngikka-
luarpoq. Aallaqqaataaniim-
mi aallartittariaqarsimavu-
gut. Annikitsunnguamik
aallartippugut ikittuinnar-
nik nioqquteqarluta, malin-
naaniarlutalu: Suunuku
atuassallugit pilerinameru-
tinneqartut, Inger Hauge
oqarpoq.
- Millionit marlussuit
taarsigassarsiaraagut, soo-
runalumi tamanna suli ullu-
mikkut malugisimavarput.
Maani inuuneq akisoqiga-
mi. Kisianni niuertarfik
taanna annaanniarlugu aa-
lajangersimavugut. Ilaanni
ajornartorsiuteqartarsima-
vugut. Ukiut marluk matu-
Inger Hauge atuagaarniartuuinnanngilaq. Kalaallit nerisassaata nerisassiarinissaat pillu-
git atuakkiorsimavoq. (Ass.: Knud Josefsen)
Inger Hauge nøjes ikke med at sælge bøger. Hun har med stor succes udgivet en kogebog
med grønlandske retter. (Foto: Knud Josefsen)
ma siorna matuinnassanga-
leraluarpugut. Kisianni
qaangerniaratsigu qaan-
ngerparput, Inger Hauge
oqarpoq.
- Sukkut sipaaruteqarsin-
naanerluta misissoqqissaar-
parput. Soorlu asssersuuti-
galugu: Telefonerput kikkut
tamarmik Danmarkimut si-
anerfigisinnaasaat matutip-
parput. Kvartalimilu siul-
lermi telefonimut akiligas-
sagut 38.000 koruuniniit
21.000 koruuninut appari-
arput. Assersuut alla: Niu-
ertarflup saani ikkittartu-
mik allagartarsuaqarpoq.
Taanna ikumatittarlugu
ukiumut 57.000 koruune-
qarpoq. Ikittartumik alla-
gartarsuaqamerinnarput
pillugu atuakkanik skrive-
maskinalluuunniit båndi-
tassaanik amerlanerusunik
tunisaqanngisaannarunar-
pugut, Inger Hauge oqar-
poq.
- Allanisulli sulisugut
aamma ikililertariaqarsima-
vagut. Kaaviaartitatta suli-
sut qassit attassinnaavaat?
Taannalu tunngavigisaria-
qarsimavarput, Inger Hau-
ge oqarpoq.
Iluanaaruteqangaanngilaq
- Iluanaarutiginerpaasakka-
gut tassa allafTimmi ator-
tussat pequtillu. Aamma
maskinat kaaviiaartitsiviu-
nerpaanut ilaapput, kisian-
ni aallaqqaataani iluanaaru-
teqarfiuvallaassanatik. Tul-
liani kopipappiaranik bånd-
issanilluunniit pisineq ilua-
naarfiuvoq. Ataatsimut isi-
galugu kaaviiaartitagut si-
samanngorlugit avinneqar-
sinnaapput. Sisam ar arterut
ataaseq atuakkat, alla allaf-
fimmi atortussat, tullia ma-
skinat kiisalu kingulleq pe-
qutit allaaluillu. Soorlu as-
sersuutigalugu aviisit assi-
gisaallu, Inger Hauge oqar-
poq.
Atuakkat pinngitsoorne-
qarsinnaanngillat. Erseqqi-
visssumik malugisinnaavar-
put atuakkat tunisartakka-
gut amerliartortut, kaavii-
aartitsiviuneralli annikilli-
artorluni. Atuarumassuseq
annertuvoq. Soorlu suni al-
lani takusinnaagipput aam-
ma maani takusinnaavar-
put aningaasakilliornerup
atuarusussuseq annertusi-
tikkaa. Kisianni aningaasa-
killioraanni atuakkat aki-
kitsunngorlugit naqitat pisi-
arineqartarput, Inger Hau-
ge oqarpoq.
- Oqitsorsiuinnanngikka-
luarluta allanut naleqqiul-
luta oqimaatsorsiornerpaa-
jugunanngilagut. Kisianni
isumalluarpallaanngilanga.
Qanoq pisoqassanersoq na-
luara, kisianni kikkut ta-
marmik ajomartorsiorput.
Ajornerpaaq tassa ajornar-
torsiornerup nikallulemeq
malitsigimmagu. Ingerlallu-
artoqartillugu kikkut ta-
marmik isumallualersut
malunnartarpoq, Inger
Hauge oqarpoq.
Aasaaneranl
tunineqarnerpaaq
- Atuagaq massakkut tuni-
neqarnerpaaq tassaagunar-
poq »Rejsen over stepper-
ne«, akikitsunngortillugu
naqiterlugu saqqummersin-
neqaqqammersoq. Aasaq
manna tunineqamerpaanis-
saa naatsorsuutigaara. Ka-
laallit atlasersuat qallunaa-
tut suli pineqarsinnaan-
ngikkallartoq piumaneqar-
nerpaajuvoq. Hundredet
sinnillit inniminnersima-
vaat. Tine Bryldip atuakkiai
kingulliit »Abel« aamma
»De nederste« piumaneqar-
luarsimapput. Aamma Tor
Nørretranderip atuakkiaa
»Mærk verden« maani oqa-
riartuuteqanngissorisaralu-
ara piumaneqarluarsima-
voq. Atuakkat quliinnaat
aallaqqaataani inniminner-
simagaluarpakka, massak-
ku lli 200 pallillugit tune-
reersimallugit, atuagakul-
lasssuugamilu akisujaar-
suulluni. 395 koruuneqar-
poq. Sunaluunniit atuassal-
lugu naleqarluaraangat atu-
arumaneqartarpoq, Inger
Hauge oqarpoq.
Flemming Jensenip atu-
akkiaa »Vejledning i sæl-
fangst« (puisinniarnermut
ilitsersuut) Atuagkat amer-
lanerpaanngorlugu tunisar-
paa.
- Qaammatit tamaasa
ikinnerpaamik 50-it tuni-
sarpagut, Inger Hauge oqar-
poq.