Atuagagdliutit - 07.08.1992, Blaðsíða 9

Inuup qaammat soqutigisariuaannarpaa. Ulittarneq Nunarsuarmi qaammatip sunniisar- Månen har altid optaget mennesket. Tidevandet er et af de helt konkrete virkninger, som
neranut malunnaataanersaavoq. Soormi isumaqartoqassanngila qaammat eqqarsartaam- månen har på Jorden. Så hvorfor ikke også mene, at månen indvirker på psyken, når den
mut sunniuteqarneq ajortoq taania ajornanngitsigisumik silarsuup imarpissui illuarteqat- så let som ingenting kan flytte rundt på verdenshavene? (Ass./Foto: Knud Josefsen).
taartarunigit?
Qaammatip imissinerani
Sisamanngorpat 13. august qaammat imisseqqissaaq
NUUK(EH) - Qanoruna pi-
sartugut qaammat imissi-
gaangat, qaammaarilluni
unnuap qilaani. Silaallisar-
nerpugut, eqqissiviilluta,
kamaqqajaalluta sinnaki-
saalersarlutalu, imaluun-
niit upperisapalaaginnaa-
nerpoq?
Qaammatip isi-
giuarpaatit. Tu*
noqarnerminik
puigortinniarlutii-
lusooq. Tunua
takunngisaanna*
gassarigunarpar-
put. Tassa qaam-
matip eqqumee-
qutaa.
Ebbe Kbvedal Erich,
al uakkiortoq.
Qaammatip imissinerata
tupinnaqutigaa inuit tam ar -
mik oqaluuserisarmassuk
qilammilu erseqqarissillua-
raangat isumaqarfigisarlu-
gu: Silaallinartuuvoq eqqu-
miitsunillu iliornarluni. Si-
nilluarunnaarluni. Imerni-
artarfinni unnuami inuu-
neq qartorartuusisarpoq ka-
maannermik annersaaner-
nillu.
Pisartullu tunngaviler-
sorluarniaraanni taava ajor-
narnerulertarput. Ikittuin-
naat tamanna pillugu piviu-
sorpalaartumik sammisari-
simavaat.
Adrenalini
sukkatsinnerusarpoq
Arlaanik pisoqartarneranik
upperisaliit ilaat tassa Kar-
sten Jørgensen, Nuummi
politiassistentiusoq:
- Akuttunngitsumik inuit
malugisarparput allaassute-
qalersartut. Soorlumi adre-
nalini pisarnerminit sukka-
nerulersartoq. Soorunami
oqaatigiuminaappoq qaam-
matip imissinera akissarsif-
fiuneraluunniit peqqutaa-
nersoq. Naak upperisapa-
laaliunngikkaluarlunga taa-
maattoq isumaqarpunga
taamaattoqartoq.
Akara Skifte, Nuup poli-
teeqarfiani pisortaagallar-
toq oqarpoq:
Eqqartoraangatsigu
qaammatip imissinerani
ajortuliortoqarnerulersar-
toq annersaasoqarneruler-
lunilu, taava suleqatigiit
akornatsinni oqaruserner-
tut pisarpoq. Soorunami
isuma qaangiinnagassaann-
gilaq, taamaattoqariaan-
naamammi, tassanngaaniil-
li tamanullu ammasumik
taamaanerassallugu - inga-
sappallaaluatsiarpoq.
Hans Larsen, Nuummi
Kristinemut-mik piginnit-
toq isumaqarpoq inuit
qaammatip imissinerani si-
laarunneq ajortut:
- Qaammatip imissinerani
pisisartutta akornanni al-
lannguuteqangaarneq ajor-
put. Isumaqarpunga taa-
maasorinninnerinnaasoq.
Nuummi psykiatrisk af-
delingimi sygeplejerske
qaammatip imissisarnera-
nut isummi ima oqaatigaa:
- Qaammatip imissinerani
pigaartuulissaguma ernu-
malersinnaasarpunga eq-
qarsarlungalu »Åh, nej«.
Tassami napparsimasut eq-
qissiviillinerusarmata.
Qaammatip
qaammaatit allat
qalipaateqatigai.
Gustav Wied,
Skan-mydsler
(atuakkiaa).
Qaammammut
unnersiutiginninneq
Qaammatip uatsinnut sun-
niuteqartarnera taamaann-
ginneraluunniit apeqqutaa-
tinnagu taamaattoq atuak-
kiani, taalliani, nipilersor-
nermi assilialiornermilu
sammineqartarpoq, isigin-
naartitsisartullu oqaaserta-
lersuutiminni qaammat un-
nersiutigisarpaat. Qaam-
mat romantiskiuvoq: Asa-
saq aapparalugu tasiorlugu
qaammatigimmi pisorujoor-
neq nuannersuuvoq. Qaam-
matilli imissisimanera aam-
ma ersinarsinnaavoq. Ano-
rersuarmik igalaatigut qali-
atigullu qiammiartortunik
nipinillu suunersunik, ilal-
lugu, ersinarsisarpoq navia-
narsillunilu.
Qaammalli aamma arla-
litsigut eqqarsartaatsip si-
larsuaanni sunniuteqartar-
poq. Qaammat latinerisut
taaneqartarpoq »Luna«. La-
tinerit oqaasii europamiut
arlalissuit oqaasiini tunnga-
viupput, soorlu tuluit. Tu-
luttut oqaaseq »lunatic«
atorneqarpoq - qaammam-
mik nappaat - tarnikkut
napparsimaneq pillugu.
Matiiusip Evangeliuani
qaammammik nappaate-
qarneq eqqartorneqareer-
poq. Danskit eqqarsartaat-
sikkut ilisimatusarnerup si-
larsuaanni qanittoq tikdlu-
gu tarnikkut nappatillit
»månesyge«-mik (qaam-
mammik nappaat) allanne-
qartarput - kingusinneru-
sukkut paasineqarpoq pine-
qartut tassaasut soorlu epi-
lepsi (silaarulluni toqusutut
uppinneq) aamma itillinneq
- nappaatit akuttunngitsu-
mik annertusisamik takkut-
tartut.
Inuppalaarluinnartu-
mik
Qaammatip ingerlaarnera-
nut inuup timaani pisut
ilaat malinnaasarput, soor-
lu arnat aaqartarnerat -
menstruation, sap. akunne-
ri sisamakkaarlugit - men-
struus isumaqarpoq qaam-
mat.
Nakorsatut ilisimatuussut-
sikkut naartuneq naatsor-
sorneqartarpoq lunar-
qaammatit atorlugit, isuma-
qartoq sap. akunneri sisa-
makkaartut eqqorluinnar-
tarlugit. Tassa inuup pinn-
gortitaassusiani (biologi) pe-
qarpoq aqqusaartakkanik
(faser) qaammatip inger-
larnganik malittarinnittu-
nik, ilisimatuussutsikkulli
misissuinertigut uppernar-
sarneqanngilaq qaammatip
imissineratigut tarnikkut
nappaatit amerlatsittarner-
sut.
Atuarfimmi ullo-
rissat pitillugit
ilinniartinneqar-
pugut qaammat
seqinertulli aa-
laakkaatigisoq.
Tamannali sumut
iluaqutaava
qaammat isum-
mani malillugu al-
lanngorartuartu-
tut isigilereersi-
magaanni. Un«
nussammi ilaanni
nuineriuunniit
ajorpoq.
Jan Kr$g Jakobsen,
civilingeniør.
Qaammammut atasumik
sammisaqartartunut ilaa-
voq Lars Gøttsche, Dan-
markimi namminersortu-
mik psykologitut nakorsiar-
tarfiuteqartoq.
- Paasineqarpoq qaammat
inummut sunniuteqarneq
ajortoq. Taamaattorli inuit
akornanni siaruaassimavoq
isumaqartunik taamaatto-
qartoq, soorlu qaammatip
tinittarneq ulittarnerlu
aqummagu, paasineqarsi-
mavorli seqernup suli anne-
rusumik ulinneq tininnerlu
sunniuteqarfigisarai, taa-
maattumik tamanna nam-
mineq tunngavilersuutaa-
tinnaarneq
sinnaanngilaq. Taamaattor-
li upperisapalaaq atuuppoq
tamannalumi inuppalaar-
luinnarpoq, sumiknassuiar-
neqarluarsinnaanngitsu-
mik soqutiginnikkatta. Up-
perisapalaaqarnerup tunua-
niippoq ajunaarnissamut
annilaanganeq pilluarner-
millu kissaateqarneq. Inuk
nassuiarneqarsinnaanngit-
sunut nassuiaatinik piuma-
sarpoq.
Uuttoruminaappoq
Danskeq nakorsaaneq ate-
qartoq Jørgen Remvig
qaammammik aallaaveqar-
tumik pisartunik »igitsiin-
narnianngitsut« ilagai. Atu-
akkami »Månen i manden -
en bog om dét der er ander-
ledes« (Qaammat angummi
- allaasut pillugit atuagaq«,
allappoq:
- Ilaannikkut ataqatigiis-
sunik pisoqartoq misigine-
qartarpoq, eqqarsariaqqin-
nissamut pissutaasinnaasu-
nik. Nangeqqippata, immi-
nermi alapernaanneq iter-
tinneqartarpoq. Pisimasulli
eqqorluartumik uuttorne-
qarsinnaaneri ajorn£Lkuso-
orsinnaasarpoq taamaalillu-
tillu ilisimatuussutsikkut
misissuinermik taaneqar-
sinnaas aratik.
Jørgen Remvigip parnaa-
russiviup nakorsaatut pif-
flup ilaa eqqartorpaa taane-
qarsimasoq »Forvaringsan-
stalten for kriminelle psyko-
pater« (Tarnikkut nappaa-
teqarlutik pinerlutunut
ajortuliortorsuarnut inissii-
sarfik):
- Akuttunngitsumik iser-
titaasimasut akornanni un-
nuaanerani perulluliorto-
qartarpoq. Tamannami tu-
pinnartuunngilaq. Angutit
celleni kisimiittarissani par-
naarussaasut. Angutit ag-
guaqatigiissumik inuit ileq-
quannut attuumassute-
qanngitsut. Ilaat sakkor-
tuut misigittaaqisullu qa-
tangivillutik. Tupigisaria-
qanngilaq ilaannikkut un-
nuaanerani angutit tamak-
ku akornanni pequertoqar-
tarmat.
- Mannali pisartoq tupi-
gusuutigisartagara tassa,
unnuani taakkorpiani uan-
ga nammineq ininni pisoru-
joortarama - affarmik sinil-
lunga affarmillu eqqumal-
lunga. Pisoq tamanna eq-
qornerusumik qalliinnar-
siorpaluttumik oqaatigine-
qarsinnaavoq ikkattumik si-
ninneq unnuarlu naallugu
itilaartarnermik kipitinne-
qartartoq, taamalu ininik
naarisaasarlunga naggataa-
tigullu sinnattornertaqann-
gitsumik sinilerlunga. Nag-
gataanut paasiartulerpara
unnuani taakku naner piaq
qaammat imissillarluni qi-
lammi qinngorluarsimasar-
toq imalt. imissingajalluni.
Aap. Naagga-
vik...ulikkaarne-
rit piinnarlugu
tinnaalerusunn-
gilanga.
Peter A. G. Nielsen,
qallunaat
rockertartuini
Gnagsikkunm
nipUereørtartoq.
Kisiannili, soorlu Jørgen
Remvigip - isumapiloqaa-
sartumik - oqaatigigaa:
- Inuppassuit isumaqas-
sapput qaammatip timitar-
piamigut pinngortitamut
avatangiisitsinnut sunniut-
tarnera ataasiusoq, inuilli
aamma piviusorsiortumik
tunngaveqarlutik eqqarsar-
sinnaasut sunniuteqarfigi-
sarai, tamanna akuersaaru-
minaappoq. Uagut inuit
piorsarsimasut pinngortita-
mut iluamik attuumassute-
qanngilagut.