Atuagagdliutit - 04.12.1992, Blaðsíða 14
Inissarsiorneq meeqqanillu
paarititsisinnaaneq
1A llinniarfissarsiguit aallartinnak kollegiami inissaqarnissat meeraqaruillu
"■ meeqqavit paarineqarnissaa isumageqqaassavatit
Illoqarfimmut allamut
Illoqarfimmi allami ilinniagaqarni-
aruit, kollegiami najugaqarniarlutit
qinnuteqarsinnaavutit. Kisianni
naatsorsuutigisariaqassavat kolle-
giami inissannik tunineqaqqaaruit
ini angisuujussanngitsoq. Ini pequ-
sersorsimassaaq, taamaattumik pe-
qutaatitit pingaarnerpaaginnaat
nassartariaqassavatit.
Kollegiani amerlanerni ineqartut
6-8-sut uffarfik, igaffik isersimaar-
tarfillu ataatsimoorukkajuppaat.
Ilinniartutut allatulli qaammam-
mut ineqarnerit akilertartussaavat;
amerlanerit qaammammut 850 ko-
ruuneqartinneqartarput.
Aappaq meeqqallu
Kollegiami najugaqarnissaq kissaa-
tigigukku, ilinniartunngorniarlutit
qinnuteqaatinni tamanna nalunaa-
rutigissavat. Kiisalu kisimiittuuner-
sutit imaluunniit meeraqarlutillu
aappaqarnersutit, taakkulu ilinnia-
riartorninni ilaginiarneritit nalu-
naarutigalugit. Taamaaliorsinnaa-
vutit ilinniagariniakkat qaammati-
nik qulinik sivisuneruppat. Ilaqut-
tatit ilagigaluarlugit piareersimaffi-
gisariaqarpat siullermik kollegiami
ineeqqanik marlunnik neqeroorfi-
gineqarsinnaagavit. Taava kingu-
sinnerusukkut inissamik anneru-
maamik qinnuteqarnissannut peri-
arfissaqassaatit.
Aallartinnak
Illoqarfiit ilaanni ilinniarfiusinnaa-
suni, kommune meeqqerivimmi
ilinniartut meeraasa inissaannik in-
niminniisimasarpoq. Taamaattu-
mik qinnuteqaatinni nalunaaruti-
gissavat meeqqannik ilinniariartor-
fissanni meeqqerivimmiititaqaru-
sunnersutit.
Kisianni ilinniariartorlutit aallartin-
nak ilinniariartorfissanni meeqqeri-
vimmi meeqqavit inissarsiornera
nammineq isumagissavat, kommu-
nemi tamakkuninnga suliaqartut
attavigalugit.
STI-mi ilinniartut
STI-mi ilinniagaqartuullutit illoqar-
fimmut allamut atuagarsoriartorni-
arlutit sap.ak. 10-t imaluunniit 20-t
atuartussatut nalunaarninni kolle-
giami ineqarusunnerlutit nalunaa-
rutigissavat. Meeraqaruillu agger-
finni qimassinnaasorinngisannik,
kommunenni isumaginninnikkut
ataatsimiititaliaq aqqutigalugu
meeqqavit ilaginissaannut qinnute-
qassaatit. Isumaginninnermi ataat-
simiititaliap aalajangiussaa atuari-
artorfissannut nalunaarutigineqas-
saaq, kingornalu taanna pisussaa-
voq atuarninni kollegiami najugas-
sannik meeqqavillu meeqqerivim-
mi inissaannik pissarsiuutissallutit.
Danmarkimi ilinniartunngortussa-
tut akueritikkuit, Danmarkimi ka-
laallit illuisa inissaqarnerit isuma-
gisussaavaat. Danmarkimi ilinniar-
tuutillutit meeqqat meeqqerivim-
miitinniarukku, kommunemit ag-
gerfinniit „uppernarsaammit" pis-
sarsinissat qulakkeersimassavat.
Ilinniartuunermi tapiiffigitinneq -qanoq ?
Ilinniartunngorsinnaanermut taa-
malu tapiiffigitissinnaanermut
piumasarisat assigiinngitsut piu-
masarineqarput
Kultureqarnermut, Ilinniartitaaner-
mut Ilisimatusarnermullu Quller-
saqarfiup tapiiffigisinnaassappatit,
ilinniarnissannut qinnuteqarsima-
nerit apeqqutaavoq. Ilinniarnissa-
mut qinnuteqaat aamma tapiiffigi-
tinnissamut qinnuteqaataavoq.
Qinnuteqaat qullersaqarfim-
mi tiguneqaruni pissutsit
assigiinngitsut ataani taa-
gortorneqartut misissorne-
qartarput:
1
Namminersornerullutik Oqar-
tussanut (4.000,- koruunit qu-
laallugit) akilereersimasassan-
nik taartissaqarnersutit,
2
siornatigut naammassereersi-
masannik ilinniagaqarsimaner-
sutit, massakkut ilinniarfiginiar-
lugu qinnutigisavit nalinganik
imaluunniit qaffasinnerusumik,
3
ilinniarfimmi ataatsimi siorna-
tigut ingerlassimasanni pinga-
soriarlutit unitsitsisimanersutit,
4
massakkut ilinniarfiginiakkan-
ni marloriarlutit siornatigut
unitsitsisimanersutit.
Akiitsut akilersomeri
Qullersaqarfiup paasippagu qulaa-
ni pineqartut arlaannaalluunniit
„angertariaqartoq", taava ilinniaga-
qarniarnermik qinnuteqaatit itigar-
tinneqassaaq.
Immikkoortoq siulliinnaq „anger-
neqarsinnaappat" ilinniarnissanni
tapiiffigitinnissannut akueritissin-
naavutit, akiitsorisatit akilerukkit
4.000,- koruuninik annikinneruler-
sillugit, imaluunniit Qullersaqarfik
saaffigalugu taarsersuinissaq isu-
maqatigiissutiginiarlugu. Kisianni
tapiiffigitinniaraanni piumasarine-
qarpoq ilinniartunngunnginnermi
taarsersuinermi isumaqatigiissutip
pinngitsoornagu sanioqqutinngin-
nissaa. Nalinginnaavoq Qullersa-
qarfiup piumasarisarlugu akiitsup
ilinniartuunerup nalaani naafferar-
neqarnissaa.
Ilinniarfissaq nutaaq
Qullersaqarfiup immikkoortut aap-
paat „angersinnaaguniuk" qinnute-
llinniartuunermi qaam-
mammut tapisiat angissu-
saat imaapput:
GU-mi atuartut angerlarsi-
ma ffimminniittut:
kr. 2.000
GU-mi atuartut angerlarsi-
maffimminniinngitsut (im-
minnut isumagisut):
kr. 4.000
STI-mi atuartut angerlarsi-
maffimminniittut:
kr. 2.300
STI-mi atuartut angerlarsi-
maffimminniinngitsut (im-
minnut isumagisut):
kr. 4.000
GU-mi STI-milu atuartut
meerallit:
kr. 4.000
Ilinniartut allat:
kr. 4.000
Ilinniartut ataasiakkaat,
soorlu savaatilinngorniat,
kr. 1.400-nik tapiiffigitittar-
put, ilinniarfimmi ineqarlu-
tillu nerisaqarnertik pissuti-
galugit.
Atuartut/ilinniartut meerallit
ilinniartuunersiutimik taper-
neqarnissaannut qinnu-
teqarnissamut periarfissin-
neqartarput. Massakkut
meeqqamut ataatsimut ta-
piissut kr. 740-uvoq. Meera-
linnut tapiissutinik qinnu-
teqaat immikkut immersu-
gassaavoq.
qarninni akuerisinnaavaatit aatsaat
ilinniarfigisimasavit atorfivillu
massakkut siunissamilu suliffissaa-
leqiffiulernissaa naatsorsuutigigu-
niuk.
Ikittuinnaapput allamut ilinniaqqinni-
arlutik qinnuteqaraa nga m ik akueritit-
tartut.
Qullersaqarfiup immikkoortut pi-
ngajuat „angersinnaaguniuk" aam-
ma/imaluuniit sisamaat, qaquti-
goorpoq ilinniarnerpit tapiissutisi-
nissavillu akuersissutigineqarnis-
saat.