Atuagagdliutit - 01.03.1993, Blaðsíða 11

Mmm
wmtisswktit nmwintrsorhit
PRIVAT ERHVERV
Inuutissarsiortut suli tiki lluaqqusaasut
Nuna Bankip 1992imi 58 millioner koruunit kalaallit inuutissarsiornerannut annaasaqaatigigai - kisiannili
aningaaseriviup tamanna uniffiginngilaa, bankdirektør René Nielsen »Inuutissarsiortut namminersortut«nit
apersomeqarnermini uppernarsaavoq
NUUK(KK)- Nuna Bank
Kalaallit kilisaataa 1980ikkut qiteqqunneranni »Nunarsuarmi kilisaatlt nutaaliaanersaa-
tut« taagorneqartut 1990ikkut ingerlanerini nutarterneqartussaapput, tamannalu anner-
tuumik aningaasalersorneqarnissaa pisariaqarpoq.
Den grønlandske trawlerflåde, som i midten afl980’erne blev kaldt »Verdens mest moderne
trawlernåde« skal fornyes i løbet af 1990’erne, og det kræver en kraftig finansiering.
(Ass.:/Foto: Knud José fsen).
1992imi inuutissarsiortu-
nut sullitaminnut annaasa-
qaatini matussuserniarlugit
58 millioner koruuninik il-
luartitsivoq. Aningaasati-
gummita ajornartoorneq
aningaaserivimmit qanoq
qisuariarfigineqarpa? An-
naasaqaatit annertoqisut
peqqutaallutik Nuna Bank
mianersornerulissava ima-
luunniit suli ingerlaqqiin-
nassava?
- Taarsigassarsiaritittak-
kagut annikilliniarlugit pi-
lersaaruteqanngilagut,
bankdirektør René Nielsen
»Inuutissarsiutinut nammi-
nersortunut« oqarpoq. Nu-
na Bankip tamanna uniffi-
ginngilaa, Kalaallit Nu-
naannilu ineriartormut
uummarilluni peqataalluar-
luni sullissinini ingerlatiin-
nassallugu. Sunaluunniit
Kalaallit Nunaannut ilua-
qutaasoq Nuna Bankimut-
taaq iluaqutaasarpoq - kil-
lormullumi aamma taa-
maappoq...
- Taamaakkaluartorli an-
nertuumik illuartitsereer-
nitsinni pilersaarutinut al-
lanarnerusunut aningaasa-
liinissatsinnut akissaqan-
ngilagut kajumissuseqara-
talu, taamatullu aamma
akiitsunut atuutereersunut
nakkutilliinerusariaqalersi-
malluta.
- Kalaallit Nunaanni suli-
niutinik aallartitsinissaq sa-
pernamerulissava?
- Aap, aallartitsiniartup
siornagornit suliamut ilisi-
masaqarnerunissaa ani-
ngaasaqarnikkullu tunnga-
veqarluarnerunissaa pisari-
aqarnerulersussaavoq.
- Kingumut qiviassagaan-
ni, Nuna Bank aallartinni-
akkanik naammattunik
atortoqariinngitsunik aal-
lartitsisunut aningaasalee-
qataanikuuva? - Naamik
taamatut isumaqanngila-
gut, René Nielsen oqarpoq.
Inuiaqatigiinniuna ineriar-
tornerup Kalaallit Nunaan-
ni suliffinnik ingerlatsineq
artornamerulersikkaa. Su-
liniutit arlallit unittoorsi-
masut aallartikkamik inger-
lalluarsinnaasut naliliiffigi-
neqarput, kisiannili silarsu-
aq nikikkaagat Kalaallit Nu-
naat nikeqataasarpoq.
Pilersaaruteqarpunga
- Nuna Bankisumassarsian-
nut peqataalersissagukku
suna nassarlugu ornigutis-
saanga?
- Tamatuma tungaatigut
nutaanngorsaateqanngila-
gut. Sullitarput peqatigalu-
gu pilersaarutaasoq misis-
sortarparput: - Ingerlalluar-
sinnaava? Periaaseq taman-
na Nuna Bankimut nutaa-
junngilaq.
- Nutaajusorli tasssaavoq
inuiaqatigiinni arriitsumik
ineriartortuni sullivimmik
ingerlatsineq siumukarlu-
arfiusuniit ajornamerum-
mat...
- Ataatsimulli oqaatigalu-
gu pifTissami matumani su-
liffeqarfiit aallarteqqammi-
sut taarsigassarserusunneri
annikinneralaarsuuvoq.
- Inunnit ornigarneqar-
torsuunngilagut, Egonitut
oqartartunik: - Pilersaaru-
teqarpunga.
- Bankdirektøriuvit nuan-
naartoq?
- Inuiaqatigiit kalaallit
iluini allanngortiterineru-
jussuaq suli naammassina-
tigu isumaqarpunga. Ukiua-
luit qaangiuppata inuiaqqa-
tigiit atukkanik nutaanik
sungiusseriarpata inuiaqa-
tigiinni aningaasaqarnerup
suli tunngavissaqarluarsin-
naaneraupperaara, tamatu-
malu Kalaallit Nunaat ani-
ngaaserisunut soqutiginar-
tunngortissavaa. Aallartit-
siniartunik suli atorfissa-
qartitsiuassaagut, taakkulu
avammut tunisassiorfiusin-
naanngikkunik nunap ilua-
ni pilersuisuusinnaapput, il-
loqarfmni tunisassiortunik
sullissisunillu.
- Kisiannimi ukiut inger-
lalluarallarmata Kalaallit
Nunaanni isumassarsiorlu-
artut ikittuararsuusimap-
pat?
- Naamik, kisiannili ukiut
ingerlalluarallarmata ta-
makkua nakuniunneqarsi-
manngillat. Ajornartuuler-
nermi sunaluunniit sakku-
gineqarsinnaavoq.
- Suliffeqarlik sorleq Nu-
na Bankip aningaasaliiffigi-
saanit kingulliuva?
- Suliffeqarlik sullissiviu-
soq nutaamik piginnittoqa-
lersoq.
Aalisarneq
ingerlaannassaaq
- 1980ikkut ingerlanerini
immakkut angallatit ani-
ngaasaliiffigaagut. 1990ik-
kummi ingerlaneranni nu-
namiittunut aningaasaliis-
suteqassaagut?
- Biologit inassutigaat
1990ikkunni kilisaatit ava-
taasiutit amerlineqassan-
ngitsut, kisiannili kilisaatit
qanorluunniit amerlatigiga-
luarpata aningaasalersuiffi-
gineqarnissaat pisariaqar-
poq, René Nielsen oqarpoq.
1980ikkut qiteqqunneranni
»Nunarsuarmi nutaaliaa-
nerpaanik kilisaataateqar-
pupat«, massakkulli taakku
ukiunik arfineq pingasunik
pisoqaassuseqalereerput.
Kilisaat ukiuni 10-15ini ata-
sinnaassuseqarpoq, taa-
maammallu umiarsuaatile-
qatigiifTiit ukiut quliusut
atukkagut ingerlanerini nu-
taanik kilisaatitaartortaria-
poq.
- Inuusuttut pisariaqarti-
taminnik aningaasaate-
qanngillat, ullurmkkummi
kiap Kalaallit Nunaanni su-
liniutit nutaat aallartissin-
naavai?
- Namminersortut aallar-
titsinniarnerat pisariaqar-
tinneqartuartussaavoq, ki-
siannnili Namminersorne-
rullutik Oqartussat aallar-
titsiniarnernut ikiuutissal-
lutik pisussaapput.
- Aningaasaataarukkuit
landskarsimut aalliinnar-
nissat ajornanngippallaan-
ngila?
- Kalaallit Nunaat pisor-
tanit aningaasaliifligine-
qanngitsoorsinnaanngilaq
inuiaqatigiit suliffeqarfin-
nik minnerusunik angine-
rumaanillu pilersitserusup-
pata.
- Tamannami peqqinnar-
pa?
- Pisariaqalersussaavoq,
tassami suliffeqarfiit nam-
minersortut aningaasaataat
ukiuni kingulliunerusuni
nungu taangajavissimappu t.
Siornatigut aalisarneq sulif-
feqarllnnik assigiinngitsu-
nik pilersitsinissamut aal-
laaviusarsimavoq, isertital-
lu annertoqisut atorlugit
nunamiunnerusoq suliffe-
qarfinnik aalisarnermut at-
tuumassuteqartunik piler-
sitsisoqartarsimalluni.
Aningaaseriviit marluk
Grønlandsbanki Nuna
Bankilu 1992imi tamarmik
annaasaqangaatsiarput.
- 1990ikkut ingerlanerini
Kalaallit Nunaanni ani-
ngaaseriviit marluk pisaria-
qarput.
- Umiarsuaatileqatigiifliit
kilisaatitaartussagunik qa-
noq ilillutik akiliissappat?
- PifTissami matumani an-
nertoqisumik akisoqisumil-
lu kilisaatit ikilisarneqar-
put, tassanilu siunertarine-
qarpoq kilisaatit iluanaar-
narnerulernissaat aammalu
umiarsuaatileqatigiit naam-
mattunik nammineq anin-
gaasaateqalernissaat, taa-
maalillutik ukiualuit qaan-
giuppata aningaasaliissute-
qarnissamut pisariaqartin-
neqartut tunngavissaqaler-
sussaapput.
- Nuna Bankilu kilisaati-
nut aningaasaleeqqinnissa-
mut uummaarilluni peqa-
taaniarpoq, René Nielsen
erseqqissaavoq.
Namminersornerusut
ilaapput
Kalaallit inuusuttut ilinni-
arluarsimasut inuutissar-
siornermut ilanngussuler-
put, kisiannili piffissap nas-
satarisaanik iluanaarutaa-
sartut annikinneri nallersi-
mavarput, taamaattumillu
nammineq pisiniarfiutissa-
mik aallartitsiniarnissaq sa-
pernarnerulersimavoq ima-
luunniit suliffeqarfioreer-
sut inuusuttunit tiguneqar-
nissaat sapernarnerulersi-
malluni.
- Aap, ukiuni kingulliune-
rusuni suliffeqarfinnik pi-
ginnittut suliffeqarllmmin-
ni aningaasaatiminnik an-
naasaqartariaqartarnerat
takusarsimavarput. Siusin-
nerusukkut ataatsikkut aki-
liillunni pisisartut ullutsin-
ni nassaassaajunnaarput,
massakkullu tamanna pisi-
nermi akilersuineq kisem-
gorussimalluni. Taamaan-
ngippammi ullumikkut su-
lifTeqarfimmik tuniniaaneq
ajornarsivissimassagaluar-
qartinneqarpat - imaluun-
niit qallunaat nunalluunniit
allap aningaaserivianut im-
mikkoortortaqarfiinnaq pi-
sariaqartinn eqarpa ?
- Piffissap nassatarisaa-
nik iluanaarutit annikinneri
peqqutaallutik qallunaat
nunallu allat aningaaserivii-
sa Kalaallit Nunaat soquti-
ginnngilaat.
- Qallunaat taarsigassar-
siniartarfii pingasut Kalaal-
lit Nunaanni pissutsit ajor-
nerulersimaneri peqqutaal-
lutik mianersornerulerneri
assersuutigineqarsinnaap-
put. Ukiut tallimat matuma
siornatigut Kalaallit Nu-
naanni anneruniuttorujus-
suupput, - ullumikkulli killi-
lersuinermikkut unammi-
sutullusooq pissusilersor-
put.
- Aappassaannik qallu-
naat aningaaserivii asser-
suutigineqarsinnaapput.
Kalaallit aviisiini Jyske
Bankip iluanaaruteqarnis-
samut ussassaarutai qali-
paatillit takussaajunnaarsi-
mapput.
- Taarsigassarsisitsisar-
tut taarsigassarsiniartumut
ungasilliartortillugit suliffe-
qarfmnut ataasiakkaanut
soqutiginninneq ataqqin-
ninnerlu annikilliartortar-
poq. Taamaammallu illoqar-
fimmi kalaallinut inuiaqati-
giinnut soqutigisalimmik
aningaaseriveqarnissaq pi-
sar iaqar tin neqarpoq. Atui-
sunut pitsaanerpaaq tassaa-
voq unammilleqatigiinneq,
taamaattumillu aningaase-
riviit minnerpaamik mar-
luusariaqarput.
- Ukiut marluk tallimallu
qaangiuppata Kalaallit Nu-
naanni aningaaseriviit qas-
siussappat?
- Naluara Grønlands-
banki qanoq pilersaarute-
qarnersoq, kisiannili Nuna
Bank Kalaallit Nunaannii-
ginnassaaq, bankdirektør
René Nielsen oqarpoq.
Hotel Hans Egede A/S-imut
Igasutut misilittagaqarsimavit suliffeqarfim-
milu ulapaarfiusumi atorfimmut unarn-
minartumut suliumassuseqarlutit - taava Hotel
Hans Egedep igaffiisa ilaanni
sulisinnaassaatit.
Ilimagaarput tassaasutit:
* igasutut inuusautissarsiutilik tassungalu soquti-
ginnillutiUu piumassuseqarluartutit;
* igaffimmi tamatigut assigiiaartumillu tunisassior-
nermut peqataasinnaasutit, pitsaassutsimut piu-
masarineqartut naapertorlugit.
* igaffimmi hotelillu immikkoortoqarfimi allani pit-
saasumik suleqatigiinnerup atatiinnameqamis-
saanut akisussaaqataassasutit.
* ilinniartut ilinniartiimeqamerinut akisussaaqa-
taassasutit.
Neqeroorutigaarput:
* Akissarsiarissaameq.
* Qmnuteqartut sineriammeersut Nuummut anga-
lanerannut akiliussineq ukioq ataaseq sulereemermi
, naammassineqarsimasussaq.
Illu pequsereugaq, maleruagassat atuuttut naaper-
torlugit illumut akiliuteqartassalluni.
Soqutiginnikkuit 1. aprilimilu kingusinnerusukkul-
luunniit sulilersinnaaguit taava qinnuteqaatinnik na-
sitsigut. Axmerusumik paaainiaasoqarsinnaavoq køkken-
chef Flemming Jensen imaluunniit Bent Jensen
saaffigalugit
Hotel Hans Egede fVS
Postboks 288.3900 Nuuk
Tlf. 2 42 22. Fax 2 44 87
Kursuslnul/ataatsimilnnernut n&qeroorum ■
Takornarianut programmit • Niuernermut
tunngasumlk unnuinerlt •Init108 ■ Sutomiartarfiit ■
Disco ■ Bar-lt ■ Caté ■ Suleqataasut 100
LmHmBXZZZ