Atuagagdliutit - 03.08.1993, Side 3

NR. 77 1993
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
3
Nuna
i
Nunatta aningaasaqarnera
pillugu siunnersortitut
ataatsimiititaliap siulittaa-
sua Peder Elkjær: - Utoq-
qarmiut Kangerluarsunn-
guanni imermik nukissior-
fissaq allin eqassappat aam-
malu zinkimik akuiaaftissa-
mik pilersitsisoqassappat
assigiinnassavaa ataatsik-
kut Danmarkimi tallimanik
Storebælti napillugu ikaar-
tarfissualiortoqassappat!
Formanden for Det rådgi-
vende udvalg vedrørende
Grønlands økonomi Peder
Elkjær: - At udvide vand-
kraftværket i Bukseljorden
og bygge et zinkrafTinaderi i
Nuuk svarer til at bygge fem
Storebæltsbroer i Danmark
- på een gang!
Zinkimik akuiaaviliorfissap
siunissaa qularnartoq
Nunatsinni zinkimik akuiaaviliortoqassappat Danmarkimi Storebæltsbro-t tallimat sananeqarnissaasa
akeqqatigiinnarpaa
NUUK(KK) - Sapaatip
akunnera qaangiuttoq
Utoqqarmiut Kangerluar-
sunnguanni erngup nuki-
nganik innaallagissiorfissap
allilerneqarnissaanut
NuummUu zinkimut akui-
aaviliornissamut pilersaa-
rutinut nuannerpallaarsi-
manngilaq.
Suliniutit milliardinik na-
leqartut assigiinngitsunit
apeqquserneqarsimagaluar-
tut Namminersornerullutik
Oqartussat Platinova-llu
aallarniutaasumik misissui-
nertik ingerlatiinnarpaat.
Aatsaat 1994-imi Inatsisar-
tut upernaakkut ataatsi-
miinnerminni aalajanger-
tussaavaat suliniutinut mil-
liardinik nalilinnut Nuum-
milu sulifflssanut aalaja-
ngersimasunut 350-400-nik
pUersitsinissamut takor-
luukkatik nuannersut pivi-
usunngortissanerlugit aal-
lartissanerlugilluunniit.
Suliniutinut annertoor-
suarnut sakkortunerpaa-
mik mianersoqqussutit Nu-
natta aningaasaqarnera pil-
lugu ataatsimiititamit tak-
kkussimapput.
Nunatta aningaasaqarne-
rata ineriartornera pillugu
nalunaarummini, pingasun-
ngornermi julip 28-iani tak-
kuttumi ataatsimiititaq
inerniliilluni allappoq,
Nuummi Nunattalu sinne-
rani pisinnaalluartut sulif-
fissaaleqinerat Namminer-
sornerullutik Oqartussat
suliniummut peqataaneran-
nut pissutaasimasinnaasoq.
P eqataaffigis aallu tassaa-
voq Utoqqarmiut Kangerlu-
arsunnguanni innaallagissi-
orflmmik alliliinissaq aam-
malu Nuup eqqaani s an aar-
tugassat pisariaqartut sa-
naartorneqarnissaat, taak-
kulu Namminersomerullu-
tik Oqartussanut 1 milliard
kroninik akeqartussaapput.
Qularnangaatsiarpoq
- Taamaakkaluartorli tuni-
sassiassanut aningaasalii-
sarneq eqqarsaatigissagaan-
ni aningaasaqarneq pisar-
nertut qularnaateqangaat-
siarpoq, ataatsimiititaq al-
lappoq. Tunisassiassat akii
nikerartorujussuupput,
ukiullu kingulliit tulleriit
ingerlanerini tunisassianut
allanut naleqqiullugit anni-
killiartorsim allu tik.
- Taamaammat Utoqqar-
miut Kangerluarsunnguan-
ni alliliinissamut Nuummi-
lu zinkimik akuiaaviliassa-
mut suliniutinut peqataas-
sagaanni eqqarsarluaqqaar-
nissaq pisariaqarpoq, naak
Namminersornerullutik
Oqartussat tapersiinissa-
minnut innaallagiaq pisari-
aqartinneqartoq annerumik
pigaluaraat. Avatangiisit
isumannaallisaanissarlu eq-
qarsaatigalugit siunissami
akuiaavimmut tunisassia-
nik assartuinermi assigiin-
ngitsutigut iluanaarutee-
qartoqarnissaata naliliiffi-
gilluarnissaa pingaarute-
qartorujussuuvoq.
- Namminersornerullutik
Oqartussat politikkeraat
nunanut allanut akiitsutik
ukiuni qaninnerni taarser-
niassallugit, ataatsimiititaq
naliliivoq. Utoqqarmiut Ka-
ngerluarsunnguanni in-
naallagissiorfiup allilerne-
qarneratigut nunanut alla-
nut akiitsut akilerarneqar-
nissaat kinguartittariaqar-
poq. Tamatumalu saniati-
gut qitiulluinnartuuvoq Ka-
laallit Nunaata akiitsumi-
nik akilersuinerata allan-
ngortinneqannginnissaa,
ataatsimiititaq erseqqissaa-
voq, ataatsimiititarlu isu-
maqarpoq aningaasaqarneq
ukiuni tulliuttuni pitsan-
ngussagaluarpat akiitunik
akilersuineq annertusisari-
aqaraluartoq.
Ikaartarfiit tallimat
Kalaallit Nunaata aningaa-
saqarnera pillugu ataatsi-
miititaq siunnersuisoqati-
giinnik inuttaqartinneqar-
toq 1988-imi augustimi Poul
Schliiter-imit pilersinneqar-
simavoq. Ataatsimiititamut
suliakkiissutigineqarpoq
Kalaallit Nunaanni ani-
ngaasaqarnerup ineriartor-
neranik malinnaanissaaq
aammalu aningaasatigut
ineriartornerup nalunaaru-
siomeqarneranik statmini-
sterimut Namminersorne-
rullutillu Oqartussanut
tunniussinissaq.
Ataatsimiititami siulit-
taasuuvoq Bikuben-imi di-
rektøri Peder Elkjær, taan-
nalu milliardit nalinginut
Utoqqarmiut Kangerluar-
sunnguanni erngup nuki-
nganik innaallagissiorfissap
allilerneqarnissaa aamma
Nuummi zinkimik akuiaavi-
liornissaq pillugu imatut
oqaaseqarpoq:
- Aningaasat taakku ator-
lugit Danmarkimi Store-
bæltsbro-nik tallimanik sa-
nasoqarsinnaagaluarpoq!
Nunatsinnit ataatsimiiti-
tamut ilaasortaatinneqar-
poq Aningaasaqarnermut
Pisortaqarfimmi direktøri
Peter Beck.
Ernumanngilaq
Naalakkersuisunut siulit-
taasoq Lars Emil Johan-
sen-ip FN-ip nunat inoqqaa-
vinut atugassarititaasut pil-
lugit Geneve-mi ataatsi-
meersuartitsinerani peqa-
taanermini nalunaarut atu-
arpaa, siulittaasorlu Nuum-
mi qitiusumik allattoqar-
fimmiit zinkimik akuiaavili-
orfissammut atorfinnik aa-
lajangersimasunik taarser-
suilerutttorpoq.
Nalunaarusiaq 50-inik
quppernilik nunatta ani-
ngaasaqarnerata taartumik
siunissaqarneranik oqaati-
ginnittoq aammalu Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sanut milliardinik aningaa-
saliinissaanut mianersoq-
qusisoq Lars Emil Johan-
sen-ip atuaramiuk ernu-
marpasinngilaq.
Naalakkersuisunut siulit-
taasup Geneve-mi erseqqis-
saatigaa qularluni apeqqu-
taasut, ataatsimiititap nalu-
naarusiamini tikkuagai ta-
marmik soorunami Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sanit misissuiffigilluarne-
qartut.
- Suliniutit ingerlateqqin-
neqassanersut unitsinne-
qassanersulluunniit pillugit
Inatsisartut inaarutaasu-
mik aalajangiitinnagit ilua-
naarutaasinnaanerinut, pi-
ler sorneqarnissap qulak-
keerneqarnissaanut avata-
ngiisinullu tunngasut ta-
marmik misissuiffigilluar-
neqassapput, Lars Emil Jo-
hansen Geneve-miit oqar-
poq.
Inuit akerliupput
Kalaallit canadamiullu pi-
ginneqatigiiffiata, Platinova
A/S-ip siorna Nuummi zink-
imik akuiaaviliornissamut
isummernertik eqqarsaati-
gilersimavaat.
Suliniut taanna tyskit su-
liffissuata Metallgesell-
schaft-ip Frankfurt-imiit-
tup, Platinova-p oqarnera-
tut 1996-imi Canada-p issit-
tuani Isok Lake-mi zinkimik
piaavissamik ammaaniarne-
ranut attuumatinneqarlu-
innarpoq. Taamaalillunilu
1997-imiit umiarsuit zinki-
mik akuiarneqanngitsumik
annertuumik usisut Kalaal-
lit Nunaat aqqusaartaler-
sussaavaat, taamaammallu
1997-imi zinkimik akuiaavi-
up piareersimanissaa pi-
ngaartinneqalersimalluni.
Platinova A/S-ip julimi
Nuummi ataatsimeersuar-
titsinerani Platinovami siu-
lersuisut siulittaasuat cana-
damioq, Robert A. Ganni-
cott oqaluattuarpoq Isok
Lake-mi zinkimik piiaavili-
ornissamut pilersaarutit
ajornartoorutaalersimasut,
taamaammallu aatsitassar-
siorfimmik ammaanissaq
minnerpaamik ukiumik
ataatsimik kinguartinne-
qartariaqartoq.
Inuiaqatigiit Inuit Isok
Lake kaajallalllugu najuga-
qartut zinkimik piiaavim-
mik ammaanikkut nuna-
minni annertuumik allan-
ngortitsinissaq ernumagiso-
rujussuuaat. Isok Lake Cop-
permine-p kujataani 265 ki-
lometerinik ungasissusilim-
miippoq aammalu Yellow-
knile-p avannaani 360 kilo-
meterinik ungasissusilim-
miilluni, taamaalillunilu
Yellowknife-miit Isok Lake
aqqusaarlugu Coppermine-
mut 625 kilometerimik iso-
rartussusilimmik aqquser-
niortoqartussaavoq. Tama-
tuma kingunerisaanik tak-
ornariarpassuit angalasullu
allat sumiiffimmut tassu-
nga ammaanneqartussaap-
put, taakkulu avatangiisi-
nut piniagassanullu sunniu-
teqartussaapput. Aammat-
taaq aatsitassarsiorfimmik
ammaanikkut umiarsuit
zinkimik akuiarneqanngit-
sumik Davis Stræde-kkut
assartuisarniassappata
Coppermine-mi umiarsuali-
viup itisilerneqamissaa pi-
sariaqalersussaavoq.
Uluatungaatigulli aatsi-
tassarsiorfimmik ammaaso-
qassappat inuiaqatigiit Inu-
it amerlanerusunik sulifiis-
saqalersussaapput. Inuit
Nunavut-mi namminersor-
nerulernissaat pillugu isu-
maqatigiissut nutaaq naa-
pertorlugu Ottawa-mi naa-
lagaaffeqatigiit Inuit akui-
aavimmi sulilernissaminnut
ilinniartinneqarnissaannut
aningaasaliisussaapput.
Assartuinissamut ilinni-
artitsinissamullu apeqqutit
tyskit piginneqatigiiffiata
Metallgesefischaft-ip Frank-
furt-imiittup Isok Lake-mi
aatsitassarsiorfiliornissaa-
nut inaarutaasumik akuer-
sissummik tunineqanngin-
nerani Northwest Territori-
es-ip naalagaafliisa ukiamut
Yellowknife-mi ataatsimiin-
nerminni suliarisussaavaat.
Pilersuinissap
qulakkeerneqarnissaa
Direktør Finn Mortensen-ip
Platinova A/S-imeersup
oqaatigaa Canadami piia-
vimmik aammalu Kalaallit
Nunaanni zinkimik akuiaa-
vimmik ammaanissamut pi-
lersaarutit imminnut qanip-
pallaarnerat suliniutit qu-
larnarnerulernerannut pis-
sutaasut.
- Kisiannili piiaaviit ataa-
siakkaat Nuummi akuiaa-
vissamut zinkimik akuiar-
neqanngitsumik pilersui-
suunissaat aallaaviginiarsi-
manngisaannarparput,
Finn Mortensen AG-mut
oqarpoq. Pilersuinissap qu-
lakkeerneqarnissaa sooru-
nami Nuummi suliniutinut
pingaaruteqarluinnartuu-
voq - tamatumunngalu pis-
sutaasoq kisimi tassaavoq
pineqartoq qularineqarsi-
maguni suliniutinut ani-
ngaasaleeqataasoqarusun-
nginnissaa.
- Taamaammallu Canada-
mi aatsitassarsiorfiit ilaanni
angutit nuimasut ilaat atta-
veqarfigisimavarput, qinnu-
igisimallugulu ingerlasseqa-
tigiiffissuarmik Nuummut
zinkimik akuiarneqanngit-
sumik pilersuinissamik qu-
lakkeerisinnaasumik piler-
sitsinissamut periarfissanik
misissueqqullugu. Canada-
mi attaveqarfipput juullip
tungaangut ingerlasseqati-
giiffimmik taassuminnga pi-
lersitsinissamik suliniute-
qartussaavoq.
- Tamatuma saniatigut
ulluni makkunani suliniutit
imminnut akilersinnaaner-
sut misissuiffigileruttorpa-
gut, misissuinerpullug
Namminersornerullutik
Oqartussanut isumeqati-
giissuterput naapertorlugu
ingerlanneqartussaavoq,
Finn Mortensen oqarpoq.
Misissuinerit taakku 15 mil-
lioner kronit pallillugit ake-
qartussaapput, taakkulu In-
atsisartut 1994-imi uper-
naakkut ataatsimiinnerinut
saqqummiunneqartussaap-
put. Tamatuma kingornati-
gut suliniutit qanoq pine-
qarnissaat pillugit Inatsi-
sartut aalajangiissapput.