Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 03.08.1993, Blaðsíða 11

Atuagagdliutit - 03.08.1993, Blaðsíða 11
NR. 77 1993 ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN 11 Noorliit Vesterbygden-imi najugallit eqqumiitsulianik pingaartitsisimapput. Ta- manna uuma qisumernip kusanartumik ilusilersorsi- masup takutippaa. Nordboerne i Vesterbygden satte pris på datidens kunst. Det viser dette plankestykke udsmykket i gotisk stil. (Ass./Foto: Maria Hinner- son). Noorliit pillugit paasisat nutaat Qangarnitsanik misissuisartut noorliit illukuannik nassaarnertik nuannaarutigeqahigii millioninik pissarsiniamialersut - Misissuinitta aasat tul- liuttut marluk qaangiuppa- ta naammassinissaa naat- sorsuutigaarput. Aningaa- sat, kalaallit qallunaallu an- ingaasaateqarflinit pissarsi- arisimasagut atoreerpagut, suliarpullu naammassinias- sagutsigu 1 million kronit missaanni pissarsiarisaria- qarpagut. Avinngarusima- sumi sulilluni akisuukasiu- voq, tassami helikopterimik assartuisitsinissaq pisaria- qartarmat. Aningaasa ka- laallit qallunaallu aningaa- saateqarflinit pissarsiarini- arumaarpagut. Ajornartor- siutaanissaa ilimaginngila- ra, suliarpummi ingerlatile- ruttorparput, Joel Berglund isumaqarpoq. Joel Berglund-ip Marianne Petersen-illu Nunatta Ka- tersugaasivianit Toqqorsivi- anillu peqataasut saniatigut peqataapput qangamitsa- nik misissuisartoq Islandi- meersoq Gudmundur Olafs- son, qangarnitsanik misis- suisartut pingasut Dan- markimeersut Jette Arne- borg, Svend Erik Albrethsen aamma Georg Nygaard kii- salu Canadamiit Pat Sut- herland. Taakku Ilisimatu- sarfimmi aammalu Niuer- nermik Ilinniarfimmi ilinni- NUUK(KB) - Joel Berglund nuannaaqaluni Nunatta Katersugaasiviani Toqqor- sivianilu aUaffimminut utersimalerpoq. Nuannaar- neranut pissutaasut pin- gaamersaraat ikaartiteruti- toqarsuup sinnikui, sannin- gasut qinoqatigiinnermi atorneqartartut kusanartut marluk aammalu qisumineq kusanartumik ilusilersu- gaasoq. Nassaat taakku atorlugit noorliit ukiut 5- 600-t matuma siornatigut tammannginnermini Ka- laallit Nunaanni inuunerisi- masaat pillugit nutaanik paasisaqarsinnaalerpoq. Hans Jensen aamma Ole Lynge ukiut marluk matu- ma siornatigut tuttunniar- lutik Amerallap Ilorpiaani Isortuarsuup Naajallu Kuu- ata akornanni noorliit 12- 1300-kkunni najugarisima- saannik nassaarput. Nas- saarineqartoq atserneqar- poq »Illukoq sioqqanik qalli- gaq«, tassami ullumikkut sioqqanik ujaraaqqanillu matusaaUuni meterip aap- paa avillugu ititigisumiip- poq. Nassaartoqarmat qan- garnitsanik misissuisartut ukiumoortumik misissuiar- tortarnertik aallartippaat, immikkullu ilisimasallit isu- maqarput noorliit Ulukuinit nassaajusimasunit anner- saasoq. Katersugaasiviup pisortaa Joel Berglund sa- paatit akunnerini sisamani paarmorluni misissuereer- luni qanittukkut angerlarsi- mavoq. - Sanningasut qinoqati- giinnermi atorneqartartut qisuminerlu kusanavissu- mik naasutut majortutut kingartomeqarsimasoq nas- saarisimagatsigit nuannaa- rutigeqaara Taakkumi taa- manersuaq anersaakkut inuunerusimasup i laa nik takutitsisuupput, Joel Ber- glund oqarpoq imatullu nas- suiaanini nangeqqillugu: - Taamatut assaalluta misissuiniaraangatta inuia- qatigiit aningaasatigut atu- garisaat apeqqutaanerusar- put. Kisiannili uani pigisa- nik nassaarpugut inuit ul- luinnarni upperisamik pin- gaartitsinerinik takutitsisu- nik, aammami inuit taakku kigartukkanik kusanartu- nik taamanikkut »nutaali- aasunik« pingaartitsisima- nerat paasivarput. Nammineq suliat Siusinnerusukkut assaanik- kut ikaartiterutit ilamerngi- nik nassaatoqarsimavoq, taannalu nunani avannar- lerni pisoqaanersaasimagu- narpoq. Kisiannili ukioq manna nassaarineqartup ersarissisippaa noorliit namminneq atisaliornissar- tik pisariaqartittaraat: Ikaartiterinermi oqimaalut- tat katillugit 100-nit amerla- nerusut atisaliassallu issu- suut meqquluaasallit nas- saarineqarsimapput. - Init massakkumut qu- laarsimasatta pissanganar- nersarisimavaat. Tassanis- saaq nassaaraagut killut aammalu issiaviusimagu- nartoq, ingilluni unnasser- tarfiusimagunartoq, Joel Berglund oaaluttuamoa. Aasaanerani assaalinn- ginnermi nivaattat trillebø- rillu atorlugit sioqqat 1.000 tonsit missaanniittut piiaq- qaarneqarsimapput. Inuit katillugit 13-iusut suliamut annertuumut tassunga su- leqataasimapput. Nunatsin- niit, Danmarkimiit Islandi- miillu qangarnitsanik misis- suisartut arfinillit Nuuni- miit inuusuttunik arfinilin- nik aammalu Canadami qangarnitsanik misissuisar- tumit ikiorneqarsimappput. Sioqqat piiarneqareerma- tamisissugassartarpiaq, nu- nami qeriuaannartumiittoq arriitsumik aassemeqar- poq, aatsaallu taamaaliorto- qareermat misissuineq aal- lartinneqarpoq. Nuna qe- riuaannartuummat aallaq- qaammut assaaneq ajorna- kusoorsimagaluarpoq, kisi- annili nunap qeriuaannar- tuusimanera qangarnitsa- nik misissuisartunut tu- paallaataaqisumik nassaari- neqartut allanngugaarsi- manngillat. Tipi allanngorsimanngilaq Aammattaaq nassaarine- qarput puugutat puugutaa- sallu qisuit, qallutip ukku- sissap, qissisit qisuit, saa- nermikk meqqutit aammalu suusimanerpat qangatut al- lassimasut suli qanoq isu- maqarnerinik paasineqann- gitsut sinnikui. Taakku sa- niatigut qangarnitsanik misissuisut ilUukumi uuma- suutigineqartut (nersus- suit, savat savaasallu) pisaa- simasullu saanikuinik amerlaqisunik nassaartorsi- mapput. Aammattaaq qan- garnitsanik misissuisut illu- kup initaasa ilaat nersutit inigisimagunagaat qulaara- mikku uumasut anaasa tip- aat allanngorsimanngivis- soq siaruaassimavoq. - Nassaat tamarmik mis- is soqqissaameqartussaap- put. Saanikut amerlaner- saasa uumasut arlaanneer- nerat paasisimaleriarutsigu noorliit tassaniinnerminni qanoq pisuujutigisimaneri oqaatigisinnaalissavarput. Tamatuma saniatigut naq- qisa qaanit misissugassat- sinnik tigusisimavugut, tas- sani miluuttut suusimaneri misissorniarlugit. Taakkua inuit uumasullu inuuner- minni atugarisaat nappaa- taallu pillugit oqaluttuus- sinnaavaatigut, Joel Ber- glund oqaluttuarpoq. Immikkut ilisimasallit pingasoriarlutik tassunga ornigutereerlutik illukup ilusaa inillu sumut atorsi- maneri paasisaqarfigilersi- mavaat. Init tallimat tor- suusarlu qulaarneqarsi- mapput, nassaarpassuillu kulstof-14 atorlugu misissu- gassanngorlugit nassius- suunneqareerput, qangani- saassusii sumullu atorsima- neri paasineqarniassamma- ta. Nassaarineqartut ilaat 1430-ikkut missaanni ator- simasutut aalajangiunne- qarsimavoq, tamannalu qangarnitsanik misissuisar- tut tupaallaatigisimavaat, tassami allakkatigut paasis- sutissani allassimasoqar- mat Vesterbygden pifllssaq taanna ukiunik 100-nik sioqqullugu inuerutereersi- masoq. Kisiannili immikkut ilisimasallit nassaaq ataa- siinnaq tunngavigalugu inemileerusunngillat, sulilu isummaqarlutik illukoq taanna 1200-kkunni 1300- kkunnilu atomeqarsimas- sasoq. Illukoq qimanneqarslmavoq - Sumiiffimmi tassani inuu- niarnissamut periarfissat annikinnerulersimammata illukoq qimanneqarsimagu- narpoq. Angutit sakkuinik nassaaqarpiarsimanngivip- pugut - akiuunnermut ima- luunniit piniarnermut sak- kuinik - tamatumunngalu immaqa peqqutaarpiarsi- magunarpoq aallaramik nassarsimassagaat. Aam- mami imaassinnaavoq eski- muut aammattaaq n assaar- figisagut sakkunik taakku- ninnga tigooqqaasimassa- sut, Joel Berglund oqarpoq. »Illukoq sioqqanik qalli- gaq« piffissaq atorluaaniar- sarifligiinnavillugu misis- someqarpoq, tassami kuup angulersimavaa. Illukup ilaa kuummit anguneqare- ersimavoq, Joel Berglund-il- lu naatsorsuutigaa ukiut annerpaamik tallimat qaan- Upperisamut ilisarnaatinik illut najugarineqarsimasut ilui- ni akuttusuumik nassaartoqartarpoq. Taamaammallu qan- garnitsanik misissuisut sanningasut marluk qinoqatigiin- nermi atortartut nassaarigamikkit nuannaarutigeqaat. Det er sjældent, der er fundet religiøse symboler inde i huse på den tid. Derfor glæder arkæologerne sig over de to andag- tskors, de bringer hjem. (Ass./Foto: Joel Berglund). giutiinnartut noorliit illu- kuat tam aat ulereersimas- sagaa. Takornarissat nunat- sinneersut nunalillu allane- ersut ilaat aasaanerani as- saaneq iluatillugu noorliit illukuat nunguvitsinnagu helikopterimik takornariar- tinneqarput. artunit ikiorneqarput, ikior- tillu tassaapput: Rolf Ander- sen aamma Jan Sørensen kiisalu Kristian Poulsen, Jo- hannes Raage, Lars Egede, Niels Lynge, Henriette Kleinschmidt aamma Maria Hinnerson, tamarmik Nuummeersut. C CD boO C > CD _o co DjO C 'c co Cl O C3 ■■■ C CD Q 1994 Tilskud til oplysningsaktiviteter Danidas oplysningsbevilling for 1994 yder tilskud til oplysningsaktiviteter i Danmark om: - u-landenes økonomiske, sociale og kulturelle forhold, - forholdet mellem u-lande og i-lande, - Danmarks deltagelse i det internationale udviklingssamarbejde og dansk u-landsbistand. Tilskud kan søges af enkeltpersoner, lokale grupper og foreninger til veldefinerede oplysningsprojekter, der retter sig mod brede modtagergrupper - blandt dem også danskere, der ikke hidtil har beskæftiget sig med u-landene. Ansøgninger skal være Danida i hænde senest mandag den 6. september 1993 Ansøgningsskema, der skal anvendes, og retningslinier for oplysningsbevillingens anvendelse fås i Danidas informationskontor Asiatisk Plads 2 1448 København K tlf. 33 92 08 45 (Stipendier til rejser i u-landene vil blive annonceret i august-september. Fristen for rejsestipendieansøgninger er 27. september.)

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.