Atuagagdliutit - 03.08.1993, Page 13

Neriorsorl uarneqarpallaan ngi I lat
Nunatsinni anlngaasaqamerup nalunaarusiornerani siunissaq taartoq takutinneqarpoq
NUUK(KK) - Kalaallit Nu-
naanni inuutissarsiortut
namminersortut ukiut talli-
mat matuma siornatigulli
aningaasakilliorneq aallar-
timmat siunissamik neriul-
luaatissamininnguamik
ujarlertuarsimagaluarput.
Ataatsimiititap siunner-
suisoqatigiiimik inuttaqar-
tup, statminister Poul
Schlviterip 1988-imi pilersis-
simasaata nalunaarusiaata
imai neriulluarnarpallaann-
gillat. Ataatsimiititap tikku-
arpaa Kalaallit Nunaanni
aningaasaqanermut politi-
kkip sukannereeqisup in-
gerlatiinnarnissaa pisar ia-
qartoq, tassanilu aamma pi-
neqarluni suliniutinik nu-
taanik aallartitsiniarluni al-
lanik akiitsoqqinnani nuna-
nut allanut akiitsut anner-
toqisut piaarnerpaamik aki-
lerniarneqassasut.
Bibelimi allassimavoq
ukiut perloqarfiusut arfmeq
marluk qaangiuppata ukiut
pilluarfiusut arfmeq marluk
tulliukkumaartut, taman-
nalu ilumoortuusoq paasi-
narsivoq.
Aammattaaq ataatsimiiti-
tap nalunaarusiaani inuu-
tissarsiortunut namminer-
sortunut tunngasortaa atu-
assallugu soqutiginarluin-
narpoq - naak aasaanerani
kiattorsuugaluartoq. Alba-
niagooq ajalusoorpoq, aam-
magooq Cuba-p amerikar-
miut dollariinut sorsuuti-
ginninnini taamaatiinnar-
paa. Tassanilu kiserngorup-
poq Kalaallit Nunaat, Nu-
narsuarmi inuiaqatigiinnit
qitiunerpaamit aqunneqar-
toq. Ataatsimiititap nalu-
naarutaa 50-inik qupperne-
qartoq soorunami naala-
gaaffiup Kalallit Nunaanni
suliaqarfiinut aamma Nam-
minersornerullutik Oqar-
tussat kommunillu aningaa-
saqarnerinut tunnganeru-
suuvoq, kisiannili aamma
pisiniarfiit sanaartornerlu
aningaasat suliassallu Ka-
laallit Nunaanni pisortat
oqartussaasut pingasuullu-
tik sukanneqalutik aqutaat
pinngitsoorsinnaanngilaat.
Naalagaaffiup, nunatta
kommunillu karsii ingerlal-
luarpata aammattaaq inuu-
tissarsiortut namminersor-
tut ingerlalluartussaapput.
Aammami paarlattuanik pi-
soqarsimappat...
Aningaasat ikinnerusut
Kalaallit Nunaata aningaa-
saqarnera pillugu ataatsi-
miititap siunnersuisoqati-
giinnik inuttaqartup pin-
gaarnerutillugu tikku ar paa
inuit siornatigornit anin-
gaasaatikinnerulersim ane-
rat.
Nunatta 1991-imi isertitai
8,9 milliarder kroniusimap-
put, taannalu naatsorsuine-
rit kingullersarisimavaat.
Amerlavallaarpasinngillat,
kisiannili sub ajorneruso-
qarpoq: Aalisakkanik tuni-
sassianik nunanut allanut
tuniniaanermi isertitat 2
millioner kronerpiaapput,
aammalu aningaasat ilann-
gaatissaat ilanngaatigereer-
lugit Kalaallit Nunaannut
nuutat 2,8 milliarder kro-
ningajaallutik. Taakku mar-
luutillugit ataatsimut kat-
tukkaanni nunap isertitaa-
sa afTaraat. Aningaasanik
isertitsinermi taakku mar-
luinnaatillugit utaqqisariin-
naraanni ulorianartorujus-
suuvoq.
Kalaallit Nunaanni tuni-
sassiorneq annikilliartorto-
rujussuuvoq. Aalisakkat
tammakarnerisa aamma
nunarsuarmi niuemikkut
akigititaasut annikillinerisa
saniatigut kalaallit illoqar-
fiisa ilusilersugaanerat na-
leqartorujussuanngorti-
mapput, tassanilu pineqar-
put aqqusernit inissiallu
ilaat. Pineqartut taakku sa-
naartorfigineqaannassagu-
nik inuiaqatigiit aningaasa-
qarnerannut sunniuteqar-
tussaavoq. Tamatumalu sa-
niatigut innuttat aaqqissu-
gaanerisa inissititsiterneri-
salu ineriartortinneqarne-
rat inissaqartitsiniarner-
mut aningaasaliissutaasar-
tut annikinnerulernerinut
sunniuteqaqataasussaavoq,
aammalu nutaanik sanaar-
tornermiit aserfallatsaalii-
nermut nutarterinermullu
nikittussaallutik.
- Isertitaasartut annikin-
nerulemerisa nassatarisaa-
nik inuiaqatigiit pilersitaasa
nalingi 1990-imi 10 procenti-
mik appariarsimapput,
1991-imilu 6,7 procentimik
appariarsimallutik, ataatsi-
miititaq allappoq. Taamatut
appariartornera 1992-imi
1993-imilu ingerlaannarsi-
magunarpoq. Kisiannili,
ataatsimiititaq allappoq,
Kalaallit Nunaanni inoori-
aaseq tamanna peqqutigiin-
narlugu pitsaanngitsutut
taaneqarsinnaanngilaq.
1991-imi Kalaallit Nunaanni
inuiaqatigiit pilersitaasa na-
lingi inummut ataatsimut
161.000 kroniupput, Dan-
markimi 154.000 kroniusut.
Taamatut assersuussinermi
akit pissutsilluunniit allat
assigiinngissutaat asser-
suussinermut toqqaannar-
tumik sunniuteqarsinnaa-
sut eqqarsaatigineqarsi-
manngillat, Kisiannili Ka-
laallit Nunaanni najugaqar-
neq akisuukasiuvoq.
Kalaallit Nunaanni akilii-
sinnaassusermut ataatsi-
mut naatsorsukkanik so-
qartoqanngilaq. 1992-imi
Konkurser 1979-1992
40
07 o r— CN 07 LO CO 00 07 O r— CN
r* 00 00 00 00 00 00 00 oo 00 00 07 07 07
07 07 07 07 07 07 07 07 07 07 07 07 07 07
r— r— r— r- r— r— V— V— v—
Kilde: Grønlands Statistiske Kontor og Grønlands Landsret
Ukiuni kingullerni aningaasaqarnerup appariaateqarneranuttaaq takussutissaavoq akilii-
sinnaajunnaartut amerUneri. 1970-ikkunni akiliisinnaajunnaartut ukiumut tallimaniit qu-
liusaraluartut 1980-ikkut naalernerini amerleriarujussuarput, 1991-imi 36 procentiusimal-
lutik 1992-imilu 37procentiusimallutik. Taamaakkaluartorlioqaatigineqassaaqsuliffippas-
suarnik nutaanik pilersitsisarneq aammattaaq taamatut ineriartortoqarneranut pisooqa-
taammata.
De seneste års konjunkturnedgange har også vist sigi et stigende antal konkurser. Fra et
årligt antal svingende mellem fem og 10 gennem 1970’erne steg antallet af konkurser
voldsomt mod slutningen af1980’erne til 36 i 1991 og 37 i 1992. Det skal dog medgives, at
også etableringen af mange nye virksomheder har bidraget til denne vækst.
Kalaallit Nunaanni suliffissaaleqineq 1990-imiit 1992-imut imatut ingerlasimavoq. Kom-
munit ukiunipingasuni tamanikisitsisitalerneqarsimasut kisimik ilaatinneqeupoq, kisian-
nili qanoq ingerlanersoq erseqqilluinnarpoq. Ukiup qanoq ilinera apeqqutaatillugu 1992-
imi suliffissaaleqisut 6 procentimiit 11 procentimut nikerarsimapput. Aammattaaq ukioq
manna januarimi februarimilu 1992-imut naleqqiullugu amerleriarnerusimasut takune-
qarsinnaavoq. Aammalu suliffissaaleqisut amerlassusaannut sunniuteqarpoq 1991-imi
1992-imilu nunatsinnit aallasrtartut ukiumut 1.000 missaanniittarsimammata. Nunatsin-
nit aallartartut am er lin erisigu t nunatsinni aningaasaqarneq sunnerneqarsimassasoq isu-
maqartoqarpoq. Oqaatigiinnavillugu oqaatigineqarsinnaavoq qallunaat sanasut amerlaqi-
sut suliassaqannginnamik angerlaannartariaqartarsimasut.
Sådan har arbejdsløsheden i Grønland udviklet sig fra 1990 til 1992. Kun kommuner med
tal for alle tre år er medregnet, men tendensen er klar. Afhængig af sæsonen lå arbejdsløshe-
den på mellem seks og 11 procent gennem 1992. Hertil kommer, at januar og februar i år
viser en fortsat stigning sammenlignet med de samme to måneder i 1992. Det hører med til
beskrivelsen af arbejdsløsheden, at nettoudvandringen i 1991 og 1992 er steget til omkring
1.000 personer om året. Den stigende nettoudvandring må antages at være påvirket af den
økonomiske udvikling i Grønland. Meget forenklet kan det siger, at mange danske håndvær-
kere er rejst hjem, fordi der ikke har været noget at lave for dem.
niuernerup naatsorsuifiigi-
neqarnerani amigartoorutit
amerliartuinnartut paasine-
qarpoq. Tassami 700 mil-
lioner kroninit sinnerlugit
amigartoortoqarsimavoq.
Piffissami tassani tunisas-
siornerup annikillerujussu-
arsimanerata nalaani niuer-
neq amigartooruteqarfiusi-
mavoq, ataatsimiititallu
nassuiaassinera naapertor-
lugu kalaallit aningaasaqar-
nerisa annikillineranut peq-
qutaasut pingaarnersaraat
nunanut allanut tuniniaa-
nermi isertitarineqartartut
annikillisimaneri.
Suliassat allat
- Kalaallit Nunaanni anin-
gaasaqarnerup pilertortu-
mik siumut aallariartinne-
qarnissaanut neriuutissa-
qarpallaanngikkaluartoq
Kalaallit Nunaanni sulias-
saqartitsinermut periarfis-
saasut allat soqutigineqaq-
qilersimavoq, ataatsimiiti-
taq oqarpoq. Tamatuma
tungaatigut ilungersuute-
qarnerup nassatarisaanik
massakkorpiaq Namminer-
sornerullutik Oqartussat
kalaallit Canadamiullu su-
liffiutaat, Platinova A/S su-
leqatigalugu Nuummi zinki-
mik akuiaaviliornissamut
periarfissat misissorpaat.
Suliaq taanna inuutissar-
siortut namminersortut
Nuummiinnaanngitsoq, Ka-
laallilli Nunaat tamakkerlu-
gu neriulluarflgisorujus-
suuvaat, kisiannili ataatsi-
miititap neriulluaateqartut
neriulluarpallaaqqunagit
qinnuigai.
Nam minersorneru llutik
Oqartussat illoqarfiit iluini
sanaartornermut ikiorsii-
sartussaavoq, taakkununn-
galu ilaapput Utoqqarmiut
Kangerluarsunnguani in-
naallagissiorflup allilerne-
qamera, sullorsualiorneq
siialu nutaanik aqquser-
niorneq imermillu pilersuif-
filiorneq. Tamatuma sania-
tigut Nuummi amerlaneru-
sunik inissialiortiternissaq
pisariaqartinneqarpoq.
Nammminersorneru llutik
Oqartussa aningaasaliissu-
tissaat katillugit 1 milliard
kronit missaanniissapput.
Namminersornerullutik
Oqartussat naatsorsorsima-
vaat sanaartortitsinermi
inuit 580-t sulisorineqarta-
riaqassasut, aammalu akui-
aaviup ingerlanneqarnerani
sulisorineqartuartussat
400-ngajaassasut.
- SulifTissaaleqisut pisari-
aqartinneqartunik pisin-
naasaqartut aningaasalii-
nikkut suliffissaqalersin-
naapput, taamaalillutillu
aamma inuiaqatigiit anin-
gaasaqamerannut sunniu-
teqarluarsinnaallutik,
ataatsimiititaq oqarpoq, ki-
siannili...
- Suliap aningaasatigut
iluanaarutaasinnaanera kii-
salu inuiaqatigiit aningaa-
saqarnerisa kalaallinut sun-
niuteqarnissaa nalilersoq-
qissaartariaqarpoq, taamaa-
lillunilu Utoqqarmiut Kan-
gerluarsunnguanni erngup
nukinganik innaallagissior-
fiup allineqarnerani atorlu-
arneqarnissaa qulakkeerne-
qassalluni. Suliaq qanor-
luunniit aningaasalersorne-
qaraluaruni suliamut ilua-
naarutaasinnaasumik anin-
gaasartaviisa nalikilliliifTigi-
samerisigut ernialersorne-
risigullu aningaasartuute-
qartoqartartussaavoq.
Ataatsimut aalajangiinissa-
mut tunngaviusup pingaa-
rutillip ilagaa suliap Uua-
naarutaasinnaanissaanut
misissueqqissaamissaq pi-
sariaqartinneqartoq.
Kinauariarneq
- Kalaallit aningaasaqarne-
rat 1990-ikkut aallartinne-
ranni annertuumik kingua-
riaateqarsimasoq Kalaallit
Nunaata aningaasaqarnera
pillugu ataatsimiititap siun-
nersuisoqatigiinnik inutta-
qartinneqartup paasisima-
vaa. Aalisarnermi isertitaa-
sartut 1989-imiit 1992-imut
500 millioner kroningajan-
nik apparput. Ukiut siuliini
pisortat namminersortullu
aningaasaliissutigisartagaat
aalajangersimasut qaffari-
arsimaneri 1988-illi missaa-
ni appariartulersimapput.
- Taamatut aningaasaliis-
sutaasartut appariamerisa
nassatarisaanik inuiaqati-
giit kalaallit 1980-ikkut aal-
lartinnerani aalisarnikkut,
sanaartornikkut pisiniarflu-
teqarnikkullu sinneqartoor-
tarnernit sunnnerneqarsi-
masut periaatsimik nutaa-
mik atugaqalerput, ataatsi-
miititaq oqarpoq, taassuma-
lu aamma oqaatigaa: - Sin-
neqartoorutaasartut anni-
killiartuinnarput.
- Nalimmassaaneq Ka-
laallit Nunaanni inuutissar-
siornikkut unammillersin-
naanermik pitsanngortsitsi-
simasoq akissarsiat akillu
ineriartomerisigut ikorfar-
torneqarsimavoq, ataatsi-
miititaq oqarpoq. Tamatu-
ma saniatigut suliassaqar-
titsineq tikisitat aallararne-
risigut oqinnerulersinne-
qarsimavoq. Ataatsimiititap
pingaartippaa sulisut sinne-
ruttut pisinnaasai ilinniarti-
taanerit pitsanngorsaavigi-
nerisigut annertusiniarne-
qassasut - ilinniartaaner-
nullu taakkununnga ilaap-
put inuutissarsiutinut ilin-
niarnerit.