Atuagagdliutit - 14.10.1993, Qupperneq 11

Nr. 98 • 1993
77
1ix.a&cz&c&/c<.€'/€'
■ - ■ --ti*------------
GRØNLANDSPOSTEN
taamatut qimagunnerat.
Kisianni eqqarsarpunga nu-
narsuaq manna periarfis-
sarsuarnik ulikkaarpoq,
taanna qinissappassuk aam-
ma aliasuutigiinnarsin-
naanngilarput, nammineq
aamma nukittusimassaqaat
oqarunik: »Uangut maa-
niinnianngilagut«. Nunar-
suarmullu nutaamut silar-
suarmullu illuatungaanu-
karlutik. Taava eqqarsar-
punga, ajunngitsumik tigus-
sagutsigu aammalu uagut
periarfissagut siunissami
ilaqutariit, taava oqartaria-
qarpugut: »Ajunngilaq asa-
vassi, tassunga ilissi tas-
sunngarsinnaagussi asavas-
si, qanorluunniit ugguaati-
gigaluarutsigut«.
- Uagununa immitsinnut
uggorisugut, taakkua qiner-
paat taanna, uagut immit-
sinnut uggorigaluarutta
inuunitta tamaaviat uggu-
assaagut, taakkua annaa-
gatsigit. Ingerlariaaseq
taanna uanga isumaqarama
pingaartorujussuusoq, ua-
gut inuttut ingerlaqqerias-
sagutta akuerisariaqarpa-
gut taakkua inuusuttut
namminneq qinersimam-
massuk, taavalu inuunitta
sinnera atussanngilarput
ugguarluta
Iliuuseqartariapugut
taama iliorneq qanorluun-
niit annaasaqartigigalua-
rutta pinngitsuunngivilluta
inuunitta ilagisimassavaa
uagut ingerlaqqinnissarput.
Akuerisariaqarpagut taak-
kua pisut, taavalu oqarluta
uagut ingerlaqqissaagut
pinngitsoornata, uagununa
ingerlaqqittussaasugut, in-
gerlaqqinnissarput pillugu
inuuneq taamatut ingerlasi-
masoq, taamaammat - na-
lunngilarput illit aamma -
amerlasoorparpassuit tu-
pinnanngitsumik ugguar-
tarput annaasaqaraanga-
mik, kisianniuna ineriartor-
fissatta ilagigaa.
Toqu
- Inunngoratta tunissutitta
siullerpaartarigamiuk tassa
toqu, uanga tamakkua aku-
erinissaannut inuunerullu
ingerlanissaanut, inuune-
rullu paasinissaanut isuma-
qavikkama uanga taakkua
aamma pinngitsoorneqar-
sinnaanngitsutut, taa-
maammat soorlu nuusianni
kin gu liermi sianeq tusaasa-
ra sanavara, uanga isuma-
qarama akuerisassaannaa-
soq, tamakkua akuerisin-
naanngorutsigit periarfissa-
gut annertoorujussuit aam-
ma tikittussaavagut.
- Tamakkua politikkip
suulluunniit iluarsisin-
naanngilai, inuumuna nam-
mineq eqqarsartarnermigut
ineriartornermigut taakkua
angumerisassai, taamaam-
mat politikki uanga e rinar-
suutigivallaarneq ajorpara,
taanna aalajangiisuunngi-
laq, inuup - soorunami aala-
jangiisuuvoq allanik - ineri-
artorneranut eqqarsartaa-
sia aalajangiisuusarpoq as-
sorujussuaq.
- Erinarsuinnarluni ajor-
nartorsiutinik qimaasoqar-
sinnaanngilaq, anguniagaq
aatsaat anguneqartarpoq
ilungersorujussuareerne-
rup kingorna.
- Aalajangersimagaanni
taamatut suliaqarniarluni
nalunngilara - aamma ilik-
karpara inuunerup ingerla-
nerani - qanoq ajornartor-
siornartigisoq, taavalu aam-
ma qanoq kiserliornartigi-
soq, qanorlu piitsuunartigi-
soq. Kisiannili erinarsorlu-
ni, taavalu malugalugu tu-
nisisinnaanngorluni, allaat
sequnngiinnarluni, ima-
luunniit erinaq nammineq
ingerlatissinnaanngorlugu,
inuit tiguarlugit tamaasa,
taava tamakkua ajornartor-
siutit eqqaasariaqanngillal-
luunniit, kisianni pingaar-
nerpaavoq nassaarisimallu-
gu suna ornillugu, nassaari-
simallugu suna angusin-
naanngorlugu, ujagaq ujar-
lugu ukiorpassuarni ujami-
kuusara maanga - allaat im-
minut oqarfigisarpunga;
tassa nunarsualiarninni
pingaarnerpaarpaaq uan-
nut, tassa eqqissiivilluni
inuk tunisinnaanngorlugu,
nuannaartillugu, angerlar-
luni eqqarsartissinnaann-
gorlugu, tassa uanga angu-
niagara.
Aqqutit
- Massakkut amerlanerit
nalunngilaatsit, aallaqqaa-
taani sulerisarsimavit taa-
matut ilisarisimaneqarne-
rulernissat anguniarlugu?
- Suna aqqutigisimaner-
lugu imatut akisinnaanngi-
lara, kisianni ippassaani Sa-
valimmiuniillunga nuna-
qarfeerannguamiillunga qa-
qutigoortorujussuarmik
misigisaqarpunga. Nuan-
nersorujussuarmik unnus-
sioratta, erinarsorfigalugit
naluttarfeerannguami ka-
tersoriarluta, taava illua-
tungaanut pillunga erinar-
sorfigigakkit nuannersoru-
jussuarmik. Aqaguani piler-
punga kiserliuummerujus-
suarlunga, Torshavn-imu-
karpunga paasilerakku ava-
tangiisima qanoq ilisissima-
gaanga.
- Avatangiisimaana nam-
minneq paasinnillutillu al-
lanillu tusaamatikkiartor-
lunga tusaamasanngortik-
kaanga, uanga imminut tu-
saamasanngortinngilanga,
uanga inuuvunga taanna,
aallartikkamali taakkua nu-
annarisakka pingaartitakka
ingerlappakka. Kisianni
avatangiisimaana Rasmus
Lyberth-inngortikkaannga,
allaat uannut soorunami eq-
qarsarnartorujussuanngor-
tillugu taanna anguniarsi-
mavara imaluunniit sunaa-
na, assorujussuaq pikku-
nartumik misigisaqarpunga
angerlarsiummertorujus-
- Avatangiisimaana Rasmus Lyberth-inngortikkaannga, allaat uannut soorunami eqqar-
sarnartorujussuanngortillugu taanna anguniarsimavara imaluunniit sunaana, assorujus-
suaq pikkunartumik misigisaqarpunga angerlarsiummertorujussu u vunga nalullugulu su-
mut angerlarsi umm ern erlunga, immaqa taanna inuuneq qanga inuuffigisimasara - toq-
qammavissaaleqineq. (Ass.: Knud Josefsen)
Rasmus Lyberth: - Ilaquttama ilaat marluk imminorsimapput, ajoraluaqqaq ilaqutaalluni.
Kisianni eqqarsarpunga nunarsuaq manna periarfissarsuarnik ulikkaarpoq, taanna qinis-
sappassuk aamma aliasuutigiinnarsinnaanngilarput. (Ass.: Knud Josefsen)
suuvunga nalullugulu su-
mut angerlarsiummerner-
lunga, immaqa taanna inuu-
neq qanga inuuffigisimasa-
ra - toqqammavissaaleqi-
neq.
Angerlarsimavunga
oqarnanga unaavunga, ka-
laaliuvunga taava uaniigin-
nassaanga, angalasimavun-
ga nunat assigiinngitsorpas-
suit, killeqarfiit allat angul-
lugit, assigiinngitsunut kil-
leqarfinnut pigaangama na-
lujunnaarsimavaannga ki-
naasunga, allaat Savalim-
miuni angalagama Tysk-
land-iminngaanniit aggersi-
mapput tusarnaariarlunga,
sorpassuamik iliuuseqaler-
simapput.
Misigissutsit anillugit
- Uanga erinarsortarpunga
akisuaga, misigissutsikka
anillugit, taavalu nunat as-
sigiinngitsut killeqarfii, in-
gammik aamma oqaatsit
apeqqutaajunnaarlutik. Nu-
anneqaaq uannut, uanga
isumaqartuarama aamma
nunarsuarmioqataavunga -
kalaaliuvunga sumiikkalua-
rumaluunniit.
- Ilittulli siunissami angu-
saqarusuttunut qanoq siun-
nersuutissaqarpit?
Eqqaamaju aannas sa-
vaat sumiikkaluaraangamil-
luunniit ataasiinnarmik se-
qineqarpoq, sumiikkalua-
raangattaluunniit ornitas-
sarput inoqarpoq uagutsi-
tulli misigisaqartut, uagut-
situlli misigissuseqartut.
- Taamaammat taakkua
upperalugit akueralugillu,
akuerisinnaagutsigit takus-
savarsi periarfissarsuarnik
ulikkaarpoq. Imaanngilaq
kalaallisuinnaq erinarsorta-
ratta maani aallartissin-
naanngitsugut, kisianni
misigissutsigut ilikkarutsi-
git, immitsinnullu akuera-
luta, oqarluta nunarsuar-
mioqataavugut, taava taku-
tissinnaanngussavagut ka-
laallit nunarsuarmioqataa-
sutut misigisut. Tassa taas-
suma ikiussavaat, ikiussa-
vai ammarlugulu nunarsu-
aq.
Rasmus Lyberth-i nutaa-
mik sulilluni aallartinnia-
lerpoq, sulinerminullu
tunngavigitinniarpaa
»Inuunerit asaniaruk, inuu-
nerup asammatit«.
Allataq Sivdlek’-mi - Sisi-
miut Aviisianni nr. 20-imi
sisamanngomermi oktober-
ip arlineq-aappaani ilann-
gussaavoq.