Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 23.11.1993, Blaðsíða 3

Atuagagdliutit - 23.11.1993, Blaðsíða 3
3 • November 1993 Nunarput inissiaatileqatigiiffittaassaaq Naalakkersuisunut siulittaasup nuna tamakkerlugu inissiaatileqatigiiffiliormssaq pillugu kommunit oqaloqatigai Lars Emil Johansen: - Nuna tamakkerlugu inissiaatileqati- giifrdliornikkut ullumikkut inissianik aqutsineq annertoo- rujussuaq - isumagalu naapertorlugu - pisariaqanngitsumik akisussuseqartoq pisariillisarneqassasoq anguniakkat pin- gaarnersaraat. Lars Emil Johansen: - Det overordnede formål med et lands- dækkende boligselskab er at få rationaliseret den store og - efter min opfattelse - unødvendigt dyre boligadministration, som vi har i dag. (Ass./Foto: Knud Josefsen) Inatsisartut ukiakkut ataat- simiinneranni aalajanger- neqarpoq januarip aallaq- qaataani nuna tamakkerlu- gu inissiaatileqatigiiffilior- toqassasoq. Ingerlatseqati- giiffissaq ateqassaaq A/S Inissiaatileqatigiiffik INI. Nuna tamakkerlugu inis- siaatileqatigiifiiliornissap inatsisartuni oqallisigine- qarnissaa sioqqullugu kom- munini uummaarilluartu- mik oqallittoqarsimavoq. Kommunit kissaatigisima- galuarpaat nuna tamakker- lugu inissiaatileqatigiiffili- omissaq ukiumik ataatsi- mik kinguartinneqassasoq, tassami kommunit apeqqu- terpassuit akitikkusutatik akineqaqqaanngippata toq- qissisimavillutik misigiler- sinnaanngimmata. Sakkor- tuumik oqallittoqareersoq naalakkersuisut kommuni- nut paasitippaat nuna ta- makkerlugu inissiaatileqati- giiffiliornissamut massak- kut piffissanngortoq. Borgmesterit kommunal- direktørillu tamarmiullutik Aalborgimi katersuussi- mapput, ilaatigullu naalak- kersuisut siulittaasuannit Lars Emil Johansen-imit ti- keraarneqarlutik, taassu- malu oqalugiamermi ilaru- jussua nuna tamakkerlugu inissiaatileqatigiiffiliornis- saq pillugu kommuninut nassuiaassinerminut atorsi- mavaa. Uanilu Lars Emil Johan- sen-ip inissiaatileqatigiiffili- omissaq pillugu oqalugiaa- taa tigulaariffigissavarput: 1994 1994 ingerlatseqatigiifliup aallarnisarneqarneranut atorneqassaaq, aaqqitassar- tai inissititserlugit, ilaatigut qitiusumik immikkoortor- tanullu allaffeqarfiliorner- mut. Taamaalereerpat inis- siaatileqatigiiffik 1. januar 1995-imi sulilivissinnaan- ngussaaq. Nuna tamakkerlugu inis- siaatileqatigiiffilliornikku t ullumikkut inissianik aqut- sineq annertoorujussuaq - isumagalu naapertorlugu - pisariaqanngitsumik aki- sussuseqartoq pisariillisar- neqassasoq anguniakkat pi- ngaarnersaraat. Tamatumunnga pissutaa- nerpaavoq ataatsimut inis- siaatileqatigiiffiup, maan- nakkut kommuneqarfinnut agguataakkamik aaqqis- suussinermut sanilliullugu, sanaartornikkut ingerlatsi- nikkullu iluaqutissat assi- giinngitsut annertuut ataatsikkut annertuumik ingerlatsinerup pitsaaqutai, nassatarisinnaammagit, ataatsimut isigalugu nukis- sanik atorluaanerusuner- mik kinguneqartussat. Inissiaatit attartortittak- kat ingerlanneqarneri aser- fallatsaaliorneqarnerilu tas- saapput ullumikkut aaqqis- suussinermi ajornartorsiu- taanerpaasut. Inissiaatile- qatigiiffiliornikkut inissia- nik attartortittakkanik ul- luinnarni ingerlatsinnerup aserfallatsaaliuinerulllu pit- saasumik pilersaarusiorlu- akkamillu ingerlanneqar- nissaat qulakkiissavarput. Pitsaanerusut Tamatumunnga ilanngun- neqassaaq ingerlatseqati- giiffimmut piginnaalluartu- mut ikaarsaariarnikkut su- liassat ineqarnermut tun- ngasut pitsaanerusumik su- liarineqartalernissaat angu- neqassammat. Naatsumik oqaatigalugu naatsorsuuti- gilluinnartariaqarparput inissaqarniarnermi allaffis- sornermut, aningaasaqarni- amermut teknikkimullu tunngasut tamarmik pit- saassutsimikkut qaffariaa- teqarnissaat. Inissiaatileqatigiiffimmik ataqatigiissumik pilersitsi- nikkut inissaqarniarnermi suliassat ataasiakkaat naammassiniarneqarneri ataatsimut isigalugit nali- lerneqarsinnaalissapput. Taamaalilluni suliassat im- mikkoortinniarneqarnerat ajornannginnerulissaaq, su- liassallu tulleriiaarneqarne- rat ajornannginnerulissal- luni, aalajangiinerit sumiif- fimmi ataatsimi aalajanger- neqartalernissaat pissutiga- lugu, Taamaalilluni inissi- aatileqatigiiffeqarnikkut pitsaanerusumik, nunalu ataatsimut isigalugu pisa- riinnerusumik, pilersaaru- siortoqartalernissaa qulak- keerneqassaaq. Tamanna peqatigalugu inissiaatileqatigiiiTiup assi- giimmik ingerlatsinissaq qulakkeertussaavaa, taa- maalilluni ineqarnermut tunngasuni attartortut nu- na tamakkerlugu assigiim- mik pitsaassuseqarluartu- mik pineqarnissaat qulak- keerneqarluni. Inissiaatit tamarmiusut, tassa Namminersomerullu- tik Oqartussat kommunillu inissiat pigisaat, ullumikkut 10 milliarder kronit mis- saannik naleqarput. Taamaattumik inissiaatit inuiaqatigiinnut nalingat kisiat pissutigiinnarlugu- luunniit, inissiaatit ataavar- tumik aserfallatsaaliorne- qartuamissaat pingaaruti- lerujussuuvoq. Inissiat attartortittakkat Inissiat aserfallatsaaliorna- git ajorsiartuinnartikkutsi- git kmgusinnerusukkut im- mitsinnut annertuunik ani- ngaasartuuteqartiinnassaa- gut, landskarsi - taamalu uagut tamatta - aserfallat- saaliuisimannginnerup ki- nguneranik inissiat inigine- qarsinnaqjunnaartut nap- paqqinneqamissaannut ani- ngaasartuuteqartariaqaler- pat. Namminersornerullutik Oqartussat ullumikkut inis- siat attartortittakkat 7.200 missaat pigisaraat. Ineqar- nermut tunngasut 1987-imi tigugatsigilli aserlatsaaliui- nermut pitsanngorsaatinul- lu 730 millioner kronit ator- simavagut. Allatut oqaatigalugu Namminersornerullutik Oqartussat inissiaataanni attartortittakkani 1987-imit 1993-imut inissiamut ataat- simut 100.000 kronit mis- saanni atorsimavagut. Kommunit inissiaatimin- nut attartortittakkanut 3.600 missaanniittunut aserfallatsaaliuinermut pit- sanngorsaanermullu ani- ngaasat qanoq amerlatigi- sut atorsimaneraat ilisima- sakka naapertorlugit naat- sorsuuteqartinneqanngil- lat. Kisianni soorlu Nammi- nersornerullutik Oqartus- sat inissiaataannut ani- ngaasartuutaannaat taku- tikkaat, tamatumani ani- ngaasarpassuit pineqarput. Aningaasartuutillu qular- nanngitsumik ukiuni agger- suni ikinnerulernavianngil- lat, ataatsimoorluta nukis- satta pitsaanerusumik ilua- qutiginiamissaat maanna- ngaaq qulakkiinngikkutsi- gu. Pisariillisaaneq Taamaammat inissiaatile- qatigiiffimmik pilersitsineq kommuninut Namminer- sornerullutillu Oqartussa- nut pisariillisaanikkut arla- litsigut iluaqutaassaaq. Kommunit allaffissornikkut aningaasartuutaannut ma- lunnaatilimmik appariaa- taasussaavoq, ilaatigut ine- qamermut tunngasuni kommunit sulisorisaasa ilaat inissiaatileqatigiiffim- mut nuunneqassammata. Tamanna pissutigalugu Namminersornerullutik Oqartussat kommuninut ataatsimoortumik tapiissu- tigisartagaat 1995-imin- ngaanniit ikilisinneqassap- put, kommunit taamaaliso- qamerani naleqqusaasaria- qarnerat eqqarsaatigalugu annertussusilerneqartar- tussanik. Oqaatigineqareersutut inissiaatileqatigiiffiup suli- assaasa pmgaarnersarissa- vaa pisortat inissiaataasa attartortittakkat allaffissor- nikkut isumagineqarnerat ingerlanneqarnerallu. Taa- maalilluni inissiat ingerlat- seqatigiiffiup isumagisassai, inissiaatileqatigiiffiup pigis- sanngilai. Piginnittuuneq - ullumik- kutut - kommuniniillunilu Namminersornerullutik Oqartussaniissaaq. Inissiaatileqatigiiffik pil- lugu inatsimmi takuneqar- sinnaavoq, ingerlatseqati- giifTik niuernermik toqqam- maveqarluni ingerlanneqas- sasoq. Tamanna isumaqan- ngilaq inissiaatileqatigiiffi- up inissiaatit attartortittak- kat ingerlanneqamerat ilu- anaaruteqarfigisassagaa, isumaqaannarlunili inger- latseqatigiiffiup aningaasar- tuutai killilersimaarneqas- sasut. Inatsisartut Attartortitsineq pillugu ma- leruagassat, Inatsisartunit aalajangersarneqartut ma- lillugit inissiaatileqatigiiffik tamatigut ingerlatsisussaa- voq. Taamaalilluni inatsi- sartut taakkuujuassapput, pisortat inissiaataanni at- tartortittakkani ineqarner- mut akiliummik naatsorsu- eriaatsimik aalajangersaa- sussat. Aammattaaq inissiaatile- qatigiiffik, aningaasat Nam- minersornerullutik Oqar- tussat aningaasanut inatsi- sikkut akuersissutaat ator- lugit, nutaanik sanaartor- nermi inissianillu nutarsaa- nermi sanatitsisuusartus- saavoq. Tamakku saniatigut siu- nertarineqarpoq inissiaati- leqatigiiffiup boligstøttimut tunngasunik isumaginniler- nissaa. Tamanna Nammi- nersornerullutik Oqartus- sat sinnerlugit pissaaq ullu- mikkutorluinnarlu ingerla- tissalugit, tassa aammat- taaq malittarisassat Inatsi- sartunit aalajangersarne- qartut naapertorlugit. Taamatuttaaq inissiaati- leqatigiiffik periarfissaqar- Pilersaarusiorneq Sanaartornermi teknik llluliornermi teknik WS teknik Avatangiisinut teknik Imeqartiliorneq Ingerlatsineq aserfalla- tsaalisaanerlu Nukissiorneq Sanaartoriaatsit EDB-Autocad poq inissiaatillit allat isuma- qatigiissuteqarfigissallugit inissiaataasa ingerlannis- saannik. Taamaattumik sutigut ta- matigut, kommunit ataasi- akkaat inissiaatiminnik at- tartortittakkanik inissiaati- leqatigiiffik ingerlatsiner- mik isumaginnitsikkuma- nerlugu namminerluinnaq aalajangissavaat. Neriunneq Soorunami naalakkersuisut neriuutigaat kommunit amerlasuut inissiaatimik inissiaatileqatigiiffimmit isumagineqarnissaat 1995- iuliinnartoq qinerumaaraat. Tamanna tamatsinnut ilua- qutaasussaavoq. Isumaqan- ngilanga uagut - naalakker- suuinermik suliaqartut aki- sussaasutut aamma ima- luunniit inuiaqatigiittut aningaasameertutut - sipaa- rutissarpassuit inissiaatile- qatigiiffimmik pilersitsine- rup nassatarisai iluaqutigi- nianngitsuussallugit akissa- qartugut. Kisiannili oqaati- gineqareersutut tamanna nammineerluinnarluni aa- lajangerneqassaaq. Suliassartavianut tun- ngatillugu kommunit akuli- unneqarnerat piumaarpoq kommuninik ataasiakkaa- nik isumaqatiginninniar- nikkut, tamannalu piffissa- mi qaninnerpaami Nammi- nersornerullutik Oqartus- sanit alloriarfigiumaarpar- put. Isumaqatiginninniar- nerit 1. juni 1994 nallertin- nagu naammassineqamis- saat siunnerfigineqarpoq. Tamatumunnga atatillugu isumaqatiginninniarnerni KANUKOKA-p kommunit ataasiakkaat ilagalugit pe- qataanissaa isumaqatigiis- sutigineqarpoq. Lars Emil Johansen-ip oqalugiammi inissiaatileqa- tigiifiimmut tunngasortaa- nut naggasiutigalugu oqaa- tigaa kissaatigalugu kom- munit inissiaatileqatigiif- firnmut ilaatinniarneqarne- rannut aallarnisaataasumik isumaqatiginninniarnernut kommunit ammajumaartut akuersaarumaarlutillu. Planlægning Anlægsteknik Bygningsteknik WS teknik Miljø-teknik Drikkevandsanlæg Drift og vedlige- holdelse Energi Byggesystemer EDB-Autocad Pilersaarummiit suliarinera inerlugu Fra plan til færdigt anlæg Ukiuni 25-ini Kalaallit Nunaanni misilittagalik 25 års erfaring i Grønland SWIMÅ e<$NISl#LT 7s INGENIØRIT SIUNNERSUISARTUT RADGIVENDE INGENIØRFIRMA Postbox 218.3900 Nuuk Telefon 2 35 33 . Telefax 2 38 90

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.