Atuagagdliutit - 23.11.1993, Blaðsíða 3
3 • November 1993
Nunarput inissiaatileqatigiiffittaassaaq
Naalakkersuisunut siulittaasup nuna tamakkerlugu inissiaatileqatigiiffiliormssaq pillugu kommunit oqaloqatigai
Lars Emil Johansen: - Nuna tamakkerlugu inissiaatileqati-
giifrdliornikkut ullumikkut inissianik aqutsineq annertoo-
rujussuaq - isumagalu naapertorlugu - pisariaqanngitsumik
akisussuseqartoq pisariillisarneqassasoq anguniakkat pin-
gaarnersaraat.
Lars Emil Johansen: - Det overordnede formål med et lands-
dækkende boligselskab er at få rationaliseret den store og -
efter min opfattelse - unødvendigt dyre boligadministration,
som vi har i dag. (Ass./Foto: Knud Josefsen)
Inatsisartut ukiakkut ataat-
simiinneranni aalajanger-
neqarpoq januarip aallaq-
qaataani nuna tamakkerlu-
gu inissiaatileqatigiiffilior-
toqassasoq. Ingerlatseqati-
giiffissaq ateqassaaq A/S
Inissiaatileqatigiiffik INI.
Nuna tamakkerlugu inis-
siaatileqatigiifiiliornissap
inatsisartuni oqallisigine-
qarnissaa sioqqullugu kom-
munini uummaarilluartu-
mik oqallittoqarsimavoq.
Kommunit kissaatigisima-
galuarpaat nuna tamakker-
lugu inissiaatileqatigiiffili-
omissaq ukiumik ataatsi-
mik kinguartinneqassasoq,
tassami kommunit apeqqu-
terpassuit akitikkusutatik
akineqaqqaanngippata toq-
qissisimavillutik misigiler-
sinnaanngimmata. Sakkor-
tuumik oqallittoqareersoq
naalakkersuisut kommuni-
nut paasitippaat nuna ta-
makkerlugu inissiaatileqati-
giiffiliornissamut massak-
kut piffissanngortoq.
Borgmesterit kommunal-
direktørillu tamarmiullutik
Aalborgimi katersuussi-
mapput, ilaatigullu naalak-
kersuisut siulittaasuannit
Lars Emil Johansen-imit ti-
keraarneqarlutik, taassu-
malu oqalugiamermi ilaru-
jussua nuna tamakkerlugu
inissiaatileqatigiiffiliornis-
saq pillugu kommuninut
nassuiaassinerminut atorsi-
mavaa.
Uanilu Lars Emil Johan-
sen-ip inissiaatileqatigiiffili-
omissaq pillugu oqalugiaa-
taa tigulaariffigissavarput:
1994
1994 ingerlatseqatigiifliup
aallarnisarneqarneranut
atorneqassaaq, aaqqitassar-
tai inissititserlugit, ilaatigut
qitiusumik immikkoortor-
tanullu allaffeqarfiliorner-
mut. Taamaalereerpat inis-
siaatileqatigiiffik 1. januar
1995-imi sulilivissinnaan-
ngussaaq.
Nuna tamakkerlugu inis-
siaatileqatigiiffilliornikku t
ullumikkut inissianik aqut-
sineq annertoorujussuaq -
isumagalu naapertorlugu -
pisariaqanngitsumik aki-
sussuseqartoq pisariillisar-
neqassasoq anguniakkat pi-
ngaarnersaraat.
Tamatumunnga pissutaa-
nerpaavoq ataatsimut inis-
siaatileqatigiiffiup, maan-
nakkut kommuneqarfinnut
agguataakkamik aaqqis-
suussinermut sanilliullugu,
sanaartornikkut ingerlatsi-
nikkullu iluaqutissat assi-
giinngitsut annertuut
ataatsikkut annertuumik
ingerlatsinerup pitsaaqutai,
nassatarisinnaammagit,
ataatsimut isigalugu nukis-
sanik atorluaanerusuner-
mik kinguneqartussat.
Inissiaatit attartortittak-
kat ingerlanneqarneri aser-
fallatsaaliorneqarnerilu tas-
saapput ullumikkut aaqqis-
suussinermi ajornartorsiu-
taanerpaasut. Inissiaatile-
qatigiiffiliornikkut inissia-
nik attartortittakkanik ul-
luinnarni ingerlatsinnerup
aserfallatsaaliuinerulllu pit-
saasumik pilersaarusiorlu-
akkamillu ingerlanneqar-
nissaat qulakkiissavarput.
Pitsaanerusut
Tamatumunnga ilanngun-
neqassaaq ingerlatseqati-
giiffimmut piginnaalluartu-
mut ikaarsaariarnikkut su-
liassat ineqarnermut tun-
ngasut pitsaanerusumik su-
liarineqartalernissaat angu-
neqassammat. Naatsumik
oqaatigalugu naatsorsuuti-
gilluinnartariaqarparput
inissaqarniarnermi allaffis-
sornermut, aningaasaqarni-
amermut teknikkimullu
tunngasut tamarmik pit-
saassutsimikkut qaffariaa-
teqarnissaat.
Inissiaatileqatigiiffimmik
ataqatigiissumik pilersitsi-
nikkut inissaqarniarnermi
suliassat ataasiakkaat
naammassiniarneqarneri
ataatsimut isigalugit nali-
lerneqarsinnaalissapput.
Taamaalilluni suliassat im-
mikkoortinniarneqarnerat
ajornannginnerulissaaq, su-
liassallu tulleriiaarneqarne-
rat ajornannginnerulissal-
luni, aalajangiinerit sumiif-
fimmi ataatsimi aalajanger-
neqartalernissaat pissutiga-
lugu, Taamaalilluni inissi-
aatileqatigiiffeqarnikkut
pitsaanerusumik, nunalu
ataatsimut isigalugu pisa-
riinnerusumik, pilersaaru-
siortoqartalernissaa qulak-
keerneqassaaq.
Tamanna peqatigalugu
inissiaatileqatigiiiTiup assi-
giimmik ingerlatsinissaq
qulakkeertussaavaa, taa-
maalilluni ineqarnermut
tunngasuni attartortut nu-
na tamakkerlugu assigiim-
mik pitsaassuseqarluartu-
mik pineqarnissaat qulak-
keerneqarluni.
Inissiaatit tamarmiusut,
tassa Namminersomerullu-
tik Oqartussat kommunillu
inissiat pigisaat, ullumikkut
10 milliarder kronit mis-
saannik naleqarput.
Taamaattumik inissiaatit
inuiaqatigiinnut nalingat
kisiat pissutigiinnarlugu-
luunniit, inissiaatit ataavar-
tumik aserfallatsaaliorne-
qartuamissaat pingaaruti-
lerujussuuvoq.
Inissiat attartortittakkat
Inissiat aserfallatsaaliorna-
git ajorsiartuinnartikkutsi-
git kmgusinnerusukkut im-
mitsinnut annertuunik ani-
ngaasartuuteqartiinnassaa-
gut, landskarsi - taamalu
uagut tamatta - aserfallat-
saaliuisimannginnerup ki-
nguneranik inissiat inigine-
qarsinnaqjunnaartut nap-
paqqinneqamissaannut ani-
ngaasartuuteqartariaqaler-
pat.
Namminersornerullutik
Oqartussat ullumikkut inis-
siat attartortittakkat 7.200
missaat pigisaraat. Ineqar-
nermut tunngasut 1987-imi
tigugatsigilli aserlatsaaliui-
nermut pitsanngorsaatinul-
lu 730 millioner kronit ator-
simavagut.
Allatut oqaatigalugu
Namminersornerullutik
Oqartussat inissiaataanni
attartortittakkani 1987-imit
1993-imut inissiamut ataat-
simut 100.000 kronit mis-
saanni atorsimavagut.
Kommunit inissiaatimin-
nut attartortittakkanut
3.600 missaanniittunut
aserfallatsaaliuinermut pit-
sanngorsaanermullu ani-
ngaasat qanoq amerlatigi-
sut atorsimaneraat ilisima-
sakka naapertorlugit naat-
sorsuuteqartinneqanngil-
lat.
Kisianni soorlu Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sat inissiaataannut ani-
ngaasartuutaannaat taku-
tikkaat, tamatumani ani-
ngaasarpassuit pineqarput.
Aningaasartuutillu qular-
nanngitsumik ukiuni agger-
suni ikinnerulernavianngil-
lat, ataatsimoorluta nukis-
satta pitsaanerusumik ilua-
qutiginiamissaat maanna-
ngaaq qulakkiinngikkutsi-
gu.
Pisariillisaaneq
Taamaammat inissiaatile-
qatigiiffimmik pilersitsineq
kommuninut Namminer-
sornerullutillu Oqartussa-
nut pisariillisaanikkut arla-
litsigut iluaqutaassaaq.
Kommunit allaffissornikkut
aningaasartuutaannut ma-
lunnaatilimmik appariaa-
taasussaavoq, ilaatigut ine-
qamermut tunngasuni
kommunit sulisorisaasa
ilaat inissiaatileqatigiiffim-
mut nuunneqassammata.
Tamanna pissutigalugu
Namminersornerullutik
Oqartussat kommuninut
ataatsimoortumik tapiissu-
tigisartagaat 1995-imin-
ngaanniit ikilisinneqassap-
put, kommunit taamaaliso-
qamerani naleqqusaasaria-
qarnerat eqqarsaatigalugu
annertussusilerneqartar-
tussanik.
Oqaatigineqareersutut
inissiaatileqatigiiffiup suli-
assaasa pmgaarnersarissa-
vaa pisortat inissiaataasa
attartortittakkat allaffissor-
nikkut isumagineqarnerat
ingerlanneqarnerallu. Taa-
maalilluni inissiat ingerlat-
seqatigiiffiup isumagisassai,
inissiaatileqatigiiffiup pigis-
sanngilai.
Piginnittuuneq - ullumik-
kutut - kommuniniillunilu
Namminersornerullutik
Oqartussaniissaaq.
Inissiaatileqatigiiffik pil-
lugu inatsimmi takuneqar-
sinnaavoq, ingerlatseqati-
giifTik niuernermik toqqam-
maveqarluni ingerlanneqas-
sasoq. Tamanna isumaqan-
ngilaq inissiaatileqatigiiffi-
up inissiaatit attartortittak-
kat ingerlanneqamerat ilu-
anaaruteqarfigisassagaa,
isumaqaannarlunili inger-
latseqatigiiffiup aningaasar-
tuutai killilersimaarneqas-
sasut.
Inatsisartut
Attartortitsineq pillugu ma-
leruagassat, Inatsisartunit
aalajangersarneqartut ma-
lillugit inissiaatileqatigiiffik
tamatigut ingerlatsisussaa-
voq. Taamaalilluni inatsi-
sartut taakkuujuassapput,
pisortat inissiaataanni at-
tartortittakkani ineqarner-
mut akiliummik naatsorsu-
eriaatsimik aalajangersaa-
sussat.
Aammattaaq inissiaatile-
qatigiiffik, aningaasat Nam-
minersornerullutik Oqar-
tussat aningaasanut inatsi-
sikkut akuersissutaat ator-
lugit, nutaanik sanaartor-
nermi inissianillu nutarsaa-
nermi sanatitsisuusartus-
saavoq.
Tamakku saniatigut siu-
nertarineqarpoq inissiaati-
leqatigiiffiup boligstøttimut
tunngasunik isumaginniler-
nissaa. Tamanna Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sat sinnerlugit pissaaq ullu-
mikkutorluinnarlu ingerla-
tissalugit, tassa aammat-
taaq malittarisassat Inatsi-
sartunit aalajangersarne-
qartut naapertorlugit.
Taamatuttaaq inissiaati-
leqatigiiffik periarfissaqar-
Pilersaarusiorneq
Sanaartornermi teknik
llluliornermi teknik
WS teknik
Avatangiisinut teknik
Imeqartiliorneq
Ingerlatsineq aserfalla-
tsaalisaanerlu
Nukissiorneq
Sanaartoriaatsit
EDB-Autocad
poq inissiaatillit allat isuma-
qatigiissuteqarfigissallugit
inissiaataasa ingerlannis-
saannik.
Taamaattumik sutigut ta-
matigut, kommunit ataasi-
akkaat inissiaatiminnik at-
tartortittakkanik inissiaati-
leqatigiiffik ingerlatsiner-
mik isumaginnitsikkuma-
nerlugu namminerluinnaq
aalajangissavaat.
Neriunneq
Soorunami naalakkersuisut
neriuutigaat kommunit
amerlasuut inissiaatimik
inissiaatileqatigiiffimmit
isumagineqarnissaat 1995-
iuliinnartoq qinerumaaraat.
Tamanna tamatsinnut ilua-
qutaasussaavoq. Isumaqan-
ngilanga uagut - naalakker-
suuinermik suliaqartut aki-
sussaasutut aamma ima-
luunniit inuiaqatigiittut
aningaasameertutut - sipaa-
rutissarpassuit inissiaatile-
qatigiiffimmik pilersitsine-
rup nassatarisai iluaqutigi-
nianngitsuussallugit akissa-
qartugut. Kisiannili oqaati-
gineqareersutut tamanna
nammineerluinnarluni aa-
lajangerneqassaaq.
Suliassartavianut tun-
ngatillugu kommunit akuli-
unneqarnerat piumaarpoq
kommuninik ataasiakkaa-
nik isumaqatiginninniar-
nikkut, tamannalu piffissa-
mi qaninnerpaami Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sanit alloriarfigiumaarpar-
put. Isumaqatiginninniar-
nerit 1. juni 1994 nallertin-
nagu naammassineqamis-
saat siunnerfigineqarpoq.
Tamatumunnga atatillugu
isumaqatiginninniarnerni
KANUKOKA-p kommunit
ataasiakkaat ilagalugit pe-
qataanissaa isumaqatigiis-
sutigineqarpoq.
Lars Emil Johansen-ip
oqalugiammi inissiaatileqa-
tigiifiimmut tunngasortaa-
nut naggasiutigalugu oqaa-
tigaa kissaatigalugu kom-
munit inissiaatileqatigiif-
firnmut ilaatinniarneqarne-
rannut aallarnisaataasumik
isumaqatiginninniarnernut
kommunit ammajumaartut
akuersaarumaarlutillu.
Planlægning
Anlægsteknik
Bygningsteknik
WS teknik
Miljø-teknik
Drikkevandsanlæg
Drift og vedlige-
holdelse
Energi
Byggesystemer
EDB-Autocad
Pilersaarummiit suliarinera inerlugu
Fra plan til færdigt anlæg
Ukiuni 25-ini Kalaallit Nunaanni misilittagalik
25 års erfaring i Grønland
SWIMÅ e<$NISl#LT 7s
INGENIØRIT SIUNNERSUISARTUT
RADGIVENDE INGENIØRFIRMA
Postbox 218.3900 Nuuk
Telefon 2 35 33 . Telefax 2 38 90