Atuagagdliutit - 14.12.1993, Blaðsíða 11

Nr. 115-1993
GRØNLANDSPOSTEN
Qatserisartut 20-usut pikkorissareemermik kingoma suliassaminnut qularunnaarput
NUUK(LRH) - Qatserisar-
tut 20-it pisinnaatitsissum-
mik imalimmik (kompetan-
cegivende) pikkorissartin-
neqarsimapput. Taaman-
nak pikkorissartitsineq nut-
sinni aatsaat ingerlanne-
qaqqaarpoq. 17-nit angusisi-
mapput. Angusaq ajunngil-
luinnarpoq, oqarput fagud-
valgimi ilaasortut Karen
Stjemholm aamma Flem-
ming Kurdal. Taakkua Pele
Mørch, Uummannaq, Igna-
tius Lennerth, Sisimiut,
Lars Bengtsson, Nuuk, Pre-
ben Kejser aamma Uffe Ffist
Statens Brandskole-meer-
sut, Århus, peqatigalugit
pikkorissartitsinermi ilit-
sersuisuusimapput.
Qatserisartoqameq nut-
sinnut nuunneqarmat nak-
kutilliineq ilanngunneqar-
poq, qatserisartunillu ilinni-
artitsisarneq kultureqar-
nermut ilinniartitaaner-
mullu naalakkersuisoqar-
fimmut atalluni. Qatserisar-
tussanik ilinniartitsineq im-
mini ataatsimiititaliaqarpoq
(fagudvalg), taassumalu
pikkorissartitsineq naam-
masseqqammersoq sapaatip
akunnerinik pingasunik si-
visussusilik aaqqissuussi-
mavaa. Pikkorissartitsineq
Danmarkimi pikkorissartit-
sisarnerit imarisaattut
ingerlanneqarsimavoq,
Danmarkimilu befalingsud-
dannelsemut ingerlariaq-
qinnissamut tunngavilii-
suulluni.
Pikkorissarneq nunatsin-
ni qatserisartoqarflnnut ta-
manut neqeroorutigineqar-
simavoq, Nuummiillu peqa-
taasut saniatigut Maniitsu-
miit, Uummannamiit, Nar-
sarsuarmiit, Kulusumiit,
Paamiuniit aamma Qasigi-
annguaniit peqataasoqarsi-
malluni.
Suliaq annertoqaaq
Pikkorissartut 20-it pikko-
rissarnerup ingerlanerani
sapinngisartik tamaat ma-
linnaasimapput, sammisas-
sallu amerlasimaqalutik.
Atuakkat Oinniutit kalaalli-
suunngortinneqarsimap-
put, atuartitsinerli soraa-
rummeernerlu qallunaatut
ingerlanneqarsimalluni.
- Peqataasunit 20-usunit
17-nit angusimmata tulluu-
simaarutissaraarput, Flem-
ming Kurdal oqarpoq.
- Taama aamma Dan-
markimi angusaqakkajup-
put unali aamma malugini-
arneqartariqarluni, tassa
soraarummeerneq qallu-
naatut ingerlanneqarmat.
- Pikkorissarnerup aam-
ma takutippaa suliamut tu-
ngatillugu misilitsinnerit
pitsaalluinnartumik karak-
tereqarfiusimammata, al-
lattariarsornikkulli misilit-
sinnerit, qallunaatut inger-
lanneqartut, pitsaanerun-
ngilaavinnarsimallutik. Su-
liamut tunngatillugu allat-
tariarsornermullu misilit-
sinnerni an gu sat katinne-
qarput, paasinarsivorlu ag-
guaqatigiissinnerat Dan-
markimi angusaasartunut
naleqqiullugit ajornerun-
ngilluinnartut, taamaam-
mat oqartariaqarpugut
angusat ajunngilluinnar-
tuusut, Flemming Kurdal
qatserisartunik pisinnaatit-
sissummik imalimmik pik-
korissartitsinermut - aat-
saat nunatsinni ingerlanne-
qaaqqaartumut tunngatil-
lugu oqarpoq.
Pikkorissarnermi ilinnia-
gassarpassuaqarpoq pin-
ngitsoornani alanngaarne-
qartariaqartut.
- Pikkorissartut immik-
koortunut pingasunut aggu-
ataarneqars imappu t ilaati-
gullu putsumut ipinaveer-
saaserluni qatserineq, pum-
pe-rineq, pumpe-nik aallar-
titsineq, majuartarfUerinik
allarpassuillu sammineqar-
simallutik, Flemming Kur-
dal oqarpoq.
- Pisunik assigiinngitsuni
nalaattakkaminni immin-
nut ajoqutissarsinnginnis-
saat pillugu qanoq Uiortar-
nissaannik ilitsersorneqar-
put, Karen Stjemholm
oqarpoq.
Misilittagaqarluameq
- Pikkorissartitsinerput uat-
sinnut ilinniarfioqaaq,
Flemming Kurdal oqarpoq,
taanna assassortarissanik
aaqqissuisuuvoq Nuup qat-
serisartoqarfiani indsatsle-
deritut atorfeqarnera tun-
ngavigalugu. Pikkorissar-
neq Nuup qatserisartoqarfi-
ani ingerlanneqarpoq.
- Piffissami allami pikko-
rissarneq ingerlaneqarsima-
suuppat ajungissagalua-
qaaq. Uanga pikkorissarneq
aasami ingerlanneqartuup-
put iluarinerussagaluarpa-
ra. Pikkorissarnerup maan-
na pinera pissutigalugu
imermik amigaateqartoqar-
lersillugu immikkut - soorlu
immamiit - pumpe-rinermik
sungiusarneq qatserisarto-
qarfimmi ingerlattariaqar-
simavarput silami sungiusa-
raangatta erngup sermin-
nguuttoortarnera pissutiga-
lugu.
- Pikkorissarnermi matu-
mani piffissaq annertuneru-
soq atorsimavarput tulhani
pifflssamik atuinissamin-
ngarnit sivisunerusoq. Tas-
sami aatsaat taama pikko-
rissartitsisimavugut. Pikko-
rissarneq peqqissaarullugu
ingerlanneqarpoq kisiannili
pikkorissarnermi atortussa-
gut tamaasa pigisimanngila-
gut. Soorlu brandhaninik
Soorlumi illu ikuallaannakasillartoq. Tassani pikkorissar- En røgdykkerbane, et hus eller et skib kunne denne contai-
tut illup iluani innermik qaniq qamitsissanerlutik sungiu- ner, også kaldet øvelsesby, lige så godt have været. Her lærte
sarpaat. kursisterne at slukke en indendørs brand.
pikkorissartitsisussaasima-
galuarpugut maanili taakku
pigineqanngillat. Brandven-
tilet mikisunnguit pigaagut
sumi tamaani illuaqqaniit-
tut (imeqarfiit). Brandha-
ne-lli pillugit soraarum-
meertoqartussaammat ti-
tartaanerit oqaatsillu ator-
nissaat pisariaqarsimavoq.
Atortussat immikkut
ittut
- Qatserisartoqarfik uagut
pigisatsitut ittoq pikkoris-
sartunit 20-nit atorneqasa-
tillugu atortussanik amerla-
nerusunik pisariaqartitsine-
rusariaqarsimavugut. Pigi-
satta saniatigut makku pi-
sariaqartissimavagut: qat-
serisartut atallaarsui 20-it,
niaqorortinnaveeqqutit,
støvlit aamma aaqqassuit.
Pikkorissarnerup ingerla-
nerani aamma bilit qatse-
russuit pingasut ataatsik-
kut atortussaasimavagut,
immikkulli eqqumaffigisari-
aqarsimavarput qatserisar-
toqarfimmi sillimmateqar-
tuarnissaa pikkorissarne-
rup nalaani ikuallattoqar-
sinnaanera piareersimafTi-
geqqullugu, Flemming
Stenz nassuiaavoq.
- Ullumikkut ima inissisi-
malersimavugut qularun-
naarsimalluta pikkorissar-
tullumi aamma. Taakkua
qanoq qatserinissartik, qat-
serutip slangiata sannaa,
majuartarfissuup qanoq
ingerlarnga ilikkarsimavaat
qanorlu sananeqarsimanera
kiisalu qanoq atorneqarsin-
naanera ilikkarsimallugu.
- Isumaqarpunga pikko-
rissartitsinitsinni ajornar-
torsiuteqarsimanata taa-
maammat peqataasut ner-
sualaartariqarput, Flem-
ming Kurdal oqarpoq.
Oqartoqarsinnaavoq
pikkorissarneq inuttut im-
minnut ilikkaqqaartaria-
qarnermik imaqartoq - ati-
sat suut atortariaqarnerlu-
git, atortut suut atortaria-
qarnerlugit tamatumalu ki-
ngornagut ikuallannernut
assigiinngitsunik peqqute-
qartunut atortut suut ator-
tariaqarnerlugit aammalu
atortut assigiinngitsut pillu-
git pikkorissarneq ingerlan-
neqarsimalluni.