Atuagagdliutit - 17.05.1994, Blaðsíða 13

Nr. 37 • 1994
73

GRØNLANDSPOSTEN
Qinersisameq nutarterli
Peter Grønvold Samuel-
sen, Inatsisartunut ilaa-
sortaq
Ukioq manna Inatsisartut
siullermeerlutik ataatsi-
miinneranni Inatsisartunut
qinersisarnerput apeqqute-
qaatitut oqallisigitissimava-
ra. Inatsisartut apeqqum-
mik matuminnga oqaluuse-
rinninnerisa takutippaat
apeqqut partiinit tamanit
soqutigineqarluartoq, ullu-
mikkorpiarli allanngortitsi-
nissaq ornigineqanngitsoq,
kisiannili 1995-imi Inatsi-
sartunut qinersinissap tu-
ngaanut qinersisarneq in-
nuttaasut akornanni oqalli-
sigitikkumaneqartoq, qiner-
sisoqareerneratigut nutaa-
mik iluarsartuusseqqissin-
naaneq siunertarlugu - ta-
manna qinersisartunit kis-
saatigineqassappat.
Inatsisartut
amerlassusiat
■Isumaga malillugu Inatsi-
sartunut ilaasortat ullumik-
kut 27-iusut amerlagisas-
saanngillat, pingaartumik
Inatsisartut suliassaqaleri-
artornerat eqqarsaatigalu-
gu. Aammami inuiaqatigiin-
ni inuit tamat oqartussaa-
qataallutik qinikkatik aqqu-
tigalugit inatsisiliortuini
ilaasortat ikippallaartinne-
qartariaqanngillat; inuit
iidttuaraannannguit kisiisa
inatsisiliornermi akisussaa-
tinnagit, inuit amerlaneru-
sut akisussaatissallugit toq-
qissisimanarnerpaassam-
mat.
Taamaattumik isumaqar-
punga Inatsisartuni ilaasor-
tat 31-inut amerliallatsinne-
qarsinnaalluartut, tamanna
aningaasarpassuarnik nale-
qassanngilaq. Aammami de-
mokrati akeqarpoq, taman-
nalu inuiaqatigiit akilersin-
naasariaqarpaat.
Siumup Inatsisartuni
ilaasortaatitaasa Inatsisar-
tunut qinersinissaq sioqqul-
lugu Inatsisartuni ilaasor-
tat 31-inut amerlisinneqar-
sinnaanerat ammafllgaat,
tamatumalu ukiamut uter-
figeqqissinnaanissaa periar-
fissaavoq. Apeqqutaassaarli
partiit allat tamatumunnga
qanoq isumaqarnersut,
aamma qinersisartut qanoq
isumaqarnersut.
Qinersiviit qanoq
iTuarsiiffiusariaqarpat?
Ukiarmi Inatsisartunut qi-
nersisarneq pillugu oqalli-
sissiara saqquimmiuteqqaa-
rakku saqqummiussimava-
ra kommunikkaartumik In-
atsisartunut qinersisarneq
aaqqiiviusariaqartoq, tama-
tumalu saniatigut ilaasortat
sinneri ilassutitut isertinne-
qartassasut. Isuma taman-
na saqqummiussimavara
kommuninit Inatsisartuni
ilaasortanut » angerlarsi-
mafliunngitsunit« saafligi-
neqartarnikka pissutigalu-
git. Aamma kommuninit In-
atsisartuni ilaasortanit
»angerlarsimaffiunngitsu-
nit« Inatsisartuni ilaasorta-
nut kommuni »angerlarsi-
mafligisartik« kisiat sullin-
nerarlugu pasillerneqaqqa-
jaasarnerisa qaangerneqar-
nissaat matumani eqqarsaa-
tinnut ilaatissimavara.
Kisianni Inatsisartunut
qinersisarnerup kommu-
nikkaalersinnissaanik isu-
maliuteqarnera qimassima-
vara, tamannalumi aamma
Inatsisartunut apuussiman-
ngilara! Massa isuma kom-
munit ilaannit orniginartin-
neqarluaraluartoq, taa-
maattoq isuma tunngaviu-
soq Nunattalu Inatsisartui-
sa Nunatsinnik tamarmiu-
sumik sullissisussaaneran-
nik isumaqartoq aallaaviu-
sariaqarpoq.
Inatsisartunut qinersi-
sarneq pillugu Inatsisartut
oqaluuserinninneranni Siu-
mup oqaluttuanit saqqum-
miunneqarpoq Inatsisartu-
nut ilaasortat 27-nit 31-inut
amerlineqassappata, taava
eqqarsaa tigin eqarsinnaasoq
Qeqqata qinersivianit ilaa-
sortat ullumikkut arlineq
pingasuusut qulinut amerli-
allatsinneqarsinnaasut, kii-
salu Kujataata Qeqqertar-
suullu Tunuata qinersivii
tamarmik immikkut ullu-
mikkut tallimaniit arlinilin-
nut amerliallatsinneqarsin-
naasut.
Imaappoq maannangaaq
qinersiviit ullumikkut aaq-
qissuussivigineqarsimane-
rat tunngaviusumik allan-
ngortikkumaneqanngillat!
Tamannali qinersisartunit
kissaatigineqassappat am-
malTigiumaneqarluni.
Qinersiviit
ataasiinnarmik
ilaasortaatitallit
Kalaallit Nunaanni Inatsi-
sartunut qinersiviit angi-
suut pingasuupput mikisul-
lu tallimaallutik. Qeqqata
qinersivia arfineq pingasu-
nik qinigaaffiusarpoq. Qe-
qertarsuup Tunuata Kuja-
taatalu qinersivii tallima-
nik, kiisalu Uummannap,
Upernaviup, Avanersuup,
Ittoqqortoormiit Tasiilallu
qinersivii tamarmik immik-
kut ataatsimik qinigaafflu-
sarput. Ilaasortat sinneri si-
samat ilassutitut qinigaa-
sarput.
Inatsisartunut qinersi-
sarnerup aaqqissuunneqar-
simanera pillugu Inatsisar-
tuni oqaluuserititsininni as-
sersuutitut tikkuarsimava-
ra, qinersivinnut ataasiin-
narnik ilaasortaatitaqarfiu-
sunut Kangaatsiap kommu-
neqarfia assersuunneqar-
sinnaalluartoq, taamaattu-
millu immikkut qinersivin-
ngortinneqarsinnaanera
pissutissaqarsinnaasoq. Ka-
ngaatsiap kommuneqarfia
Nunatta qeqqaniikkaluarlu-
ni angallassinikkut assartu-
inikkullu, kiisalu sutigut ta-
matigut ineriartortitsinik-
kut Nunatta kitaani illoqar-
fiit ineriartortitsivigineqar-
simanerannut sanilliullugu
suli suliassartaqaqaaq.
1991-imi Inatsisartunut
qinersinerup kingorna Ka-
ngaatsiap kommuneqarfia-
ni piorsaaneq annertusisi-
mavoq, ilaatigut nakorsa-
qarfmngorsimalluni, illuli-
ortiterneq aqquserniorner-
lu ingerlanneqarlutik, sa-
naartukkallu allaat pingaar-
tumik Kangaatsiap nuna-
qarlli eqqarsaatigalugit
amerlisimallutik.
Qinersiviit
anginerulersinneqas-
sappat?
Inatsisartunut qinersisar-
neq eqqarsaatigalugu Nu-
natta ataatsimut qinersivin-
ngortinneqarsinnaaneranik
isumaliutit siorna Inatsisar-
tuni amerlanerussuteqarlu-
artunit itigartinneqarput,
isumaqartoqarmat Nunatta
immikkoortuini inuutissar-
siutitigut immikkoorute-
qarnerit aamma inoqarfiit
inukinnerusut soqutigisaat
Nunatta inatsisiliortuini
sinniisuutitaqaannarnis-
saat pisariaqarluinnartoq.
Tamannalumi uangaisuma-
qatigilluinnarpara.
Eqqunngitsuunerarne-
qarsinnaanngilarli qinersi-
vinni assigiinngitsuni inut-
tussuseq aallaavigalugu In-
atsisartuni ilaasortap ataat-
sip »nalinga« assigiinngis-
suteqangaatsiarmat. Ta-
mannalu naapertuilluarne-
runngitsutut isumaqarfigi-
neqartarmat tupinnanngi-
laq. Soorlu apeqqutigine-
qarsinnaavoq Kujataata
aamma Qeqertarsuup Tu-
nuata qinersivii tamarmik
talllimanik qinigaaffiusar-
nerat, massa Qeqertarsuup
Tunuata qinersivia Kuja-
taata qinersivianit inoqar-
nerungaatsiaraluartoq.
Atangulu ullumikkut qi-
nersiviusuni inuttussuseq
aallaavigalugu Inatsisartu-
ni ilaasortap ataatsip »nali-
nga« qimerluulaariartigu. 1.
januar 1993-imi Kalaallit
Nunaanni innuttaasut
55.117-iupput, taakkunan-
nga 564-it kommunit ava-
taaniillutik. Ullumikkut qi-
nersisarnermi Inatsisartuni
ilaasortat 23-it ilassutitullu
ilaasortat sisamat uani tak-
ussutissiami aallaaviussap-
put:
Kujataata Qinersivia-
ni Inatsisartuni ilaasortat
tallimaapput, qinersivik
10.990-inik inoqarpoq,
imaappoq Inatsisartuni
ilaasortap »nalinga«: 2.198-
iuvoq.
Qeqqata Qinersiviani
Inatsisartuni ilaasortat arfi-
neq pingasuupput, qinersi-
vik 21.700-nik inoqarpoq,
imaappoq Inatsisartuni
ilaasortap »nalinga«: 2.712-
iuvoq.
Qeqertarsuup Tunua-
ta Qinersiviani Inatsisar-
tuni ilaasortat tallimaap-
put, qinersivik 12.339-nik
inoqarpoq, imaappoq Inatsi-
sartuni ilaasortap »nali-
nga«: 2.467-iuvoq.
Uummannap Qinersi-
viani Inatsisartuni ilaasor-
tap »nalinga«: 2.605-iuvoq,
Upernaviup Qinersivia-
ni 2.593, Avanersuup Qi-
nersiviani 868, Ittoqqor-
toormiit Qinersiviani
564, kiisalu Tasiilap Qi-
nersiviani 2.931.
Takussutissiatigut paasi-
narsivoq Inatsisartuni ilaa-
sortaq »akisunaarneqarner-
paasartoq« Tasiilap Qinersi-
vianinngaaneersoq, Qeqqa-
talu Qinersiviani akisunaa-
rerujussuartarnermik oqar-
tarneq eqqoqqissaartuun-
ngitsoq, aamma ilassutitut
ilaasortat sisamaasut ta-
marmik (ullumikkut!) Qeq-
qata Qinersivianeersuune-
rat eqqarsaatigalugu.
Isumaqarpunga qinersi-
vinni ataasiakkaanni inut-
tussuseq aallaavigalugu In-
atsisartuni ilaasortaatita-
qartarnerup aaqqissuunne-
qarsimanera aalajangiusi-
maneqaannarniarpat - ta-
mannalumi Inatsisartuni
partiit ilaasortaatitaqartut
kissaatigigaat paasivara -
taava qinersiviit ullumik-
kornit allaanerusumik nali-
lersorneqartariaqarput, qi-
nersivioreersunillu ilaasor-
taatitaasut ilanngullugit
nalliliiffigisariaqartut.
Matumani ataatigut qi-
nersiviit nutaamik aaqqis-
suussivigineqarsinnaane-
rannut eqqarsaatima ilaat
takoriartigu. Nunatsinni in-
nuttaasut 1. januar 1993-imi
55.117-iunerat aallaavigeq-
qissavara, matumanili inat-
sisartuni ilaasortat 31-it
toqqammavigissallugu
taakkunannga ilassutitut
ilaasortat pingasuussallu-
tik.
Kujataata Qinersivia
10.990-inik inoqartoq talli -
manik kredsmandateqarfiu-
lissasoq. Ilaasortap »nali-
nga«: 2.198.
Qeqqata Qinersivia
21.700-nik inoqartoq quli-
nik kredsmandateqarfiulis-
sasoq. Ilaasortap »nalinga«:
Deres leverandør af
bådtilbehør...
cn
poca
Nærmeste
forhandler
anvises!
DK-8722 Hedensted
Telefon: 75 89 14 77
Telefax: 75 89 04 07
2.170.
Qeqertarsuup Tunua-
ta Qinersivia 12.339-inik
inoqartoq arfmilinnik
kredsman dateqarfiulissa-
soq. Ilaasortap »nalinga«:
2.056.
Nutaatut Avannaata
Qinersivia Uummannap
Upernaviullu qinersivii
ataatsimut katillugit)
5.198-inik inoqartoq pinga-
sunik kredsmandateqarfiu-
sussaq. Ilaasortap »nali-
nga«: 1.732.
Aamma nutaanut Tunup
Qinersivia (Ittoqqortoor-
miit Tasiilallu qinersivii
ataatsimut katillugit)
3.458-inik inoqartoq pinga-
sunik kredsmandateqarfiu-
lissasoq. Ilaasortap »nali-
nga«: 1.152.
Kiisalu Avanersuup Qi-
nersivia 868-inik inoqar-
toq ataatsimik kredsmanda-
teqarfiuinnassasoq. Ilaasor-
tap »nalinga«: 868.
Taamaalillunilu ullumik-
kut qinersiviit ataasiakkaat
akornanni Inatsisartuni
ilaasortap ataatsip »nalinga-
ta« assigiinngissutaa »aki-
sunerpaamiit« (Tasiilap qi-
nersivia) 2.931-miit »akikin-
nerpaamut« (Ittoqqortoor-
miit qinersivia) 527-mut
2.404-iusoq kingullertut si-
unnersuutigisakkut anni-
killiserujussuarneqassaaq,
tassa »akikinnerpaamut«
(Avanersuup qinersivia)
868-mut assigiinngissut
taamaallaat 1.330-iulissam-
mat.
Isumaqarpunga qinersi-
viit taamatut aaqqissuussi-
vineqarpata qinersiviillu
inuttussusaat aallaavigalu-
gu kredsmandatit amerlas-
susilerneqassappata, kiisalu
inoqarfiit isorllunerusuniit-
tut illersorneqarnerat pi-
giinnarneqarluni, taava ul-
lumikkut aaqqissuussisima-
nerminngarnit naapertuil-
luarnerulersoqassasoq.
Aamma isumaqarama Inat-
sisartunut ilaasortat 27-
iniit 31-inut amerleriartin-
neqassappata, tamatumani
aamma Avannaata Tunullu
qinersiviisa Inatsisartuni
sinniisoqartitaanerat tapul-
lugu nukittorsarneqartaria-
qartoq.
Qanormi illit isumaqar-
pit?
PENGEdiPAPIR
13. maj 1994
AKTIER OG OBLIGATIONER
Udvalgte aktier, noteret pr. 13. maj 1994
Den Danske Bank
Unibank
Grønlandsbanken
Novo
Dansk Luftfart
Store Nord
Carfsberg B
Vejledende afkast ved obligationsinvesteringer:
Papirtype: Afkastniveau efter 40% skat
Statsobligationer kort løbetid 2 - 5 år 3.88%
Statsobligationer mellemlange 6-11 år 4.47%
Pengemarkedrelateret realkreditobligation 5.15%
6% real kredit udløb 2026 5.24%
Information om aktier og obligationer kan dagligt læses i Grønkinds-
bankens SystemErtiverv. Information og rådgivning kan tillige
indhentes hos din sædvanlige bankrådgiver, eller bankens likviditetsaf-
deling.
VEJLEDENDE RENTESATSER
Indlån:
Flexkonto (Checkkonto/Kassekredit):
Saldo Over kr. 20.000
Saldo under kr. 20.000
Saldo under kr. 5.000
Konto 200 Ondlån på anfordringsvilkår):
Saldo over kr. 500.000
Saldo under kr. 500.000
Saldo under kr. 200.000
Udlån:
Flexkonto 10,50%
Studielån m. garanti fra Gr.Hjmst 7,50%
UDVALGTE VALUTAKURSER PR. ia05.94
Valuta Notering kontant kontant Rejsechecks
Kob Salg Køb
USD 654.60 639.60 669.60 652.95
DEM 391.16 387.16 395.41 390.16
SEK 84.29 81.29 85.54 84.01
NOK 90.29 87.29 91.54 90.04
CAD 475.00 460.00 500.00 472.00
JPY 6.2384 6.0384 6.3584 6.2254
2,0% af hele saldoen
0,50% af hele saldoen
0,25% af hele saldoen
4,75% af hele saldoen
2,50% af hele saldoen
0,25% af hele saldoen
337-339
214-216
240-245
644-648
4130-4160
500-504
280-282
Gebyr for køtVsalg af kontant valuta
Gebyr for salg af rejsechecks 2.0%
Gebyr for køb af rejsechecks - pr. eksp.
DKK 30.00
min. DKK 150.00
DKK 50,00
Valutakurser m.v. oplyses tillige dagligt i Grønlandsbankens
Telefonservice.
GRØNLANDSBANKEN
Aktieselskab