Atuagagdliutit - 17.05.1994, Blaðsíða 15

Nr. 37 • 1994
i ■■ 1 ■ i ■ i ii i
75
GRØNLANDSPOSTEN
Nunatsinni annertunerasumik iliimiartameq
All. Ingmar Egede
Inatsisartut ataatsimiinnis-
saanni tulliuttumi siunissa-
mi annertunerusumik ilin-
niartaaneq oqallisigineqar-
tussaavoq. Tamatumunnga
atatillugu Ilisimatusarfim-
mi, Ilinniarfissuarmi Niuer-
nermillu Ilinniarfimmi ilin-
niartitaanerit allanngorti-
terneqarnissaat aalajangi-
uttariaqaraluarpoq. Atuar-
fiit taakku pingasuusut ilin-
niartitsinermikkut aaqqis-
sugaanermikkullu ajomar-
torsiuteqarfiupput, ajornar-
torsiutillu taakku atuarfin-
ni taama mikitigisuni iluar-
sineqarsinnaanngillat. Taa-
maammallu ileqquusut ilaa-
sa atorunnaarnissaat aam-
malu piffissamik ilinniarfiu-
sumik sivikillisitsilluni lin-
niartitaanerit nutaamik ilu-
silersomeqarnissaap pi-
ngaaruteqarpoq.
Tamatumunnga atatillu-
gu siunnersuutigerusuppa-
ra
1) kalaallinik ilinniartu-
nik qallunaat ilisimatusar-
fiinut ilinniagaannik piffis-
saq ilinniarfiusoq sivikillil-
lugu ilinniariariartitsisar-
neq taamaatinneqassasoq.
Ilinniartitsinitsinni inuu-
suttut taakku pisariaqartip-
pagut. Ineriartorneq, ka-
laallit meeqqat atuarfiini
atuareersut imaluunniit
ilinniarfissuarni naammas-
sisut Danmarkimut aallar-
tinneqartarunnaarnerinik
kinguneqartoq ingerlatiin-
nartariaqarparpu t. Taama-
tut ineriartortitsineq meeq-
qat atuarfiinut GU-tulli ilu-
atsitsiffiusimavoq. Taama-
tuttaarlu annertunerusu-
mik ilinniartitaaneq inger-
lanneqarsinnaavoq. Kisian-
nili taamaaliornissamut pi-
sariaqartinneqarpoq,
2) taamatut ilinmartitaa-
nerup aaqqissugaanermigut
ullutsinnut naJeqqussaavi-
gineqarnissaa. Suleriaaseq
aningaasaqarnerlu eqqar-
saatigalugu atuarfiit pinga-
sut mikissusertik peqquti-
galugu aaqqissugaanermik-
kut assigiinnikajornartorsi-
uteqartut ingerlatiinnamis-
saat naleqqutinngilaq.
3) Atuarfinni taakkunani
pingasuni ilinniarnerup
ingerlanerani ukiumi siul-
lermi ilinniartitsinerat assi-
giittorujussuarmik inger-
lanneqartarpoq, taamaam-
mallu annertunerusumik
ajornartorsiutaanani atuar-
fmni pingasuni taakkunani
ilinniartut kattunneqarsin-
naallutik.
4) Tamatumalu saniati-
gut nassuerutigisariaqar-
parput master- imaluunniit
phd-niveau-imik taaneqar-
tartumik neqerooruteqas-
salluta nunatta inuttussu-
saatigut tunngavissaqan-
nginnatta. Tamatumunnga-
lu taarsiullugu piffissaq ilin-
niarfiusussaq sivikillillugu
ilinniartitsisinnaanitta nu-
nani allani ilinniarflit ilinni-
artitsissutigisinnaasaat nal-
lipajaarlugit ingerlanneqar-
sinnaalerlugit ineriartortit-
tariaqarpagut. Taamaaliun-
ngikkuttami iliniartitsiner-
mi ineriartortitsinerput uit-
tuussaaq aammalu siujnis-
satsinnut sunniisinnaaner-
put killeqalissalluni.
5) Ullumikkut innuttaa-
sugut piorsarsimassutsik-
kut aningaasaqarnermilklu
annertuumik tatineqarsi-
mavugut. Allani ineriartor-
titsinerit assiliinnarlugit
ineriartorsinnaanngilagut.
Nammineq aqqutissiortari-
aqarpugut. Ilaatigullu taa-
maaliorsinnaavugut siunis-
sami ilinniamertuunngor-
tussatta nunatsinni isu-
mannaatsumik tunngavis-
saqalemissaannik neqe-
roorfigisarnerisigut.
6) Kalaallit Nunaat nunat
inoqqaavik inoqarninni ilaa-
tigut peqqutigalugu arlalis-
suartigut maligassaavoq.
Qununngikkuttalu ilinniar-
titaanikkut aamma maligas-
siuisinnaavugut. Taamaam-
mallu takorlooruminaassin-
naanngilaq Kalaallit Nu-
naanni piffissami ilinniarfi-
usussami sivikillisaalluta
ilinniarfeqalernitsigut nu-
nani allani nunat inoqqaavi
tamaanga ilinniariartitta-
lernissaat - uatsinnut taak-
kununngalu iluaqutaasus-
samik.
Taamatut isumaliuter-
sorninnut tunngavigaakka
Kalaallit Nunaanni meeq-
qat atuarfiini, HF-imi Ilin-
niarfissuarmilu, Kalaallit
Nunaanni ilinniartitsisutut
ilinniartitaanerni assigiin-
ngitsuni aammalu nunani
allani universitetini assi-
giinngitsuni tikeraartarnin-
ni misilittakkaka.
Europami universitetit
tamatigut ilinniagassanik
assigiinngitsunik neqeroo-
ruteqartarput. Ukiuni un-
tritilinni nunaatillit, sana-
sut sulisartullu universiteti-
ni ilinnialernissaminnut
nammattunik ilisimasaqa-
lerniarlutik ilungersortuar-
simagaluarput. Universite-
tillu atuutilernerannit aat-
saat ukiut 400-t qaangium-
mata inuinnaat meeraat
universitetini ilinnialersin-
naanngorput. Oqartoqar-
sinnaavoq inuinnaat mee-
raasa universitetini ilinniar-
titaasalernissaasa tungaan-
nut ukiut untritillit piareer-
sarfittut atomeqarsimasut.
Ukiulli taama amerlatigisut
uagut utaqqisinnaanngila-
gut.
Qujanartumilli nunat al-
lat ilinniartitaanikkut
annertuumik alloriarsimap-
put. USA inuiaqatigiifliu-
voq nutaajulluinnartoq,
inuillu millionilippassuit
nunarsuatsinni nunanit al-
laneersut tassunga nutser-
simapput. Nunasisut taak-
ku amerlanertigut anner-
tuumik ilinniartinneqarta-
riaqarlutik tikittarput. Kisi-
annili nunasisut Europami
ilinniartitaanerup ingerlar-
na arriitsuararsuaq malin-
naaffigissappassuk nunasif-
figisaanni tamanna utaqqi-
neqarsinnaanngilaq. Taa-
maammallu aqqutissanik
nutaanik nassaarniartoqar-
tariaqalerluni.
Tamannalu tunngaviga-
lugu USA-mi ullumikkut ar-
lafinnik universiteteerar-
passuaqarpoq, taakkulu
ataasiakkaanik imaluunniit
piffissaq ilinniarflusussaq
sivikillillugu ilinniartitaa-
nissamik neqerooruteqar-
tarput. Atuarfiit taakku
amerlanertigut ukiut sisa-
makkaarlugit ilinniartitsi-
sarput. Uinniarfinni taak-
kunani ilinniamermi ukiut
siulliit marluk inuup nam-
mineq ilinniarfissuarmut
naleqqussamerminut ineri-
artorfigisarpaa, tassanilu si-
unertaasarpoq ilinniartup
ilisimasaasa oqaatsitigullu
piginnaanerisa annertusar-
neqarnissaat ineriartortin-
neqarnissaallu, inuiaqati-
giinni ingerlariaatsimik
paasinninnerulernissaat,
sammisamik aallu ssisinnaa-
nerulernissamut taperser-
sorneqamissaat, tamatu-
malu saniatigut ilinniartup
ilinniagassatut toqqarsima-
samini pikkorissartitsiner-
nut peqataatinneqartarne-
ratigut ineriartomissaa qu-
lakkeerneqartarluni. Ilinni-
arnerminni atortussatut qa-
rasaasialerinissaq ilinniar-
tarpaat aammalu ukiumi
ataatsimi marlunniluunniit
ilinniartut inaanni najuga-
qamissamut neqeroorfigi-
neqartarlutik, tassani naju-
gaqarnerminni inuusuttu-
nik allanik najugaqateqar-
sinnaanissartik ilinniarni-
assammassuk.
Uinniarfimmiinnerminni
ukiuni marlunni kingullerni
ilinniakkaminik misilitsin-
nissaminnut piareersarfigi-
sarpaat, ukiullu sisamat
ilinniarfimmeereeraagamik
inuussutissarsiulernissa-
minnut piginnaasaqalerlu-
tik ilinniarfik qimattarlugu.
Pissutsit allat iluaqutitut,
ajoqutitut allatullu taane-
qarsinnaapput:
Nunatsinni
aaqqissuussinerit
atuuttut
Uisimatusarfik, Ilinniarfis-
suaq Niuernermillu Ilinni-
arfik ilinniarfiupput miki-
sut. Ilinniakkami ataatsimi
ilinniartitsisut amerlanerti-
gut ataasiinnaasarpoq, mar-
luinnaarsarput pingasuin-
naallutilluunniit. Uinniak-
kat ilinniartukitsut annikit-
suinnarmik ineriartortar-
put.
Ilinniarflit pingasut taak-
ku mikinertik pissutigalugu
ilinniartitsisunit annertuu-
mik piginnaanilinnit pileri-
gineqarneq ajorput. Ilinni-
artitsisut paasisarpaat suli-
ami killilimmi suleqataasus-
sanngorlutik.
Uinniarnissamut akueri-
saanermi ilinniarnermi aq-
qutissaq aalajangersimasoq
toqqameqartarpoq. Arlallit
peqqissimilertarput. Uinni-
akkap allanngortinnissaa
ajornakusoortarpoq; piffis-
saq ilinniarfiusoq sivitsor-
tarpoq ilinniartulluunniit
ilinniarnini taamaatiinnar-
tarlugu. Tamatumalu sania-
tigut piginnaaneqarfiusut
allamik ilinniagaqalernermi
atorsinnaanngillat.
Inuusuttut kalaallit qal-
lunaaniit sivisunerusumik
ilinniarnissaminnut pisaria-
qartitsinerat malunnarpoq.
Tamannali kinguaariinni si-
ullerni universitet-imi ilin-
niarnermi nalinginnaasuu-
voq.
Inuusuttagut ulllumik-
kut qallunaat universitetii-
ni ilinniartuusut ulluinnar-
ni ilinniarnerminnut atatil-
lugu oqaatsitik qimakkiar-
tortarpaat. Oqaatsitta ineri-
artomerat malinnaaffigiu-
minaatsuuvoq, tamatumalu
saniatigut oqaatsitta ineri-
£imertornerinut sunneqa-
taasinnaasanngillat.
Uinniagassat tamarmik,
kalaallit taamaallaat pinna-
ni, qallunaatuinnaq ilinni-
artitsisoqartarpoq. Tamatu-
malu saniatigut ilinniagas-
sani annertunerpaani ilinni-
utit tuluttuujusarput.
Eqqumiitsuliortunngor-
niat Ilinniarfiat aamma Si-
lamiut isiginnaartitsiner-
mik ilinniarfiat ilinniagas-
sanik neqerooruteqarsin-
naaneq ajorput aalajanger-
sim asunik tam akku sam-
misassaqarfigineqanngim-
mata
Peqqissaasut Ilinniarfiat
aallarteqqammerpoq, ilima-
narsimaavorlu ilinniarfitoq-
qat taakku pingasuusut
ajornartorsiutaasa assiginik
ajornartorsiuteqalerumaar-
toq.
Timersomermik aqutsi-
sunik Kalaallit Nunaanni
ilinniartitsisoqartalernissaa
sivisuumik oqallisigineqar-
tarsimavoq. Takornarissa-
nik sullissisartussanik ilin-
niartitsinerit aallarnisale-
ruttorput, ilimanarporlu si-
unissami allanik pisariaqar-
titsisoqalerumaartoq.
Kalaallit Nunaanni
ilinniarfik
Uinniarfinni pingasuni
taakkunani ilinniartitsissu-
tigineqartartut ataatsi-
moortinneqarnerisigut peri-
arfissat amerlisinnaapput.
Qallunaat ilinniarfiinut ilin-
niariartartut kalaallit ilinni-
artitaanerinut ilanngunne-
qaraluarpata ineriartorneq
annertunerulersinnaavoq.
Ilinniartitseriaatsimik
nutaarluinnarmik pilersitsi-
soqarniartillugu Kalaallit
Nunaata avataaneersunik
ilinniartitsisussarsiortoqar-
tartuuppat soqutiginnillu-
tik qinnuteqartartut amer-
lanerussagaluarput.
Ilinniagassamik toqqaan-
nginnermi ukiumi ilinniar-
fiusumi siullermi ilinniagas-
sat suuneri paasitinniarne-
qarsinnaapput. Taamaalior-
nikkut namminiunerusoq
toqqaanissaq qulakkeerne-
qarsinnaavoq, taamaalillu-
nOu ilinniartitaaneq iluat-
sinnerusumik ingerlanne-
qarsinnaalluni.
Ilinniarfunmi ilinniartut
ilaasa ilinniarnertik ukiut
pingasuinnaat ingerlanerini
naammassisinnaagaluar-
paat, kisiannili amerlanerit
ukiuni sisamani ilinniarner-
tik pissarsiaqarfiginerusin-
naavaat.
Kalaallit Nunaanniigin-
narnermi nammineq oqaat-
sit ineriartornissaannut
sunniisoqarsinnaavoq, kii-
salu oqaatsit ineriartorneri-
ni peqataasoqarsinnaalluni.
Eqqarsaatigisariaqarpoq
ilinniartitaanerit allanngor-
titernéqarnerinut atatillugu
ilinniartitsisut nunap ava-
taaneersut tuluttut ilinniar-
titsisuunissaanmit periar-
fissinneqarnissaat.
Eqqumiitsuliortunngor-
niat isiginnaartitsisunngor-
niallu ilinniarfianneersut
ilinniarfimmi oqaatsinik pi-
orsarsimassutsimillu ilinni-
artitsinerni malinnaasin-
naapput.
Peqqissaasunngornianik
ilinniartitsinerit ilaat ilinni-
arfiup ilinniartitsinerisa
sinnerinut ilanngutsinne-
qarsinnaapput.
Ilinniarfiup annertuneru-
sumik qjornartorsiutaan-
ngitsumik pisariaqartitsiso-
qalertillugu ilinniartitsinis-
sani neqeroorutigisarsin-
naavaa.
Eqqarsartoqarsinnaavoq
ilinniarflit pioreersut pinga-
suusut nammineq ilinniar-
neqerooruteqartarnissaat,
soorlu inuiaqatigiinnut tun-
ngasut ilinniagassallu allat
illorsuarmi ataatsimi ilinni-
artitsissutigineqartalemeri-
sigut. Matematik pinngorti-
talerinerlu allami ilinniar-
titsissutigineqarsinnaap-
put, kiisalu oqaatsit Llinni-
artitsissutillu allat allarlu-
innarmi ilinniartitsissutigi-
neqarsinnaallutik.
Ilinniartitaaneq 2 + 2 tii-
mini ingerlanneqartarsin-
naavoq, ullup qiteqqunnera-
ni sivisuumik unikkallar-
nertalerlugu, taamaalilluni-
lu ilinniarfiup bussiutaasa
immikkut ittut ilinniartut
ilinniarfimmit allamiit alla-
mut ingerlattarsinnaassal-
lugit.
Piffissaq ungasinnerusoq
eqqarsaatigalugu aaqqiissu-
tissat marluusut arlaat toq-
qarneqarsinnaavoq:
1: Ilinniarfimmik angi-
suumik sanasoqarnissaa,
imaluunniit
2: Qorsussuaq Uinniarfis-
suarlu nutaamik illuliunne-
qarsinnaapput, tamatuma-
lu kingornagut pisuunngo-
rutta ilinniarfiup nutaap pi-
sariaqartitai matussuserni-
arlugit illu ilaneqartarsin-
naalluni.
Oqaatigineqareersutut
ukiuni makkunani inuiaqa-
tigiiusugut piorsarsimas-
sutsikkut aningaasaqarnik-
kullu avataaniit tatisimane-
qarpoq. Nammineq kulture-
qarluta ataannassagutta
ilinniartitaanerput eqaatsu-
mik immikkut pisariaqarti-
tatsinnut piumasatsinnullu
naleqquttumik, tamatuma-
lu saniatigut inuusuttatsin-
nut ilinniartitaanikkut isu-
mannaatsumik ilisimasaqa-
lernissaannut qulakkeerisu-
mik ilusilertariaqarparput.
Nerippunga isumaliuter-
suutikka inatsisartunit tu-
saaniarneqarumaartut. Ui-
magilluinn arpar alu ilinni-
arfeqalernissamik ilusiler-
suineq una siunissami
annertuumik alloriarnissa-
mut tunngaviliiumaartoq.
Tamatumalu saniatigut eq-
qaamasariaqarpoq nutaa-
mik pilersitsinissamut piler-
saarusiomeq piviusunngor-
titsinerlu eqqarsaatinik,
isumassarsianik kajumit-
sannermillu siuariaatissat-
sinnik pilersitsiumaartoq.
GØNLANDS HJEMMESTYRE SØGER
KONTORFULDMÆGTIG
til Provstikontoret i Nuuk
Stillingen som kontorfuldmægtig på provstikontoret for
Midtgrønland, Thule og Østgrønland bliver ledig og
ønskes besat pr. 1. juni 1994 eller Snarest derefter.
Den 1. januar 1994 oprettedes 3 provstikontorer i hen-
holdsvis Qaqortoq, Nuuk og Ilulissat til varetagelse af den
regionale kirkelige administration. Oprettelse af provsti-
kontorerne er en nyordning, som medfører en radikal
omlægning af den hidtidige administrative forretnings-
gang på kirkeområdet. Hvert kontor er besat med en kon-
torfuldmægtig på heltid.
I hvert provsti vælges et provstiudvalg, der består af et
antal valgte medlemmer og provsten; sidstnævnte virker
som udvalgets forretningsførende medlem.
Provstikontoreme skal med ansvar over for centraladmi-
nistrationen i Nuuk varetage sekretariatsfunktioner for
provstiudvalgene. De administrative opgaver vil bl.a. bes-
tå i udarbejdelse af årlige budgetter for provstiernes virk-
somhed, håndtering af bilagsmateriale, kontakt til præste-
gældene og andre relevante instanser i forbindelse med
udførelse af de administrative opgaver. Det må pointeres,
at de konkrete opgaver endnu ikke er definitivt fastlagte.
Ved besættelse af den ledige stilling vil der blive lagt vægt
på egenskaber som stabilitet, selvstændighed, evnen til
kreativ tænkning og gode samarbejdsevner. Der fordres
kendskab til ETB på brugerniveau. Dobbeltsprogethed er
en nødvendighed.
Der kan ikke anvises bolig.
Løn- og ansættelsesforhold, herunder ret til frirejser og
bohaveflytning, i henhold til overenskomst mellem Grøn-
lands Landsstyre, Finansministeriet og S.I.K. eller HK.
Yderligere oplysninger kan indhentes ved henvendelse til
Kirkenævnet på tlf. 2 11 34 eller til provstikontoret på tlf.
246 11.
Ansøgning med oplysning om uddannelse og tidligere be-
skæftigelse, bilagt kopi af eksamensbeviser m.v., fremsen-
des, tydeligt mærket STILLINGSOPSLAG NR. 305, til:
KIRKENÆVNET
Box 90.3900 Nuuk
Ansøgningsfrist: Ansøgninger skal være Kirkenævnet i
hænde senest den 25. maj 1994.