Atuagagdliutit - 30.06.1994, Síða 3

Nr. 49 ■ 1994
3

GRØNLANDSPOSTEN
Pinngortitaleriffik atulissaaq
Pinngortitaleriffik Kalaallit Nunaanni Aalisakkanik Misissuisoqarfimmut
atagallassaaq
Pinngortitaleriffik
smniissava
NUUK(KK) - Pinngorti-
taleriffiup sumiinnissaa-
nik annerumuttoqarsi-
mavoq.
Siullermik Nuummit-
tussatut aalqjangerpoq,
kingorna Sisimiuni. 1993
naalermat Ilulissaniin-
nissaa aalajangemeqara-
luarpoq, Naalakkersui-
sulli juni-mi ataatsimiik-
kamik Nuummiittussa-
tut aalajangerpaat.
Siorna Sisimiuni inis-
sinneqassasoq aalqja-
ngerneqarmat Nuup
Kommuneata kommu-
nal bestyrelsianut ilaa-
sortaq Aggooraq Lynge
isumaqataanani nalu-
naarpoq, Lars Emil-imil-
li illuatungilerneqarluni:
- Pinngortitalerifflup
Sisimiuniinneratigut
ilinniartut inuiaqatigiin-
ni siaruarsimanerusuni
sulis innaalissapput,
Lars Emil oqarpoq.
Ukioq ataaseq qaangi-
ummat Lars Emil-i alla-
tut isumataarpoq:
- Pinngortitalerifllup
Nuup avataanut inissin-
neqameratigut 30 milli-
onit 50 millionillu akor-
nanni akisunerussaaq.
Nuummiippat ilinniarfe-
qarfiit qullasinnerusut
ilisimatusarnerup tu-
ngaasut suleqatiginis-
saannut periarfissaris-
saarnerussaagut.
Nunarput
nuannarisaavoq
Aningaasaateqarfut ani-
ngaasaataannik Pin-
ngortitaleriffik sanane-
qassaaq.
Aage V. Jensen-ip ani-
ngaasaateqarfii, nunat-
sinni pingortitarsuup
misissuiffigineqarnera-
nut ilisimatusarfigine-
qameranullu aningaasa-
nik tapiissuteqartareer-
simasut, neriorsuereer-
simapput sananissamut
aningaasaliiumallutik.
Qanoq akeqarumaarnis-
saa suli aalajangerne-
qanngilaq, sanaassalli
nunatsinnut naleqqiul-
luni isikkuminarnissaa
oqaluuserineqarpoq.
Aage V. Jensen Dan-
markimi illuliortartor-
suusimavoq, ilisimane-
qaatiginerpaavaalu
akunnittarfut Hvide
Hus-hoteller. Nunarput
soqutigisarilluarsima-
vaa, tikeraarnissaminilli
pilersaarnini kingune-
qartissimanagu. Toqo-
reermat Aage V. Jensen-
ip aningaasaateqarfiata
siulersuisuisa Aage-p nu-
natsinnik nuannarisa-
qarsim anera ingerlateq-
qippaat aningaasarpas-
suarnik tapiissuteqar-
tarnermikkut.
Aalisakkat rejellu
Kalaallit Nunanni Aalisamermik
Misissuisoqarfik Pinngortitaleriffirnmi
pingaaruteqalersussaavoq
atsimmi 26 millionit immik-
NUUK (KK) - »Pinngortita-
leriffik, Kalaallit Nunaanni
Namminersornerullutik
Oqartussat pinngortitamik
ilisimatusarneranni qitiu-
soq, siunertaqarpoq Kalaal-
lit Nunaanni eqqaanilu pi-
suussutinik uumassusilin-
nik nungukkiartuutaan-
ngitsumik atuinissamut ili-
simatuussutsikkut tunnga-
vissanik pissarsiniarnermik
kiisaluu avatangiisinik uu-
massusillillu amerlalluin-
nartuunerinik isumannaa-
rinissamik«.
Taama oqaasertaqarpoq
Kalaallit Nunaanni Pin-
ngortitaleriffik tallim an-
ngornermi 1. juli atulersus-
saq pillugu inatsisartut in-
atsisaanni paragraf siulleq.
Ulloq malunnartinniar-
neqassanngilaq atoqqaartit-
sinikkut imaluunniit tusar-
nersunik oqalugiarnikkut.
Pinngortitaleriffik atagal-
lassaaq Kalaallit Nunaanni
Aalisakkanik Misissuisoqar-
fimmut, Nuummi Køben-
havn-imilu sulisut kiisalu
aalisakkanik misissuummi
»Adolf Jensen«-imi inuttat
suliatik nalinginnaasumik
ingerlatiinnassallugit.
Taamaattumik pisuussu-
tifc uumassusillit pinngorti-
taleriffiup siulliullugit sam-
misarissavai: Raajat, aali-
sakkat, miluumasut imar-
miut, miluumasut nunami-
ut, timmissat kiisalu nunap
naasui.
Mianersortumik aallar-
tinnermut taarsiullugu siu-
nissami pinngortitalerifflup
suliassai pillugit naalakker-
suisut annertuunik anguni-
agaqarput.
- Piffissap ingerlanerani
pinngortitaleriffik pisuus-
sutinik uumassusilinnik ta-
manik sammisaqalersus-
saassaaq, Peqqinnissamut
Avatangiisinullu naalakker-
suisoq Ove Rosing Olsen
oqarpoq. Aammattaaq pin-
ngortitaleriffiup avatangii-
sit pillugit apeqqutit sulias-
sarissavai, inuiaqatigiinni
ineriartorneq ilutigalugu
aammalu erngup nukinga
atorlugu innaafiagissiorfe-
qameq aatsitassannillu isu-
maginninneq pillugit siunis-
sami saqqummertartussat.
- Aamma nunanut assi-
giinngitsunut atatillugu
namminersornerullutik
oqartussat avatangiisinut
tunngassuteqartuni ilisima-
tuussutsikkut siunnersor-
neqarnissamik pisar iaqar-
titsileraluttuinnassapput,
pingaartumik Kalaallit Nu-
naanni pisuussutinik uu-
massusilinnik atuinermi,
Ove Rosing Olsen oqarpoq.
Ktersorlugit
Pinngortitamik illersuineq
pillugu akisussaaneq Nam-
minersomerullutik Oqar-
tussat 1980-imi tiguaat.
1980-ikkut ingerlaneran-
ni uumasut nujuartat pillu-
git paasissutissat nammi-
nersornerullutik oqartussat
pissarsiarisarpaat qallunaa-
nit ilisimatusartunit, Ka-
laallit Nunaanni ilisimatuu-
tut misissuisunit, ilisimatu-
samerilli tam akku piffissap
ingerlanerani siammaralut-
tuinnarput.
Taamaattumik naalak-
kersuisut 1990-imi aalaja-
ngerput suleqatigiissitamik
pUersitsiumallutik, Kalaal-
lit Nunaanni ilisimatusar-
nermi najoqqutassanik na-
lunaarsuinermik suliassa-
qartinneqartumik, naalak-
kersuisunut inuiaqatigiin-
nullu siunnersuisartussa-
mik, uumasut timmissallu
pillugit.
Suleqatigiissitaq 1991-imi
taarserneqarpoq aqutsisu-
nik namminersornerullutik
oqartussani pisortaqarfin-
nit tamanit peqataaffigine-
qartumik, taassumalu suli-
nera kinguneqarpoq Kalaal-
lit Nunaanni Pinngortitale-
riffiup pilersinneqarnera-
nik.
Tamatumunnga atatillu-
gu siullermik taamaallaat
oqallisigineqarsimapput uu-
masut nunamiut miluuma-
sut timmissallu. Kalaallit
Nunaanni Aalisakkanik
Misissuisoqarfik ukiorpas-
suit ingerlaneranni imaani
uumasunik pisuussutinik
ilisimatusartarsimavoq, Ka-
laallit Nunaanni Avatangii-
sinut Misissuisoqarfik ava-
tangiisit pinngortitarlu pil-
lugit annertuumik ilisima-
tusartarsimasoq. Ukiuni ki-
ngullerni namminersorne-
rullutik oqartussat Avata-
ngiisinut Pinngortitamullu
Ingerlatsiviat annertuunik
misissuisitsisarsimavoq,
ilaatigut ingerlanneqarsi-
mallu tik 1993-imi aamma
1994-imi tuttunik kisitsine-
rit oqallisigineqarsimaqisut.
Maannakkullu nukiit ta-
marmik katersorneqassap-
put Kalaallit Nunaanni Pin-
ngortitaleriffimmi.
Politikikkut aqutsineq
Kalaallit Nunaanni Pin-
ngortitaleriffiup pilersinne-
qarnissaa Inatsisartuni so-
qutigineqartorujussuusi-
mavoq.
Inatsisartut upernaakkut
maj/junimi aappassaanik
ataatsimiinneranni naalak-
kersuisunut ilaasortaq Ove
Rosing Olsen pinngortitale-
riffik pillugu pilersaarum-
mik saqqummiussimmat
annertuumik oqallittoqar-
poq.
Avatangiisinut ataatsi-
miititap pingaartippaa pin-
ngortitaleriffiup aamma Ka-
laallit Nunaanni ilisimatu-
sarnermik ataqatigiissitsi-
suunissaa, ilisimatusarfin-
nillu allanit angusanik nalu-
naarsuisuunissaa, Kalaallit
Nunaanni pisuussutinut
uumassusilinnut pingaaru-
teqartunik, Kalaallit Nu-
naannilu avatangiisit pin-
ngortitallu isumannaarne-
qarnissaannut tunngassu-
teqartunik. Suliassat taane-
qartut pinngortitaleriffiup
suliassaanut ilanngunne-
qarput.
Atassutip ersissutigaa
pinngortitaleriffiup politi-
kikkut sakkortuallaamik
aqunneqarnissaa, Inatsisar-
tunullu ilaasortat isumaqa-
tigiissutigaat inatsisissamut
missingersuusiap oqaaser-
taasa siulliit saakkukillisin-
neqarnissaat, naalakkersui-
sut pinngortitaleriffimmik
sakkortuallaamik aqutsiler-
nissaat pinaveersaamiarlu-
gu.
Ilaapput
Naalakkersuisunulli ilaa-
sortap Ove Rosing Olsen-ip
isertorumanngilaa naalak-
kersuisut kissaatigimmas-
suk pinngortitaleriffik aala-
jangersimasunik ilisimatu-
sarfiussasoq, angusaUu tun-
ngavigalugit toqqaannartu-
mik naalakkersuisunut si-
unnersuisuussasoq. Taa-
maattumik inatsimmut
ilanngunneqarpoq naalak-
kersuisut pinngortitalerif-
fimmilu direktørip qanimut
atassuteqartarnissaat.
Kalaallit Nunaanni Pin-
ngortitaleriffik siulersuiso-
qarpoq arfineq-pingasunik
ilaasortalimmik. Siulittaa-
soq siulersuisunullu ilaasor-
tat pingasut naalakkersui-
sunit toqqarneqassapput.
Ilaasortat marluk toqqarne-
qassapput APK-mit,
KNAPK-mit aamma Savaa-
tillit Peqatigiiffiannit. Pin-
ngortitaleriffimmilu sulisut
ilaasortassanik marlunnik
toqqaassallutik.
Siulersuisunullu attuu-
massuteqartinneqassapput
ilisimatusarnermut rådi si-
unnersuisartussaq, pin-
ngortitaleriffimmut siun-
nersuisartussaq naliliisar-
tussarlu.
NUUK(KK) - Aalisakkanik
Misissuisoqarfimmi, Nuum-
mi Sana-p ataaniittumi,
ilinniarnertut m ar luk tassa
Nanette Hammekem aam-
ma Casper Christoffersen
ulappupput.
Saavaniipput bakkit reje-
nik angisuunik kusanaqisu-
nik imallit ikkannersuarmi
FyUa Banke-mi pisat,
Nuummullu nassiunneqar-
simasut aalisarnermik nak-
kutilliisunik Kalaallit Nu-
naanni Aalisarsinnaaner-
mut Akuersissutinik Nak-
kutilliisoqarfimmeersunik.
Nanette Hammekan-ip
Casper Christoffersen-illu
suliassaraat rejet niaquisa
qaleruaanik uuttortaaneq.
Taamaaliornikut paasine-
qarsinnaavoq rejet kitaata
avataani pisat qanoq ukioq-
qortussuseqarnersut.
Rejet niaquisa qaleruaa-
nik uuttortaaneq tassaavoq
Kalaallit Nunaanni Aalisar-
nermik Misissuisoqarfiup
suliassaasa ilarpassui ilaat.
Aasaq manna Kalaallit
Nunaanni Aalisarnermik
Misissuisoqarfik an galla ti-
minik »Adolf Jensen«-mik
sinerissami misissuinissa-
minik annertuumik piler-
saarusiorsimavoq, kilisaallu
»Paamiut« pisamertut
Royal Greenland-imit attar-
torneqarsimalluni.
Kalaallit Nunaanni Aali-
sakkanik Misissuisoqarfiup
ukioq manna sulinissaanut
1994-imut aningaasanik in-
koortinneqarsimapput.
Nunatsinnut
Tallimanngorneq juli-p aal-
laqqataa aallarnerfigalugu
taamannak sulinissaq Pin-
ngortitaleriffiup suliassaa-
nut ilaalersussaavoq.
Sinerissami aalisakkanik
missuinissaq Kalaallit Nu-
naanni Aalisarnermik Mis-
issuisoqarfiup ukiuni ki-
ngullerni piareersareersi-
mavaa.
Misissuisoqarfiup Køben-
havn-imi immikkoortorta-
qarfiata sulisui ikilineqar-
put taakkualu ilaat Nuum-
mut nuunneqarlutik. Ullu-
mikkut København-imi 20-
nik sulisoqarpoq, Nuummi
14-nik sulisulik.
Nuummi misissuisoqarfi-
up sulisorai direktør Klaus
H. Nygaard, biolog-it talli-
mat, aalisarnermik siunner-
sorti ataaseq, biologassi-
stentit tallimat. Taakkua
saniatigut allaffimmiut
marluk misissuisoqarfimmi
allaffeqarfimmilu Prinses-
sevej-imiittumi sulipput.
Kalaallit Nunaanni Aalisar-
nermik Misissuisoqarfiup il-
luanut saatsinnagu naatsor-
suutigaa København-imi
immikkoortortaqarfimmit
pingaarnerulernissi.
Ukiualunnguit qaangiup-
pata Pinngortitaleriffiup
50-nik suhsoqalernissaa
Naalakkersuisut siunerta-
raat.
Imaliliullarmat: Tallimanngornermi juli-p aallaqqaataani Pinn-
gortitaleriffik atuutilissaaq, taamaattorli silap qanoq ilinissaanut
aalajangiisinnaanaviarani. Pitsaaqqajaqqarli Nuummi silap ajo-
qattaameranik allanngortitsisinnaasuupput - tassaqa. Aasarsior-
lualeruttorluta ataasinngormat juni-p 27-ani Nuummi imaliliortor-
suuvoq, aqaguanili soorunalimi aputaarpoq. Assiliisutta Knud Jo-
sefsen-ip una assi kusanaqisoq assilisaraa.
Midsommersne: Fredag den 1. juli starter Grønlands Na-
turinstitut, men vejret får instituttet næppe indflydelse på.
Det vil ellers være et oplagt emne at lave om på det
ustadige sommervejr i Nuuk. Bedst som vi troede, at som-
meren havde bidt sig fast med Nationaldag og Sankt
Hans-bål, faldt sneen over Nuuk mandag den 27. juni.
Jorden blev hvid, og vittige hoveder begyndte at synge
julesalmer - sådan cirka et halvt år for tidligt. Dagen efter
var sneen atter borte, men AGs fotograf Knud Josefseen
tog dette flotte stemningsbillede i Nuuk den 27. junil