Atuagagdliutit - 22.12.1994, Side 23

Nr. 99 • 1994
23
feqarani. Illorujussuarmi i-
noqutinut ilaagaluarpoq, ki-
sianni tassanermiut avataa-
niippoq. Meeqqatut pineqar-
tariaqartutut isiginngilaat.
Meeqqatut isumagineqarta-
riaqartutut isumaqarfigin-
ngilaat qanoriliuuseqarfigi-
nagulu... unalu Papé meeq-
qatut pineqarnissaminik
meeqqatullu isumagineqar-
nissaminik taama ilungerso-
raluartigisoq takoqqusaarti-
gigaluartorlu.
Papiup angajoqqaanut a-
ngerlarsernera Hans Egede-
kkunnut saakkiartuaarpoq.
Tamatumunngalu peqa-
taasumik »inerterneqartu-
tut« aamma misigisimavoq,
tassa inuiaqatiminut atasus-
satut, inuiaqatimini inooqa-
taasussatut.
Sunaaffali inuiaqatinut
»qilerut« taanna taamaalluni
kittorarneqarpoq, inuiaqa-
taasa taama piniaratik nam-
mineerlutik kittorartippaat, -
issilersoq aputeqartorlu ka-
millaanngarmi imertartinne-
qarmat.
Nukappiarannguaq iliar-
suk Papé isigaarsingaarne-
rup kingunerisaanik allatut
sapilerami Hans Egede-
kkunnut qimaavoq, sapile-
rami tamatuma qanoq ki-
nguneqarsinnaanera eqqar-
saatiginngilluinnarlugu. Ki-
siat aalajangiisuutippaa qu-
ngujuttarmanni ilassisar-
mannilu, paasisimasutut il-
lugu meeqqap pineqartiari-
aqarneratut taakkua piumas-
sagaanni.
Papiup ilikkareersimavaa
takornartat taakku arfannia-
nit tikittartunit qanoq allaa-
nerutigusut qanorlu allanar-
tigisunik ileqqulersuuteqar-
tut. Oqaatsimikkut paaseqa-
tigiittalereersimapput, soor-
una tamakkiisuunngikkalu-
artumik, Paavia Nielsilu
meeqqanut akuliunnermik-
kut ilikkalertorsimammata.
Aamma ileqqorisaat arlaqar-
tut Papiup sungiutereersima-
vai.
»Papé,« qaammat sinnitsi-
arlugu qaangiuttoq Paaviap
Papé pilerpaa. »Juullimut
piareersarluta aallartinnia-
lerpugut. Uummasuutitta
taakku grisit ilaat marluk ul-
lumi toqussavagut, peqa-
taassaatit, nuannissaqaaq.
Tassa juullimi pilluataarutis-
satta ilaat«.
Papé tupaallangaarami qa-
muunalu anniallangaara-mi
oqarneq ajulerpoq. Grisit
taakku qanimut isiginnaarta-
leramigit assorsuaq nuanna-
rilersimavai, attuuataartarlu-
git, uumasut meqqoqanngi-
tsut, pamiukasiisigut tigutsi-
artarlugit, nipilioriaasiallu
eqqumiingaarami nuanni-
ngaaramilu issuaruminarlu-
innartoq. Juullili sunaasoq
paasinngilluinnarpaa, oqaa-
seq taanna aatsaat tusarami-
uk. Eqqarsaannarpoq pi-
ngaartinnartuusimassasoq
nersutit taakku juulli pillugu
toqunneqassappata. Taama-
tut pisoqarnissaanik Paaviap
nalunaaruteqarnerata apeq-
quterpassuit akissuterpas-
suillu nukappiaqqat taakku
akornanni pilersissimavaat.
Tusakkanili paasisinnaan-
ngilluinnakkani tamaasa Pa-
piup qujaruppai, misigisi-
malereersimaliuni takornar-
tat taakku imminut takornar-
taajunnaartut, misigisimale-
reersimalluni inuiaqatigin-
ngisamini taakkunani ima a-
saneqartigaluni, taakkunani
»angajoqqaaqarnissamik«
eqqarsaatiginnitsiartalersi-
malluni.
Ullut ingerlanerini juulli
sunaasoq nalliuttorsiutigine-
qarnissaalu paasilluarneruai.
Nukappiarannguup saariar-
fissaaleqilersimasup, asan-
ninniminiinnannguamilluun-
niit ujarlertualersimasup, er-
sakkut nutsatigulluunniit
pattalaarniinnannguamillu-
unniit pisariaqartitsilluinna-
lersimasup Hans Egede-
kkunnut pinerminilli asaan-
ninnerup ersernerisaasa i-
laannik takutitsiffigineqartu-
arsimasup, asanninnermik
oqariartortup, Guutip asan-
ninneranik inuillu asaqatigi-
innissaannik oqariartortup i-
nunngorsimanerata nalliut-
torsiutigineqarnissaanik nal-
unaarfigineqarnini, akuillu-
innartumik ilassivaa. Asan-
ninnermik oqariartuuteqar-
luni inunngorsimasumut
tunniulluinnarpoq.
Taamaakkaluartoq Hans
Egedekkunnut pinermi ki-
ngunitsiaatigut juullisiorma-
ta Papé tamakkiisumik paa-
sinnittumik oqaatigineq a-
jornarpoq. Suut tamarmik
nutaajuallaarput. Aammami
oqaatitsigut paaseqatigiillu-
arsinaanerat suli annikip-
poq. Oqareernittulli juullisi-
ornerup tunngavippiaa paa-
silluarsorivaa, tassaasoq a-
sanninnerup nunamut aqqar-
fianik oqaatigineqarsinnaa-
soq. Piareersaaqataasarporlu
pisinnaariaraangami. Akut-
tunngitsumilli isikkamigut
anniaateqarnermik ulloq ta-
maat nalaannartariaqartar-
poq.
Nalliuttorsiutissallu to-
qunneqarnialermata Papé
peqanngilaq. Iniminut qalia-
niittumut qimaasimavoq,
grisinngooq nalligigamigit.
Ilaasalu imminiiginnarpaat,
toqutsereersimaleramillu aa-
tsaat aallugu. Suliarineqrini-
lu peqataaallunilu isigin-
naarluarpoq. Grisit puala-
qaat, orsuanilli tamusseralu-
arami tamuagaluaramilu a-
jornakasippoq, iisinnaann-
gilluinnarpaa.
Hans Egedekkunnut piga-
mili nerisassaataat allana-
naaraluarlugit kaatsitaasarsi-
manermik mamarsaatigillu-
artarpai. Grisip neqaa assigi-
inngitsuliaralugu juullisiu-
taalluarpoq, anginerusumin-
ngooq niaqua pingaartin-
neqarluni. Taanna iluitsuusi-
aralugu naanernik assigiin-
ngitsunik kaajallallugu »pin-
nersarneqarsimavoq« eq-
qunneqarlunilu. Kisianni ne-
rineqanngilaq, isiginnaagas-
saannaagamigooq. Juulliaq-
qamili grisip quttoraa neri-
vaat. Tusarpaalu aamma gri-
sip neqaata ilaanik allanik,
soorlu saneramernanik siata-
mik nerisartut, inalukkallu
immersimasut Papiup ma-
marsaataasa ilagaat.
Juulliaqqap juullillu ullua-
ta akornanni unnuap qeqqa
minersuunneqartorujussuu-
soq Papiup paasivaa. Paavi-
ap Nielsillu nikittaallutik o-
qaluttuppaat juulliaqqami
unnutsinnagu nersutaatitik i-
niminniittut isumageriissal-
lugit, unnuap qeqqata nalaa-
ni nersutaasivimmut isissan-
nginnaminngooq, unnuap
qeqqarneranigooq nersutit
tamarmik nikuittarmata im-
minnullu oqaluutilerlutik.
Oqaluttuaraat qanga qangal-
ili kiffat ilaat sapiiserluni
nersutit oqaloqatigiinnis-
saannik tusarnaarniarsima-
soq, aqagukkulligooq taanna
oqajuitsunngorsimavoq. Ta-
matuminnga oqaluttuatoqaa-
teqarput uumasut nersutaatit
oqalussinnaanngitsut Jesu-
7^ag'ag'c/é/'a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
sip Biilliimimi nersutit i-
naanni inunngorneranik isi-
ginnaarsimasut unnuaq ataa-
seq taanna imminnut oqalo-
qatigiinnerat kimilluunniit
alapernaanneqartaaliniarlu-
gu-
Juullilli ullaavani iipili-
mik pajummanni nereqati-
gimmannilu mamarsaatigil-
luarpaa, sunaaffa sipaarniar-
lugit juullernissaanut utaqqi-
sissimasaminnik. Nukappi-
araqataasalu oqaluttuuppaat
qangarsuaaniilli oqaluttuaa-
tigineqartorooq, unnuakkut
Jesusip inunngornerata na-
laani orpiit iipilinik paarnal-
lit sikkersoqalersartut, tas-
sali Jesusip inunngornera
nuannaarutigingaaramikku,
asanninnermik oqariartuute-
qarnera qujanartingaaramik-
ku.
Nukappiarannguaq ili-
arsuk Papé tamakkuninnga
tusarlerneqarami nuannaaru-
tiginnippoq, pissutsit tamak-
ku oqaluttuaataallu aala-
jangiisuutinnngilluinnarlu-
git, piviussusiat piviunngis-
susialluunniit eqqarsaati-
ginngilluinnarlugit. Hans E-
gedekkunnut qimaagami il-
assineqarluni paarineqaler-
lunilu meeqqatut isumagine-
qalerami Papiup uummataa-
ni pinngorloqarsimavoq,
saqqummertoqarsimavoq
sunik allanik taarserneqar-
sinnaanngitsumik, tassalu a-
saneqarnermik, anaanatut a-
taatatullu asaneqarnermik.
Assigiinngitsunik ileqquler-
suuteqariannguarlit, asan-
ninnermut takussutissanik,
asanninnermit inunngortu-
mut eqqaasitsisussanik.
Nammineq aamma peqa-
taaffigissavai. Tamakkuli as-
sernaguluunniit taallissan-
ngilaat pisimasoq nammineq
taanna - Jisusi inunngorsi-
masoq asanninnermik oqari-
artuuteqarluni... Ila tupinna-
runa! Oqariartuullu taanna
Hans Egedep nuliatalu Ger-
trud Raschip Nunatsinnu-
kaassimavaat...! Siornaam-
mat umiarsuaat silerattarluni
tikikkiartormat isiginnaarsi-
mavaa, alapernaassimavaa
soorlu sumik pisoqarfiusus-
sarsuarmik eqqarsaateqarfi-
galugu... takuallu... ilaa tu-
pinnaruna!
Taamanigooq ullorpassuit
aggerput ilaannilu assorsuaq
silarlussiortarlutik, allaan-
ngooq umiussangalersarlu-
tik imarsuarmilu ipillutik to-
qussangalersarlutik. Inunnik
allanik taamatut sapiitsigi-
soqarnerluni? Ilaa naamik...
Nunatsinnukaaramin-
ngooq pissutiginerugaluar-
paat qangarsuaq Nunatsinni
inuiaat allat takornartat nu-
natsinniissimasut suli kingu-
aaqassasoralugit takuniarlu-
git. Kisiannigooq taakku nu-
ngulluinnarsimasut paasi-
vaat, nungussimanissaallu-
migooq ilimagereersimallu-
gu. Arfannianillugooq tu-
sartarsimavaat nuna manna
nujuartanik ajoqersorneqan-
ngitsunik inoqartoq. Taa-
maattumik Nunatsinnut pi-
gamik paasisaqaramillu u-
niinnarput, inuiaat kalaallit
tamaanimiut Jesusip juulli-
mi inunngorsimasup nu-
narsuarmiunut tamanut oqa-
riartuutaa oqariartuutigiu-
mallugu... Ilaa tupinnaruna!
Tamatumannga angineruso-
qarsinnaava inuit kikkullu-
unniit sumiulluunniit akor-
nanni?
Nukappiarannguaq iliar-
suk Papé, inuiaqatiminit atu-
garliortitaangaarami inuian-
nut allaalluinnartunut qi-
maasariaqarsimasoq, an-
naassisup Jesusip juullimi
inunngorsimasup asanninne-
ranik Hans Egedekkut oqa-
riartuutigiinnarnagu piviu-
sumik timitaligaannit sun-
nerneqangaarami aalaja-
ngerpoq aamma nammineq
taamatut suliaqarumalluni,
asanninnermik oqaluussisu-
tut ajoqersuussisutullu - inu-
iaqammi akornanni. »Ajor-
nartorsiutissamik« eqqarsaa-
teqanngilaq.
Ilumut Papé taamanngali
juullisiulerpoq... ukiuugalu-
armat, upernaajugaluarmat,
aasaagaluarmat, ukiaagalu-
armat uterlutillu ukiup qa-
norilineri aallarteqqeqattaar-
mata uteqattaarlutillu... Papé
allanngujanngilaq... juullisi-
ortuarpoq... inuunini tamaat
ullut tamaasa juullisiortuar-
poq...
Tamaanngali iliarsunngu-
aq Papé ilungersortorsuan-
ngorpoq... Timimigut qajan-
narsisimagaluarpoq atugarli-
ortitaarujussuarsimanermi
kingunerisaanik. Asannin-
nerulli imminut misigitinne-
qartup anersaakkut qajan-
naatsorsuanngorlippaa sapii-
tsorsuanngortillugulu...
Qallunaat oqaasii piaartu-
mik ilikkarpai, Hans Egede-
kkullu kalaallisut ilinniarti-
tarillualerpai, asanninnermik
oqariartuut suli ersarissiner-
oqqullugu. Ajoqersuiartorti-
taq Albert Top Nipisanuka-
qatigalugu (Sisimiut) oqaat-
siminik pissusiusartunillu i-
linniartippaa, paasinnilluar-
nerulluni asanninnermik o-
qariartuut sulissutigilluarne-
runiassammagu... Nammi-
nerlu kristumiussutsip ima-
risaanik ilungersorluinnar-
luni ilinniarpoq, ajoqersui-
sunngornissani siunissami
qaamasoralugu...
Nukappiarannguaq ili-
arsuk kristumiussutsip su-
naaneranik ima ilikkarti-
gaaq, ukioq taanna Nipisa-
niiffigisaat 1. januar 1725
Albert Topimit icuineqarluni.
Taamanilu ateqalerpoq Frie-
drich Christianimik.
Namminersornerullutik Oqartussat
pissarsiorput
ALLAFFIMMI PISORTANIK
Kultureqcrrnermut, Ilinniartitaanermut. Ilislmatusctmermut Ilageeqarnermullu Pisor-
taqarfimmut
Kultureqamermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusamermut Ilageeqarnermullu Pisor-
taqarfiup isumagisarai meeqqcrt atuarliata. inuutissaisiomikkut ilinniartitaanerit,
annertunerusumik ilinniagaqamerit, ilisimatusamemp, sunngiliimmi sammisassa-
qamerup, ilagiit kulturikkullu ingerlatsiviit arlallit il.il. allcdfissomikkut sullinneqame-
rat, pilersaarusiomeqamerat, malittarisassanik aalcrjangersaaitigineqamerat aqun-
neqamerallu.
Pisortaqarliup ingerlatsinermini annertuumik allanngortiterinemp immikkoortortaa
siulleq naammasseqqammerpaa. Nutaamik aaqqissuunneqamermini Pisortaqarlik
tallimanik immikkoortortaqalerpoq:
- Meeqqat crtuariiannik ingerlcrtsivik,
- Ilageeqarnermik, kultuxeqarnermik sunngiliimmilu sammisassaqartitsinermik
ingerlatsivik,
- Inuutissarsiomikkut ilinniartitaanermik ingerlatsivik,
- Annertunerusumik ilinniagaqarnermik ilisimatusamermillu ingerlatsivik aam-
malu
- Allafiissornikkut ingerlatsivik
kiisalu
- Aqutsisoqarfik.
Pisortaqarfimmi sulisut 50 missaanniipput.
Ingerlatsivinnut makkununnga tamanut allaifimmi pisortamik pissarsiorpugut:
- meeqqat atuarfiannik ingerlatsivimmut
- ilageeqarnermik, kultureqamermik sunngiliimilu sammisassaqartitsinermik inger-
latsivimmut
- annertunerusumik ilinniagaqamermik ilisimatusamermillu ingerlatsivimmut
Allaifimmi pisortatut atoriiit sapinngisamik piaamerpaamik isumaqatigiissuteqar-
nikkulluunniit sulilersussanik inuttassarsiomeqarput.
Allaifimmi pisortap suliassai
Allaffimmi pisortap suliassarai ulluinnami sulinemp aqunneqamera suliatigullu ine-
riartortitsineq.
Allaffimmi pisortaq direktørip ataaniippoq Pisortaqarfiullu aqutsisuini ilaasortaalluni,
taakkulu tassaapput direktøri allaffimmilu pisortat/direktørip tullii tamarmik arfinili-
usut. Ukiumi tulliuttumi aqutsisut pisortaqarliup suliassaanik aaqqissomeqameranil-
lu annertuumik pitsanngorsaassapput.
Allaifimmi pisortap piginnaassusissai:
Qinnuteqartut makkuninnga piginnaaneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq:
- suliassanut naleqquttumik atuagarsornikkut suliatigullu ilinniagaqamikkut tunuli-
aqutaqameq
- pisortat allafiissornikkut ingerlatsinerisa sunniutaannik qanorlu ingerlatseriaasa-
annik ilisimasaqarluameq
- aqutsisutut misilittagaqameq
- misissuisinnaassuseqameq
- attavigiuminartuuneq suleqatikkuminartuunerlu kiisalu allanngortiterinermi
ingerlanneqartumi sulisunik piumassuseqartitsinissamik tapersersuinemillu pigin-
naaneqameq piumassuseqamerlu
- sulianut tunngatillugu kiflartuusserusussuseqarneq ineriartortitserusussuseqamerlu
Akissarsiat atorlinitsitaanermilu atugassat
Atorfinitsitaaneq pissaaq Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussani
kommuninilu tjenestemandit pfflugit Inatsisartut inatsisaat nr. 5, 14. maj 1990-ime-
ersoq naapertorlugu. Atorfinitsitaaffimmi atugassarititaapput Kalaallit Nunaanni
Namminersomerullutik Oqartussani kommuninilu tjenestemanditut atorfinni atugas-
saritinneqartut.
Atorfiit akissaatinut suli inissinneqarsimanngillat.
Inissaqartitsisoqarpoq malemagassat atuuttut malillugit akiliiffigineqartartussamik.
Akissarsiaqartitsisoqassaaq atorlinitsitaanermilu atugassaqartitsisoqassalluni, tama-
tumani ilaalluutik feriamermi akiliunneqarluni angalasinnaatitaaneq pequttallu
assartomeqamerat, pissapput Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut aamma atorfillit
kattulfissuata akornanni isumaqatigiissut atuuttoq naapertorlugu.
Qinnuteqaat
Erseqqinnerusumik paasiniaasoqarsinnaavoq Pisortaqarfimmi direktøriugallartumut
Ejvind Christoffersen-imut, allaffimmi pisortamut Tove Bæk Jensen-imut, til. 2 30 00
imaluunniit Namminersornerullutik Oqartussat Danmarkimi allaffianni immikkoor-
toqarfimmi pisortamut Bent Krogh Petersen-imut, tlf. 33 13 42 24-mut saaffiginnilluni.
Qinnuteqaat ilinniagaqarsimanermik siusinnerusukkullu suliffigisimasanik paasissu-
tissartalik, soraarummeersimanermut uppernarsaatit nuutinneqamerannik il.il. ima-
lik uunga nassiunneqassaaq:
Kultureqamermut, Ilinniartitaanermut,
Ilisimatusamermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarlik,
Postbox 1029, 3900 Nuuk
Qinnuteqaat pisortaqarfimmut anngutereersimassaaq kingusinnerpaamik 20. janu-
ar 1995.