Atuagagdliutit - 09.01.1996, Blaðsíða 11

Nr. 2-1996
11
GRØNLANDSPOSTEN
Utaqqimaameq nikeriaimgitsoomerluunmit
- appariartomerit aterpassuaqartarput
Naalakkersuisunut siulittaasup Lars Emil Johansen-ip aamma
aningaasaqarneq pillugu professorip Martin Paldam-ip kalaallit
aningaasaqarnerat oqaaseqarnerminni oqaatsit assigiinngitsut atoraluarlugit
isumaat assigiikkunarput
NUUK(KK) - »Isumaqar-
punga ullumikkut aningaa-
sarsiornikkut ineriartoqqin-
nissatsinnut periarfissanik
utaqqimaartutut inissisima-
gallartugut.«
»Kalaallit Nunaanni anin-
gaasaqarnerup tungaatigut
qullariartuutaasut ukiuni ar-
fineq pingasuni nikissiman-
ngillat. Missiliuinerit takusi-
masama ukiuni tulliusuni
qulini imaluunniit sivisuner-
usumi nikerianngitsoornis-
saq - appariamissarluunniit -
siulittuutigaat.«
Issuaanerit marluk taakku
isiginnaalaariartigik.
Issuaaneq siulleq naalak-
kersuisunut siulittasup Lars
Emil Johansen-ip inuiaqati-
giinnut kalaallinut ukiortaa-
mi oqalugiaataanit tigulaa-
gaavoq.
Issuaanerup aappaa Dansk
Polarcenter-ip quppersagaani
Tusaat-mi normumi kingul-
lermi Aarhus Universitet-imi
aningaasaqarneq pillugu pro-
fessorip Martin Paldam-ip
allaaserisaanit »Kalaallit
Nunaata ilimasupiluffigine-
qamera allamik taartissaqar-
nerluni?«-mit tigulaagaavoq.
Lars Emil Johansen-ip
aamma Martin Paldam-ip
kalaallit aningaasaqarnerat
ilisimasaqarfigilluarpaat, ki-
siannili immikkut periaa-
seqarlutik siunissami ani-
ngaasaqarnerup ineriartor-
nissaa nassuiaateqarfigaat.
Taamaammat oqaaserineqar-
tut taakku akerleriissutissatut
saqqummiunneqanngillat,
naak saqqummiussinerat as-
sigiinngikkaluaqisoq.
Lars Emil Johansen ukiuni
kingullerni 25-ni Kalaallit
Nunaanni politikkikkut ma-
lunniuteqarluarsimavoq, taa-
maammallu ajortuliaasima-
sut illersorniartussaallugit
aammalu siunissami periar-
fissanut uisinniartussaalluta -
ajomanngippat Siumut aqut-
toralugu ingerlatinniartus-
saalluta.
Martin Paldam ilisimasas-
sarsiortuugami sapinngisa-
mik ilumoortunik saqqum-
miussiniamissaq kisiat aki-
sussaaffigaa, qallunaallu uni-
versitetianni professoritut
atorfeqartuulluni aningaasa-
qamikkut atukkat politikkilu
ataatsimoortillugit illersorni-
artariaqanngilai. Qinersivim-
mimi tullermi qinigassan-
ngorteqqittussaanngilaq.
Kisiannili Lars Emil Jo-
hansen-ip ukiortaami oqalu-
giaataanit aamma Martin
Paldam-ip allaaserisaanit o-
qaatsinik tigulaarisarluta as-
sersuussilaariarta.
T akornariart i tsinermi
Ukiuni kingullerni Kalaallit
Nunaannut takomariartartut
amerlisikkiartomissaat sam-
mineqangaatsiarpoq.
Greenland Tourism-i a-
nguniagarpassuami ilaattut
saqqummiuteqqaagaa tassaa-
voq ukioq 2002-mi takorna-
riat 35.000-it tikisinneqarnis-
saat, aappaattullu saqqummi-
uppaa ukioq 2005-imi takor-
nariat 61.000-it tikisinneqar-
nissaat.
Lars Emil Johansen ukior-
taami oqalugiaammini ima
oqarpoq: »Takornariartitsi-
nikkut pilersaarutivut ilua-
tsissimapput, ukiormannami-
illu piareersalereertariaqar-
pugut takomariat sumiiffis-
saannik amerlanerusunik pi-
lersitsiniarluta, tassami sior-
natigornit amerlanerujus-
suullutik Nunarput omigale-
reersimammassuk.«
Martin Paldam-ip Green-
land Tourism-imit neriorsuu-
tit kusanartut tusaaniarpal-
larnagit piviusut tikikkusun-
neruvai: »Kalaallit Nunaanni
pinngortitarsuaq nalissaqan-
ngiusartuuvoq, taamaattumik
amerlanerit takusinnaagunar-
paat takomarniartitsisarneq
periarfissarissaartorujussuu-
soq, inuussutissarsiutaavorli
alliartomissaminik ukiorpas-
suami itigartitsisimasoq.«
Lars Emil Johansen-ip
aamma Martin Paldam-ip
isumaqatigiiffigisaat ataaseq
mannaavoq: SAS-ip kiser-
maassisussaatitaanera ato-
runnaassaaq, aammalu Ka-
ngerlussuup Kastrup-illu a-
kornanni angallannerup u-
nammillerfigineqarnera a-
ngallannermik akikinneruler-
sitsissaaq - taamatullu amer-
lanemit angallaffiulissalluni.
Aatsitassammi
Nunarsuarmi ingerlatseqati-
giiffiit ukiuni makkunani
Kalaallit Nunaanni aatsitas-
sanik ujarlemermut millio-
nerpassuit atorpaat, taman-
naannarlumi aamma isumal-
lualersitsivoq. Ingerlatseqati-
giiffiimmi uuliamik, gassi-
mik aatsitassanilluunniit nas-
saarnissartik ilimagisiman-
ngitsuugunikku millioner-
passuarnik atuinavianngik-
kaluarput.
Suliaqamerulernissamum-
mi neriorsuutit sumut atussa-
vagut?
Lars Emil Johansen qula-
ruteqanngilaq: »Aatsitassa-
qarfinnik ujaasineq aalaja-
ngersimasumik sammiveqa-
leriartuinnarpoq isumalluar-
narsiartuinnarlunilu... Isuma-
qarnarpoq Nunatsinni im-
mattalu naqqani pisuussuter-
passuaqartoq.«
Martin Paldam mianersor-
neruvoq: »...aatsitassarsior-
neq uniSsimavoq. Maanna
tamatumani ilimanartoqan-
ngikkallarpoq. Ukiut qulit i-
ngerlaratarsinnaapput aatsi-
tassanik nioqqutissiuleqqin-
nissap aallartinnissaata tun-
gaanut. Qularisariaqanngilaq
taamatut pisoqarumaartoq,
ukiunili 50-ini kingullerni
aatsitassarsiorfiit marluin-
naat ammarneqarsimapput
(Mestersvig aamma Maar-
morilik, aaqq.), taakkuli a-
ngisuujusimanngillat, taa-
maattumik Kalaallit Nunaat
aatsitassanik atorneqarsin-
naasunik ujameriattunik pe-
qarpoq.«
Suliffissaaleqinermi
Kalaallit Nunaanni suliffis-
saaleqineq annertoqaaq, qa-
norli annertutigaa. Ersarissu-
mik ersinngitsumillu suliffis-
saaleqisut matumani eqqar-
tomeqarput.
Sulisinnaasut 29.000-iup-
put. Taakkunannga 3.000-
erpiaat suliffissaaleqisutut
nalunaarsorsimapput, lOpro-
centiullutik. Kalaallit inuuni-
amermikkut atugaannik mi-
sissuititsinersuarmi suli allat
3.000-it nassaarineqarput,
taakku annertunerusumik nu-
naqarfmniillutik. Taamaalil-
luni Kalaallit Nunaanni sulif-
fissaaleqisut katillugit 6.000-
iupput, sulisinnaasut 20 pro-
centeralugit.
Lars Emil Johansen: »Su-
liffissat piviusut aningaasar-
siorflssallu nutaat pilersin-
nissaat saneqqunneqarsinna-
anngitsumik pingaaruteqar-
put, siunissamut upalungaar-
simasutut Nunarput qulak-
keerniassagutsigu.«
Martin Paldam: »llimaga-
lugu takorloorpara qangatut
inuussutissarsiortut inuisa
sisamararterutaat illoqarfin-
nut nutserumaartut inuussu-
tissarsiutini nutaani suliffis-
sarsioriartorlutik. llimanan-
ngilarli piniartut 50-it mis-
saannik ukiullit illoqarfinnut
nuussasut, qitornalli ilinniar-
luarsimasut taamaaliussap-
put. Piniartut kulturianni ta-
kusassarissanngilavut tamak-
kerlutik ukiuni 12-ini atuar-
simasut. Saneqqutsinerunn-
gilaq isumaqassagaanni inuit
2-3.000-it inuussutissarsiuti-
toqqanit nuullutik nutaalia-
nut ukiuni tulliusuni qulini
nuunniarsariumaartut.
Taakkununnga tapliunne-
qassapput tusintit marlussun-
nguit aalisamermik qimatsi-
umaartut. Kiisalu pisortat
ataanniittut amerlavallaaru-
jussuarput. Ataatsimut katil-
lugit Kalaallit Nunaanni i-
nuussutissarsiutini nutaani
ukiuni tulliusuni qulini sulif-
fissat 7-9.000-it amigaataale-
rumaarput.«
Politikerimmi
Professor Martin Paldam-ip
ukiup ataatsip matuma sior-
natigut kalaallit aningaas-
aqamerat pillugu atuakkiani
»Grønlands økonomiske ud-
vikling. Hvad skal der til for
at lukke gabet« tusaamasan-
ngussutigerujussuarpaa.
Martin Paldam-ip atuak-
kiamini Kalaallit Nunaata
aningaasaqarnerata aqunne-
qamera tupinnamerarpa, an-
nertuumik pisortanit aqun-
neqarmat. Taamatut inger-
latsineq nunani ikittuinnarni
atomeqarpoq - immaqa taa-
maallaat Cuba-mi Korea-llu
avannaani atorneqarluni.
Lars Emil Johansen: »Uki-
uni maannakkut nallikkatsin-
ni politikeriusugut piginnaa-
nerput tamaat atorlugu Nu-
natta inuutissarsiornikkut
nutaamik periarfissaqalemis-
saa anguniartariaqaleruttor-
parput, tamannalu aqqutigal-
ugu suliffissanik nutaanik
Kalaallit Nunaata siuarsarnerani takornariartitsineq periarftssaalluarpoq, Martin Paldam-
illi Kalaallit Nunaannut nunallu iluani angallannerup akisunerujussuata akornutaanera tik-
kuarpaa. Kangerlussuup Kastrup-illu akornanni angallannerup unammillerfigineqarnissaa
akikinnerusumillu angalasinnaalemissaq anguniarlugu SAS-ip kisermaassinera atorunnaar-
sinneqassaaq.
Turisme er en oplagt mulighed for at skabe vækst i Grønland, men Martin Paldam peger på
det høje prisniveau - både på rejsen til Grønland og internt i Grønland - som en hæmsko for
denne sektors vækst. I hvert fald må SAS-monopolet på ruten mellem Kangerlussuaq og
Kastrup brydes for at skabe øget konkurrence og billigere priser. (Foto: Knud Josefsen).
Aarhus Universitet-imi aningaasaqarneq pillugu professori
Martin Paldam siorna atuakkamik saqqummersitsivoq.
Aningaasaqarnerup ineriartornera unikaallassimasoq ukiu-
nilu tulliuttuni suliffissaaleqisut amerleriaannaasut atuak-
kiamini oqaatigaa. Aalisapilunneq pisortallu pissaaneqar-
laarlutik ineriartortitsinermik akimmisimaartisinerat tama-
tumunnga peqqutaanerarpaa. Ineriartortitsineq ilorraap
tungaanut saatinneqassappat namminersortut nukittorsar-
neqartariaqarput massakkumullu aaqqiinerusartut ikilisi-
ngaatsiartariaqarlutik, taamaalilluni niuemeq ingerlallua-
lersinnaammat.
Professor i økonomi ved Aarhus Universitet Martin Paldam
udgav for et år siden bogen »Grønlands økonomiske udvik-
ling. Hvad skal der tilfor at lukke gabet?« Han pegede på,
at den grønlandske økonomi er gået i stå, og at der er risiko
for en voldsom stigning i arbejdsløsheden i de kommende
år. Årsagen er overfiskeriet, og at den offentlige dominans
hæmmer udviklingen. Skal udviklingen i Grønland vendes,
kræver det først og fremmest, at det private initiativ styrkes,
og at en god del af de nuværende reguleringer reduceres, så
markedet kan fungere med frit. (Foto: Knud Josefsen).
pilersitsisoqarnissaa aqqutis-
siuullugu suliffiit ullumikkut
pioreersut pigiinnarnissaat
qulakkeerniartariaqarlutigu.«
Taamatulli politikkimik i-
ngerlatsineq Martin Paldam-
ip aqqutissaannginerarpaa:
»Tamatumani Kalaallit Nu-
naata aningaasaqarnikkut
pissuserisai, tuniniaanermi
nukinnik nakkutiginnittuul-
lunilu naalagarsiortitsiffiul-
luartumi, uterfigeqqippagut.
Kalaallit Nunaannik ilisima-
saqartorpassuit, uannut isu-
maqateqamerminnik naluna-
arsimasut isumalluanngillat
oqarlutillu iluarsaanivimmik
psoqarnavianngitsoq, kik-
kummi tamanna soqutigisa-
raat?
Kalaallit politikerii tama-
tuminnga aalajangiisussaasut
taamaanngilluinnarput! I-
maammammi kalaallit politi-
kerii nunani tamangajanni
politikerinit pissaanertune-
rullutillu saniatigoortunerup-
put. Pisortaqameq annertoqi-
soq aqutariinnamagu, aquta-
raattaaq nioqqutissiomeq, as-
sartuineq niunerlu tamakker-
lugit. Suliffeqarfiit taamaat-
tut aggussagunikkik nammi-
nersortunngortissagunikkillu
pissaanermik aningaasanillu
annaasaqassapput. Nammi-
nersortut suliffeqarfiisa pi-
sortat suliffiutaannut sanilli-
unnissaat akuerineqarajuttar-
poq - kajumissaarutigineqar-
tarlunilu. Taamaattulli aal-
lartinnerini takusassaagajut-
tarpoq pisortat suliffeqarfiisa
unammillerfigalugit peersin-
niarsarigaat, siunertaralugu
monopoleqaleqqinnissartik.
Taamatut monopolimik noq-
qaassuteqarneq tunisaqar-
fimmi atugassaassagaluarput
niuerfeqarfiit taakku naligi-
immik unammeqatigiissin-
neqaraluarpata. Pisortalli ni-
uerfeqarfiini politikerit siu-
lersuisunut ilaasarput sakku-
kitsumillu budgettii killiler-
suiffigineqartarlutik. Taama-
attumik taakku inatsisilior-
toqassagaangat peqqussutili-
ortoqassagaangalluunniit po-
litikkikkut ikiortissarissaar-
tarput. Unammillertiminnillu
akikinnerutitsiniarunik nam-
mineq akiligassarineq ajor-
paat.«
Siunissarmi
Lars Emil Johansen-ip uki-
ortaami oqalugiaammini u-
taqqimaarnissaq eqqartor-
paa, Martin Paldam-ip Tusa-
at-mi ukiuni tulliuttuni qulini
nikerianngitsoornissaq kin-
guariarnissarluunniit allaase-
rigai, taamaakkaluartorli
marluullutik siunissaq qaa-
masutut isigaat.
Lars Emil Johansen: »Taa-
matulli ilimagisaqarnerput
ullumikkut inuulluutigile-
reernaveersaartariaqarput.
Akerlianik aamma immitsin-
nut nikallorsassanngilagut
oqarluta aningaasarsiornik-
kut atugarliuutigut ajorneru-
leriartuinnartussaasut. Siu-
nissatsinni qaamasoqarpoq,
nikallomaveersaarutta silatu-
umillu pilersaarusiorutta pi-
ginnaanngorsarluaruttalu ilu-
aqutigilerumaakkatsinnik.«
Aammattaaq Martin Pal-
dam isumanerlunngilaq:
»Nunamut mikisumut ilu-
aqutissaavoq iluatsitsinerit a-
merlasuut pisariaqartinne-
qanngimmata. Kalaallit Nu-
naat niuemermik ingerlatsi-
vinnik akunnattumik angis-
susilinnik pingasunit tallima-
nut amerlassusilinnik pissar-
sisinnaagaluarpat, ukiumut
100.000-inik takornarniarto-
qartaraluarpat niuffatinillu
arlalialunnguanik umiarsua-
ateqaraluarpat suliffissaqar-
titsiniarnermi akornutissat
tamarmik aaqqinneqarsinna-
assagaluarput. Taamatut sua-
lutsigisut ukiuni qulini pisin-
naanavianngillat, aallartippa-
tali pisortassuaqarsinnaa-
voq.«
Taamaammat Lars Emil
Johansen-ip takorluugai
aamma Martin Paldam-ip
kalaallit aningaasaqarnerat
pillugu nassuiaanera immin-
nut assigiinngissuteqarpal-
laanngillat.