Atuagagdliutit - 18.04.1996, Blaðsíða 7

Nr. 30 • 1996
7
ap'ap'c/é/'a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Aningaasat amerlanerit
Landskarsip 1995-imut naatsorsuutai 47 millioner kroninik pitsaanerupput,
naalakkersuisoq Daniel Skifte oqarpoq
NUUK(LRH) - Aningaasa-
qarnermut naalakkersuisoq
Daniel Skifte inatsisartut ilas-
sutitut aningaasanik akueris-
sutissanut siunersuutit oqal-
lisigineqamerannut atatillugu
inatsisartunut ilaasortat ilisi-
matippai Landskarsip 1995-
imut naatsorsuutai katillugit
47 millioner kronit missaan-
nik pitsanngoriarsimasut.
- Pitsanngoriaammut min-
nerunngitsumik pissutaapput
ingerlatsinikkut taarsigassar-
sinikkullu atuinikinneruneq.
Naalakkersuisut siunnersuu-
tigaat aningaasanik inatsisini
1996-imi sinneqartoorutissa-
tut siunniussat amerlaqqa-
taannik ikilineqassasut 290
millioner kroninit 243-nut,
Daniel Skifte oqarpoq.
Tamatumali ukiut tamaa-
sa agguaqatigiissillugu sinne-
qartoorutissatut naatsorsuuti-
gisartakkat allanngutigissan-
ngilaat. Ikilisitsinerilli nassa-
tarissavaat ukioq manna katil-
lugit akuersissutigisat ani-
ngaasat amerlaqataasa nali-
ngannut sanaartomeq anner-
tusinissaat, nangippoq.
1995-imut sanaartomissa-
mut immikkoortinneqartut ta-
marmik atorneqanngillat.
Taamaattumik naalakkersui-
sut siunnersuutigaat sanaar-
tornermut akuersissutit sa-
naartomermullu taarsigassar-
sissutissatut akuersissutit a-
tomeqanngitsut 1995-imeer-
sut 76 millioner kroniusut
ukioq mannamut akuersissu-
tigeqqinneqassasut. Taamaa-
lilluni 1996-imut sanaartor-
nissamut aningaasartuutissat
katillugit 625 millioner kroni-
ussapput.
- Assersuutigalugu 1994-
imi 1995-imilu sanaartomer-
mut ukiumut 595 millioner
kronit atorneqarsimapput,
Daniel Skifte ilisimatitsivoq.
Mittarfiit
Naak partiit tamarmik attavi-
itsullu ataatsimut isigalugu
naalakkersuisut siunnersuu-
taannut isumaqataagaluartut
Inuit Ataqatigiit eqqaasitsis-
sutigaat inatsisartut 1996-
imut 111 millioner kroner sin-
nerlugit, 1995-imut naleqqi-
ullugu, mittarfiliornissaannar-
nut akuersissutigisimagaat.
- Taamaaliomikkut sanaar-
tugassat allat ikinnemik ani-
ngaasaliiffigineqarput, soorlu
inissialiomerit, atuarfiliorne-
rit, utoqqaat illuliornerit
meeqqeriviliornerillu kiisalu
aserfallatsaaliuinernut, Josef
Motzfeldtip inatsisartoqatimi-
nut malugeqquaa.
Taamaakkaluartoq Josef
Motzfeldtip siunnersuut ataa-
tsimut isigalugu naammagisi-
maarpaa, taamaalilluni sulias-
saqartitsiniameq amerlaner-
nik aningaasalerneqartus-
saammat, soorlu parteeqataa-
ta Lars Sørensenip siunner-
suutigisimagaa.
Lars Sørensenip IA-meer-
sup upemaamut ataatsimiin-
nissamut siunnersuutigaa su-
liffissaqartitsiniarneq anner-
tusamiarlugu inatsisartut ani-
ngaasanik amerlanerusunik
akuersissuteqassasut.
Suliffissaqarniameq
Naalakkersuisunut ilaasortap
Daniel Skiftep saqqummius-
samini inatsisartunut ilisima-
titsissutigaa naalakkersuisut
siunnersuutigigaat aningaasat
amerlanerit akuersissutigine-
qassasut suliffissaaleqinermik
akiuiniarluni - amerlissutit
6,6 millioner kronit missaan-
niittut, taakkunannga millioni
ataaseq nunaqarfinni suliffis-
saaleqinerup akiornissaanut
atomeqassalluni.
- Nunatsinni suli suliffissa-
leqisoqaqaaq, naak malunnar-
LANDSTINGET
tumik ikiligaluartut, Agnethe
Davidsen, Siumut oqarpoq,
nangillunilu:
- Kisitseqqissaartarfiup ki-
sitsisaani paasinarpoq sulif-
fissaaleqisut 1993-imit 1994-
imut 12 procentimik ikileriar-
simasut, 1995-imilu suli ikile-
riaqqinnissaat naatsorsuuti-
gineqarluni. Taamaakkaluar-
toq suliffissaaleqinenip akior-
niarnissaanut 6,6 millioninik
qinnuteqameq Siumumit ta-
persersorluinnarparput. Pi-
ngaaruteqarluinnartutullu ma-
luginiarparput nunaqarfinni
suliffissanik amerlisaaniarlu-
ni immikkut millioni ataaseq
atomeqartussaasoq.
Kattusseqatigiinnilli Anton
Frederiksen isumaqarpoq su-
liffissaaleqineq akiomiarlugu
aningaasanik amerlanemik a-
kuersissuteqamissaq pisaria-
qartoq.
- 95-imut naleqqiullugu
1996-imi akuersissutigineqar-
tut, tapiissutitut akuersissutit
ilanngullugit ukioq manna 6
millioner kronit missaanniip-
put, suli 3,5 millioner kroni-
nik ikippallaarlutik. Taamaat-
tumik kommunit ilaannut a-
jomartorsiut nuanniitsunik ki-
nguneqartarpoq suliffissanik
amerlisaanerit eqqarsaatiga-
lugit, Anton Frederiksenip er-
seqqissaatigaa.
Peqqinnissaqarfik
Aningaasanik ilassutitut naa-
lakkersuisut 1996-imut ilaap-
put peqqinnissaqarfimmi suli-
sunut aningaasarsiat 7 millio-
ner kroninik amerlinerat.
- Maanna sulisoqamermut
aaqqissuussinerup atuutiin-
namissaanut akuersissutit pi-
sariaqartut qulakkeerisus-
saapput, Daniel Skifte ilisi-
matitsivoq.
Tamanna Anders Nilsson-
ip sammingaatsiarpaa. An-
ders Nilsson isumaqarpooq
peqqinnissaqarfiup aningaa-
sat taakku ilumini pigereerai.
- Naak tamanna Peqqinnis-
saqarfiup nassuerutigiuman-
ngikkaluaraa, Anders Nilsson
paasissutissiivoq.
- December 1995-imi peq-
qinnissaqamermut ataatsimii-
titaliaq naatsorsueqquvoq
napparsimasut qassit 1995-
imi Danmarkiliartinneqarsi-
manersut. Napparsimasut
naammattunik sulisoqartuu-
galuarpat Dronning Ingridip
Napparsimmavissuani sulia-
rineqarsinnaasimagaluartut,
Anders Nilsson oqarpoq.
Tamakku pillugit kisitsiso-
qartanngimmat nakorsaanerit
napparsimasut 1995-imi ava-
latsinneqarsimasut pappiliaat
tamaasa misissorpaat.
- Kisitsisit tupaallannartut
saqqummiunneqarput, nap-
parsimasunit 808-sunit 97-it
ajornanngitsumik Dronning
Ingridip Napparsimmavissua-
ni suliarineqarsinnaasimaga-
luarput, atorfiit naammattut
inuttaqartinneqaraluarpata,
Anders Nilsson oqarpoq.
20 millionit igiinnarlugit
Anders Nilssonip aamma ili-
simatitsissutigaa, napparsi-
masut 105-it inaarutaasumik
Dronning Ingridip Nappar-
simmavissuani suliarineqar-
sinnaagaluartut atortorissaa-
rutit 300.000 kroninik nalillit
pigineqaraluarpata, immik-
kullu katsorsaasartut marluk
atorfinitsinneqarsimagaluar-
pata.
- Danmarkimi suliarititsi-
samitsinni ukiumut 80 millio-
ner kronit missaanniittut ator-
tarpagut. Taamungaannarlu-
gu kisinneqarsinnaavoq nap-
parsimasut 202-t pisariaqan-
ngitsumik Danmarkiliartittar-
nerisigut 15 aamma 20 milli-
oner kronit akomanni atome-
qartarput. Taamungaannarlu-
gu kisitsisinik taasininni peq-
qutaavoq Peqqinnissaqarfim-
mi pisortaqarfik aningaasar-
tuutaasaqisumut pissusissa-
misoortumik pisariaqartumil-
lu napparsimasunik katsorsa-
asamemut aningaasartuutinik
kitsisanngimmat, Anders
Nilsson oqarpoq nangillunilu:
- Napparsimasunik Dan-
markiliartitsisarnermut peq-
qutaanerpaavoq sulisussaa-
leqineq, tamakkununnga i-
laalluni eminemut, sulinngif-
feqamemi allallu peqqutiga-
lugit sulinngiffeqarnerni
paarlatsissanik atorfinitsitsi-
nissamut periarfissaqanngin-
neq.
- Tamakkuli aningaasaler-
sortariaqanngilagut peqqin-
nissaqarfimmi anigaasaatit a-
vaqqullugit. Aningaasat peq-
qinnissaqarfimmit ajomaatsu-
mik pissarsiarineqarsinnaap-
put, aningaasat napparsima-
sunik Danmarkiliartitsisar-
nernut atortakkanit tigune-
qaannarsinnaallutik, Anders
Nilsson oqarpoq.
Inatsisartut ilassutitut
1996-imut aningaasanut aku-
ersissutissaattut siunnersuu-
taat 1 oqaaseqarfigineqarpal-
laamani aningaasanut ataatsi-
miititaliamut suliarisassan-
ngorlugu ingerlateqqinneqar-
poq, inatsisartuni aappassaa-
nik oqaluuserineqannginnera-
Anders Nilsson, Atassut: - Napparsimasunik Danmarkiliar-
titsisarnitsigut ukiumut 80 millioner kronit angullugit ator-
tarpagut. Pisariaqanngitsumik peqqinnissaqarfiup 15 aam-
ma 20 millioner kronit akornanni aningaasartuutigisarpaa.
Anders Nilsson, Atassut: - Vi bruger tæt ved 80 millioner
kroner om året på patientbehandling i Danmark. Det har
unødvendigt kostet sundhedsvæsenet mellem 15 og 20
millioner kroner. (Ass./Foto:Louise-Inger Kordon)
Alt i glas og ramme alt i solafskærmning
sender overalt i Grønland.
Gå til fagmanden det betaler sig
MlUpS Tuapannguit 8 Box 348 3900 Nuuk
Bfila) Tlf. 2 13 93 • Fax 2 23 93
ni.
Anton Frederiksen, Kattusseqatigiit, isumaqarpoq
sulijftssaaleqineq akiomiarlugu amerlanernik aningaasalii-
nissaq pisariaqartoq.
Anton Frederiksen, Kandidatforbundet, mener det er
nødvendigt at forhøje bevillingerne til
arbejdsløshedsbekæmpelse. (Foto: Vivi Møller-Olsen)
TAMANUT SAQQUMMIUSSAQ
Qanganitsanut eqqaassutissat imaaliinnarlugit peer-
neqarsinnaanngitsut illullu eqqissisimatinneqamerat
pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 5-imi 16. oktober
1980-imeersumi, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 4-kkut
20. oktober 1983-imeersukkut allanngortinneqartumi,
§ 14 naapertorlugu rnakku inunnut tamanut nalunaaru-
tigineqarput:
Qanganitsanut eqqaassutissat imaaliinnarlugit peer-
neqarsinnaanngitsut illullu eqqissisimatinneqamerat
pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 5-imi 16. oktober
1980-imeersumi, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 4-kkut
20. oktober 1983-imeersukkut allanngortinneqartumi,
§ 13, imm. 1 naapertorlugu illut rnakku eqqissisimatit-
assanngorlugit suliassanngortinneqarsimapput:
B-83, Paamiut, B-96 aamma B-97, Upemavik, B-102
aamma B-107, Qaqortoq kiisalu B-67, B-68 B-502-lu,
Qeqertarsuaq.
Eqqissisimatitassanngortitsinissami rnakku
piumasarineqarput:
1) Eqqissimatitaassapput illut ilui silataallu kiisalu
oqaluffiup pequtai illumut atavissut.
2) Pineqartunik sukkulluunniit piginnittuusoq pisussaa-
voq eqqissisimatitaasoq aserfallattaaliortassallugu.
3) Illunik eqqissisimatitaasunik allanngortiterisoqart-
assanngilaq Kultureqamermut, llinniartitaanermut
Ilageeqamermullu Naalakkersuisoq akuersiseqqaar-
tinnagu.
Ilisimatitsissutip matuma kingornatigut sumilluunniit
iliuuseqartoqassanngilaq eqqissisimatitsilernissamut
akomusiisinnaasumik ajomakusuulersitsisinnaasumil-
luunniit.
Eqqissisimatitsinialersaarnermut akerliliissutit taarsiif-
figineqarnissamillu piumasaqaataajunnartut Naalak-
kersuisunut ilaasortamut saqqummiunneqassapput
maannakkut ilisimatitsinermit kingusinnerpaamik
qaammatit pingasut qaangiutsinnagit.
Eqqissisimatinniakkanut tunngasumik paasissutissat
akerliliinissamut piffissarititap naanissaata tungaanut
Kultureqamermut, llinniartitaanermut Ilageeqarner-
mullu Pisortaqarfimmut takuniameqarsinnaapput.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 2. april 1996.