Atuagagdliutit - 05.09.1996, Blaðsíða 13

Nr. 69 • 1996
13
7^g^ap'c/é/'a É/É
GRØNLANDSPOSTEN
Nassaat soqutiginarnersaasa ilagaat savaasap ilivitsup saanikui, iikkamit uppissimasumit
matoomeqarsimasut. Qallunaatsiaqamemp halaaneersumik aatsaat taamaattumik
nassaartoqarpoq, maannakkullu savaasap saanikui, amia, meqqui iisaalu Zoologisk
Museum-imi København-imiittumi misissorneqartussanngorput.
Et af de mest interessante fund var faktisk en hel ged, der lå under en sammenstyrtet mur.
Det er først gang man har et helt husdyr fra den norrøne periode, og geden er nu med knog-
ler, hud, hår og maveindhold sendt til videre analyse på Zoologisk Museum i København.
Ukioq manna assaanenni sannatit siornagut Kalaallit Nunaanni qallunaatsiaqarfinni
nassaarineqarsimanngitsut marluk nassaarineqarput. Aappaa tassaavoq uuttuut, passeri
imaluunniit titarsinermi atortoq.
Dette års udgravning gav to redskaber, der ikke tidligere er fundet i det norrøne Grønland.
Det ene redskab var dette måleinstrument, der må være en passer eller et stregmål.
»Gården under Sandet« ukiuni
300-ni najugaqarfigineqartoq
Allattoq, museumsinspektør Joel Berglund, Nunatta Katersugaasivia
Toqqorsivialu
NUUK - Kalaallit Nunaan-
ni qallunaatsiaqarnerata
nalaanit (985-ip missaanit
1500-p missaanut) ukiuni
kingullerni nassaat pissan-
ganarnerpaat ilaat Vester-
bygden-imi Nuup kommu-
neani 1991-imi nassaarine-
qarput. Nassaarfik kooqar-
fiup tasersuarmit Isortu-
arsummit aamma sermer-
suarmit Kangaasarsuup
Sermianit imilersorneqart-
up Amerallup kangerluata
qinnguaniittup ungasin-
ngitsuaniippoq.
Aavartut marluk aavartar-
fimminni kuup sinaani qisuit
allanit annerusut nuisasut nas-
saarisimavaat.
Ingerlaannaq takusinnaasi-
mavaat qisumemit suliarine-
qarsimasuusut, taamalu ili-
manartoq inunnit sananeqar-
simanissaat.
Nunatta Katersugaasivia
Toqqorsivialu kalerrinneqar-
put, nassaarfimmilu misissui-
gallarnermi paasineqarpoq
nassaarineqarsimasoq tassaa-
soq illorsuaq sioqqanit 2 me-
terisut issutigisunit nunamillu
qeriuaannartumit mannger-
torsuarmit qallerneqarsima-
soq.
1991 -imiit 1996-imut qan-
ganisarsiuut piffissaq atorlu-
amiarlugu assaajuarsimapput.
Naasorissaasut illorsuata inis-
sisimaffia kuummit nerior-
neqartuarpoq, nalunaarutillu
kingulliit malillugit naasoris-
saasut illorsuat »Gården un-
der Sandet« maannakkut
kuummiit ulugunneqarsima-
voq. Taamaalilluni Kalaallit
Nunaanni assaanerit sivisu-
nersaasa ilaat qaangiussima-
lerpoq.
Ukiut 300-t
»Gården under Sandet« naa-
sorissaasut illorsuaannarin-
ngilaat, tassaallunili illut assi-
giinngitsut ataatsimut sanane-
qartarsimasut, naggataagut
tassaalersimaslluni illorsuaq
qitiusumik ingerlatsiviulersoq
Vesterbygden-imi ilisimane-
qarluartut assingat, tassalu il-
lorsuaq sulianik assigiinngit-
sunik ataatsikkut ingerlatsivi-
usartoq.
Illorsuaq qimakkatsigu ili-
simalersimavavut init assi-
giinngitsut 30-t sinneqartut,
illorsuup atuuffia tamaat uki-
ut 300-t missaannik sivisus-
suseqartut 1300-ukkut aallar-
tinnissaata tungaanut atuussi-
masut.
Imaassinnaavoq illorsuaq
ukiuni suli amerlanerusuni
atuussimasoq, illu siulleq qa-
noq pisoqaatiginersoq paasi-
neqarpat; illorsuaq takisooq
iigai qaarajuttut, sukaqarfiit
illugiit marluk qalianik »nam-
mattut« aammalu illorsuup
qeqqani killoqarfik takisooq.
Taamatut illorsualiortameq
vikingit nalaannit ukiut 1000-
t missaannit ilisimaneqarpoq.
Ikuallanneq
Illorsuaq siulleq sivikitsuin-
narmik atomeqarsimavoq, su-
nalu pissutigisimanerlugu
ikuallassimalluni.
Tamanna qanganisarsiortu-
nut iluatsitsineruvoq, tassami
ikuallannerup killigisimasai
takussutissiimmata illorsuup
qanoq angitigisimaneranik
qanorlu isikkoqarsimanera-
nik.
Ikuallassimanerup killigisi-
masai issusuut erseqqissumik
takutippaat illorsuaq issumit
sanaajusimasoq, tamatumalu
takutippaa allanit qanganisaa-
nerusoq. Taamatummi island-
imiut qanga illulioriaaseqar-
mata. Aatsaat kingusinneru-
sukkut ujaqqat atorlugit illuli-
ortoqartalerpoq, Kalaallit Nu-
naanni ujaqqat illuliomermut
piukkunnarluarmata, Island-
imi taamaanngitsoq.
Ikuallannerup kingoma i-
kuallaffiup naqqa nalimmas-
sameqarsimavoq, qaleriiaar-
tunillu sanaartorfigineqarsi-
malluni, init angissusaat al-
lanngortinneqarsimalluni, nu-
taanik sanasoqarsimalluni,
init ilaat piiarneqarsimallutik
inillu ilaat allanut atorneqa-
lersimallutik.
Ataatsimoorussaq
Nalinginnaavoq inip siuller-
mik nersutaasivittut atorne-
qartamera, kingomagut iser-
simaartarfinngortillugu, ki-
ngomagut nersutaasivinngor-
tillugu imaluunniit allamut
atugassanngortillugu. Taama-
tut allatut atuisamermut ilaa-
tigut pissutaapput illup qanoq
angitiginera aammalu nersu-
taatit qanoq amerlatiginerat,
kiisalu illup pisoqalisimanera
nungullarsimaneralu pissuti-
galugit allanngortitsisoqartar-
simalluni.
Illup sananeqaataanut i-
laapput iikkat, natit qaliallu,
inuit nersutaatillu ataatsimut
atugarisaanni avatangiisaallu-
tik.
Inimi tassani atortuusima-
sunik nassaassaqanngingajap-
poq, kisiannili matuersaatinik
parnaarsaatinillu nassaarnik-
kut paasinarsivoq illerfiit pe-
qutitut atorneqartarsimasut,
killoqarfiillu ujaqqanit sana-
neqaateqartut illup iluani a-
tortunut ilanngunneqarsin-
naapput allamut nuunneqar-
sinnaagamik, illuliortamermi
pujoorfiit atorneqalinnginne-
ranni.
Igaffik
Inini arlalinni killoqarfmnik
nassaartoqarpoq, amerlaner-
tigut karsitut isikkoqarlutik
ujaqqanik killoqartut, ataaser-
li pingasunik ikumatitsiveqar-
poq, taamalu kissarsuutitut
taaneqarsinnaalluni.
Qisuit sinnikui assigiinngit-
sunik pinnersaasersomeqarsi-
masut pisuusinnaapput iller-
finnit, issiavinnit imaluunniit
iikkiussaniit.
Ullormi kingullermi assaa-
viusumi igaffimmi atortut an-
nerumaat nassaariortorneqar-
put, nappartat napasut pinga-
sut inissisimaffiat nassaarine-
qarlutik, 1,5 meterisut silis-
suseqartut.
Nappartat atorneqartarsi-
magunarput immummit neri-
sassianut seernarsikkanut,
soorlu skyr-inut, Vester- aam-
ma Østerbygden-imi assaa-
samemi nassaanit ilisimane-
qartunut.
Savaasaq
Nersutit nujuitsut soorlu ner-
sussuit angutivissat, savat, sa-
vaasat qimmillu saanikui nas-
saarineqartuarput, nersutillu
nujuartat, tassaanemsut tuttut
puisillu saanikui nassaarine-
qartarlutik; kisiannili aalisak-
kat saanikui ikittuinnaat nas-
saarineqarput.
Nassaarineqartut soqutigi-
narnersaraat savaasap ilivit-
sup saanikui, iikkap uppissi-
masup ataani nassaarineqar-
tut. Nersut taanna qimataasi-
magunarpoq illorsuarmut qi-
manneqarsimasumut oqquif-
fissarsiorsimasoq, tamatuma-
lu kingoma perlerluni, issi-
mit, utoqqalinermit allamil-
luunniit pissuteqarluni toqu-
nermi kingoma ikkamit up-
piffigineqarsimasoq.
Qallunaatsiaqamemp na-
laanit pisunik nersutaatip sin-
nikuinik ilivitsunik siuller-
meerluni nassaartoqarpoq, sa-
vaasallu saanikui, amia, meq-
qui iisaalu Zoologisk Muse-
um-imi København-imiittumi
misissugassanngorlugit nassi-
unneqarput.
Igitat
Nannut aarfillu kigutaat nas-
saassaapput, takussutissaallu-
tik piniamiartarfmnut avan-
narpasinnerusunut atassute-
qartarsimanermik. Tamatu-
munnga atatillugu soqutigi-
narpoq qaqutiguinnaq piniuti-
tut taaneqarsinnaasunik nas-
saartoqartarnera, soorlu qar-
sut naqquinik.
Imaassimagunarpoq alla-
mut nuulernermi atortut savi-
minernit sanaat nassameqar-
tarnerat, qisummit, nassunnit
ukkusissanillu sanaat imaa-
liallaannaq taarserneqarsin-
naasut qimanneqartarsimallu-
tik. Aamma maluginiartaria-
qarpoq nassaat amerlanersaat
illorsuup inigineqarnerata na-
laani atorsinnaajunnaareersi-
masut nassaarineqartamerat.
Sannatit
Sannataat pitsaasuusimapput.
Kigartukkat pilattukkallu kil-
ligilluinnartut takutippaat
sakkut ipittut atomeqartarsi-
masut, qisuillu annerit ikut-
tarneqartarnerisa takutippaat
ulimaatit ipissarluarsimasut
atorneqartarsimasut.
Ukiut ingerlaneranni assaa-
samemi taamanikkut sanna-
taasarsimasut qanoq ittuune-
rat paasineqarsimavoq, maan-
naUcullu sannataasivik ukiut
untritillit makku aallartinneri-
sa tungaanut annertuumik al-
lannguuteqarsimanngitsunik
sannatitalik ataatsimut kater-
sorsinnaalerparput.
Ukioq manna assaanermi
saviit marluk nassaarinerisa
saniatigut Kalaallit Nunaanni
qallunaatsiaqamemp nalaani
atomeqartarsimasunik sioma-
gut nassaarineqarsimanngit-
sunik sannatinik nassaarto-
qarpoq.
Tassaapput qapiut timmis-
satut isikkoqartoq, tigummi-
via timmissap qungaseralugu,
aammalu uttortaat passeritut
imaluunniit titarsissutitut a-
tomeqartarsimagunartoq.
Maannakkut sannataasivik
pigilerparput imaqartoq sa-
vinnik, qapiummik, qillemti-
nik, ulimaammik, uttortaam-
mik aamma ujaraqqamik
kaattatut atorneqarsimasu-
mik. Sannatit tamakkinngik-
kaluaiput, kisiannili sanane-
qartarsimasut qimerlooraan-
ni, soorlu qisuit, saamit, nas-
suit ukkusissallu, assersuuti-
galugu amigaataapput tuus-
saq, agiut, ulimaat sanimut
sammisoq aamma atortut qil-
lersaatit.
Ataqatigiissut
Atortut qimatat oqaluttuup-
paatigut inuit ilisimasaqarlu-
artut tamaani najugaqarsima-
sut, tamanna inuuniamermut
naleqqulluartuummat, tassalu
nujuitsunik nersutaateqarner-
mi piniamiamennilu.
Taamatut ukiorpassuami
periarfissaqarsimassapput,
1300-ukkut aallartinneranni
pissutsit ajomerulemerat pil-
lugu qimattariaqalemera tikil-
lugu, ukioq 1000-ip missaa-
niit najugaqarfigereerlugu.
Aamma takuneqarsinnaa-
voq tamaani najugaqartut ki-
serliortuusimanngitsut, qanin-
nerpaanuinnaq atassuteqarsi-
manngitsut. Erseqqissuntillu
takuneqarsinnaavoq naasoris-
saasut illorsuat imminut pi-
lersortuusimasoq, nerisassa-
nik atisassanillu sanaartorfiul-
luni, kiisalu piffissaqarfigine-
qarsimalluni eqqarsarluni a-
liikkutaqarsinnaaneq, katuul-
lillu upperisaat inuunermi
tunngaviusimalluni.
Najugaqartut
Nassaat aamma ilaqarput suli
misissorneqarsimanngitsunik,
laboratoriami misissomeqar-
tariaqartunik.
Tassaapput issut qaleriiaat
assigiinngitsunit pisut, attanit
misissugassat aammalu ner-
sutit anaat, taakku kisiisa
taassagaanni. Taakku misis-
someqamerisigut inuit nersu-
tillu qanoq atugaqarsimanerat
paasilluarnerulissavarput, i-
nuunerminni, nerisaqarner-
minni peqqissutsikkullu qa-
noq atugaqarsimanerat.
Ajuusaamartumik Thor-ip,
Bardur-ip, Biork-ip kikkuusi-
magaluamersullu saanikuinik
nassaanngilagut, ilimanarmat
Sandnæs-ip iliveqarfiani Ki-
laarsarfimmiittumi ilisaasi-
massasut, iliveqarfillu taanna
maannakkut tammareersima-
voq.
Annoraamemit nassaarine-
qartut amerlasoorpassuit mi-
sissomeqarnerisigut paasinar-
sissaaq atisaliomermik qanoq
ilisimasaqartiginersut, atisallu
qanoq qalipaateqarsimanersut
paasineqassalluni.
Illorsuup eqqaanit nunamit
paasissutissat ersersissavaat
illorsuup atomeqamerata na-
laani nuna qanoq ittuunersoq,
immaqalu paasinarsisissallu-
gu sooq illorsuaq qimanne-
qarsimanersoq.
Tassalu suliassat ilaat ta-
makkuupput, nunap qaleriia-
amerisa misissugassat sania-
tigut suliarineqartussat.
ASS J FOTO: JOEL BERGLUND