Atuagagdliutit - 10.12.1996, Side 11

Nr. 96 • 1996
11
/^Égajpajpc/é/'a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Umiatsiaaqqat aluminiut ilusaat umiatsiaaqqat gummit Formen på aluminiumsjolleme minder omformen på
ilusaannut eqqaanarput. Puttaqutit marluk timitaata gummibåde. De to pontoner langs skroget giver en god
sinaaniittut puttallarinninngortitsipput, annertuumillu opdrift, som øger lasteevnen betragteligt,
utsertunerusunngortitsillutik.
Nuummi umiatsiaaqqat
aluminiut sananeqalersut
Avatap umiatsiaaqqat marluk Nuup Kommuneanut tunereerpai
Kapisillinnut
takornarissat
NUUK(KK) - Kapisilinni
akunnittarfiliortoqalersaan-
ngikkaluartoq nunaqarfim-
miut aasamut takornarissa-
nik tikeraartoqartarnissa-
minnut piareersimapput.
Nuummi kommunalbe-
styrelsi aalajangerpoq Qe-
qertarsuatsiaani Kapisilin-
nilu piniarnermik nakkutil-
liisutik umiatsiaaqqanik
aluminiuusunik pisiniarlu-
git. Umiatsiaaraq Kapisi-
linniittussaq, 22 fod-inik
takissuseqartussaq, takor-
narissanik angallassissutis-
satut aamma naatsorsuutaa-
voq.
Nunaqarfimmiut takor-
loorpaat takornarissat nu-
naqarfimmeereeraangamik
Kapisillit eqqaanni angal-
lanneqartarnissaat, tamaani
pinngortitarsuaq alutor-na-
qisoq alutorsaatigineqarsin-
naammat, assersuuligalugu
sermersuup tungaanut isik-
kiviginnersua.
Aammattaaq savaatilik
Jens Otto Berthelsen okto-
barimi savanik arnavissa-
nik qulinik pissarsisoq, Ka-
pisillit akiani Neriunami
savaateqarfimmiittaaminii-
titassaminik, Nuummi
Avataq ApS-imi umiatsia-
aqqamik aluminiuusumik
soqutiginnilluni unnerpoq.
Umiatsiaarartaaq savaaq-
qanut assartuutissaqqippoq,
Itinnerani toquraavimmut,
tassani Kapisilinni tuttuuti-
leqatigiit tuttuutaannik to-
qoraanerusarput.
Turister til
Kapisillit
NUUK(KK) - Selv om der
ikke i denne omgang bliver
bygget et hotel i Kapisilliit,
ruster bygden sig til at
modtage turister i den kom-
mende sæson.
Kommunalbestyrelsen i
Nuuk har vedtaget at købe
to aluminiumsjoller til jagt-
betjentassistenterne i Qe-
qertarsuatsiaat og Kapisil-
lit. Jollen til Kapisillit, som
er på 22 fod, skal desuden
bruges til at sejle med turi-
ster.
Bygdebefolkningen fore-
stiller sig, at turister efter et
besøg i bygden kan blive
sejlet ud til stedet omkring
Kapisillit, hvor der er mu-
lighed for nogle storslåede
naturoplevelser, for eksem-
pel den flotte udsigt til ind-
landsisen.
Også fåreholdet Jens
Otto Berthelsen, der i okto-
ber fik 10 moderfår til sit
nye fåreholdersted i Neriu-
naq overfor Kapisillit, har
vist interesse for den nye
aluminiumsjolle fra Aava-
taq ApS i Nuuk.
Jollen vil også være vel-
egnet til at transporte lam-
mene til slagteriet i Itinne-
ra, hvor der først og frem-
mest bliver slagtet rensdyr
fra andelsforeningen i Ka-
pisillit.
NUUK(KK) - Ukiorpassuami
umiatsiaaraliomemi glasfiber
atortorineqartuarsimavoq,
maannali suliffiup nutaap
Avataq ApS-ip Nuummiittup
umiatsiaaqqat aluminiut sa-
naartomialerpai.
Nuummi Sarfaannguani
saffiorfimmi Avatap umiatsi-
aaqqat aluminiuusut tunereer-
pai, suli sananeqanngitsut.
Nuup Kommuneata Qe-
qertarsuatsiaani Kapisilinnilu
piniarnermik nakkutilliisumi-
nut atugassatut umiatsiaaqqat
marluk pisiarai.
Kaj Egede, ukiorpaaluit po-
litikerioreerluni Kujataani
savaatilinnik kiffartuussisoq,
sulinermini atugassaminik
umiatsaaqqamik inniminnee-
reerpoq.
- Umiatsiaaqqat alumini-
usut Nunatsinni periarfissa-
qarsoraagut, ingerlatseqatigi-
iffittaap Avatap siulersuini
siulittaasoq, direktør Peter
Mathæussen AG-mut oqar-
poq.
- Sinerissamut qanittumi
aalisartut atortuminnik nutar-
terilerput, umiatsiaaraliassa-
gullu aluminiuusut glasfiberi-
nut naleqqiullugit unammil-
lersinnaalluarput.
Ullumikkut Nunatsinni u-
miatsiaaqqat aluminiuusut a-
tomeqanngillat, nunanili Fin-
land-imi, Sverige-mi, Norge-
mi, Canada-mi aamma Alas-
ka-mi atomeqarluarput, iso-
rartuunik sinerialinni sikoqar-
tartuni pitsassuummata ator-
neqarluarlutik.
Timitaa Norgemit
Avataq ApS Norgep avannaa-
ni illoqarfeeqqami Hemnes-
berget-imiittoq Hemnes Me-
kaniske Verksted attaveqar-
figaa.
Suliffik aluminiuusunik
umiatsiaaraliomermut misilit-
tagaqarluarpoq, misilittagaalu
ingerlatseqatigiiffiup nunat-
sinneersup iluaqutigilersaar-
pai.
Norskit suliffiutaata umiat-
siaaraliassat manissartassavai
ilusilersorlugillu, kingomalu
Nuummut nassiuttarlugit.
Nassiussinermut akikilli-
saataavoq, containerimmi 20
fodsiusup umiatsiaaqqat kati-
teriaannaat arfineq pingasut
qulillu missaanni imarisin-
naammagit, taamaaliornik-
kummi umiatsiaaqqat ineriik-
kanit amerlanerungaartut nas-
siunneqarsinnaagamik.
Avataq ApS-ip umiatsia-
aqqat aluminiuusut glasfiberi-
nut naleqqiullugit 10-mit 12
procentimik akikinninngorlu-
git tunisinnaassasorai, ilaati-
gut katiteriaannaat assartome-
rini akikitsitsinerussagamik.
Avatap saffiorfiani Sar-
faannguamiittumi umiatsiaa-
raliassat svejserlugit inaarsar-
neqartassapput. Atortussat pi-
sariallit tamarmik pisiarine-
qareerput. Taamaalilluni
Nuummi suliffiit marlussuit
pilersinneqassapput.
Saffiorfiup pisortarissavaa
Bjørn Egede, ukiualunni
Nuummi Saviminilerinermik
Ilinniarfimmi ilinniartitsisuu-
nikoq, ikiortigissavaalu A-
maasa Larsen. Tamarmik
umiatsiaaqqanik aluminiuu-
sunik svejserinissaminnut al-
lagartaqarput, Norgellu avan-
naani fabrikkimi svejseriner-
mut pikkorissarsimapput.
Umiatsiaaraq ataaseq ullut
qulit missaanni svejserlugu
katiterneqarsinnaavoq, Sar-
faannguanilu saffiorfimmi u-
miatsiaaqqat marluk ataatsik-
kut katiternissaannut inis-sa-
qarpoq.
Umiatsiaaraliassat siulliit
Norgemit Nunatsinnut nassi-
utereerput, juullertinnagulu
svejserineq aallarteriissaaq.
Puttallarinnera
Hemnes Mekaniske Verk-
sted-ip umiatsiaaqqat alumi-
niuusut umiatsiaaqqat gum-
miusut ilusilersoriaasiisut ilu-
silersortarpai.
Puttaqutit marluk timaata
sinaaniittut peqqutaallutik u-
miatsiaaqqanut glasfiberinut
naleqqiullugit puttallarinne-
rupput, taamaattumillu aali-
sakkat amerlanerungaartut
usisinnaavai.
Umiatsiaaraq 14fods-iusoq
265 kiilunik oqamaassuseqar-
poq 350 kiilunik usisinnaallu-
ni. Avatap umiatsiamut tassu-
nga aquuteralaat 25 HK inas-
sutigai.
Umiatsiaaraq 18 fods-iusoq
460 kiilunik oqamaassuseqar-
poq 1500 kiilunik usisinnaal-
luni. Akia: 76.867 kroner.
Aquuteralaa 50-init 100 HK-
usinnaavoq.
Umiatsiaaraq 22 fods-iusoq
780 kiilunik oqamaassuseqar-
poq 2500 kiilunik usisinnaal-
luni. Akia: 106.997 kroner.
Aquuteralaa 100-nit 150 HK-
usinnaasoq Avatap innassu-
tigaa.
Umiatsiaq alla
Avataq ApS-ip umiatsiaaqqat
Hemnes Mekaniske Verk-
sted-ip sanasartagaasa asser-
luinnai katitertarniarpai,
Bjørn Egede-li kalaallinut
aalisartunut tulluussakkamik
Avataq-jolle-mik taallugu 22
fods-iusoq piorsaasimavaa.
Umiatsiaaraq taanna ilaatigut
aluminiuussaaq issuneq.
Avataq-jolle Namminer-
sornerullutik Oqartussanut
saqqummiunneqassaaq ESU-
mit tapiiffigitissinnaanera siu-
nertaralugu.
Siulersuisut siulittaasuata
Peter Mathæussen-ip eqqar-
saatigaa umiatsiaaqqamik im-
mikkut piniartunut qimme-
qarfiusunut tulluussakkamik
sanatitsiniarluni.
Umiatsiaaraq naqqamigut
perlaalemeqarsinnavoq, pini-
artullu qimmini pituinnariar-
lugit sikup sinaavanut aallar-
sinnaavoq, umiatsiaararlu im-
mamut aqqarlugu. Aalisakka-
nik allanilluunnit pisaqaree-
runi qimmini pitoqqiinnassa-
vai pisanilu angerlaatiinnarlu-
git-
Saattuarniartuttaaq alumi-
niumik umiatsiaaraliuunne-
qarsinnaapput tankitalimmik,
saattussat tunineqamissamik
tungaannut tassaniillutik uu-
maannarsinnaallutik.
Qaqortup
Katersugaavia
Narsami
assaaniarpoq
QAQORTOQ - Assaassa-
gaanni qanigisami assaa-
sarneq nalinginnaagaluar-
poq, itsarnisarsiorli Georg
Nyegaard assaarusukkuni
taamaannissaa pisariaqar-
tinngilaa. Kujataani itsami-
sarsiuut kisermaartaraat,
taamaattumillu allatut piso-
qarsinnaavoq.
Oqaluttuuppaatigut kul-
tureqarnermut naalakker-
suisumut Konrad Steen-
holdt-imut Narsap konnnu-
niani assaaniarluni qinnute-
qaammik nassiussisimallu-
ni, soormita? 1993-imi sa-
vaatillit ilaat kuuffiliortillu-
gu qallunaatsiaat attakua-
nik nassaarsimammat.
- Kulturilu taamanemi-
saq pitsaalluinnartoq nas-
saarineqarmat maanna-
ngaaq aallarterusuppugut.
Ukiut arlaqanngitsut qaa-
ngiuppata kuuffiit tamanna
panertissavaat qaleriissanil-
lu aseruillutik. Aappaatigut
savaatilik pitsaanerusumik
atuisinnaatinniarlugut iki-
orsinnaavarput, assaanissa-
tsinnut akuerineqassagutta.
Nassaarfiup pitsaaquti-
gaa ilisimagatsigut issut
qaleriiaat ajortissiman-
ngimmata, taamaalilluni
nutaanerit pisoqaanernit
qalliullutik. Tamakku qal-
lunaatsiaat kulturikkut ani-
ngaasarsiornerisa ineriar-
tornerat sukumiinerusumik
paasisaqarfigisinnaavarput,
aammalumi qallunaatsiaat
peerutinnginneranni nunaa-
teqarsimanerat.
Taamaattumik akuerine-
qarnissarput neriuutigaar-
put 1997-imi juli-p naaler-
nerani assaalluta aalkirtis-
sinnaaniassagatta, Georg
Nyegaard oqaluttuarpoq,
ilassuteqarporlu assaaneq
takornarissanut soqutigi-
naateqalersinnaasoq, takor-
nariartitsisartummi itsar-
nitsanik takutitserusuttara-
mik maanna periarfissaqa-
lissapput.
Takornariartit-
sisunngortut
QAQORTOQ - EVU-mi
ilinniartut pingasut Alibak
Hard, Frederik Lennert
aamma Rena Skifte Qaqor-
tumi Niuemermik Ilinniar-
fimmi takomiartitsinermik
ilinniarnertik naammassi-
vaat. Ukiut pingajuat affaq
ilinniarsimavaat takomari-
artitsinennut tunngasut, ni-
uemermik siuarsaaneq, ani-
ngaasarsiomeq kiisalu alla-
miut oqaasii.
Marluk atorfinereerput,
pingajuat sumiissanerluni
suli aalajanginngitsoq.
Ilinniamerup ukiuini si-
ullemi arfinillit naammas-
sereerput; maannali arfineq
marlunnik ilinniartoqarpoq,
isumaqarnarporlu ilinniar-
nemp ilisimaneqameruler-
nera ilutigalugu amerlaner-
nik ilinniartoqartalemmaar-
toq.
EVU niuemermik ilinni-
amemvoq pingasunik qini-
gassartaqarluni, tassa takor-
nariartitsinemp saniatigut a-
ningaasarsiomeq tunngavi-
galugu aqutsisut aamma qa-
rasaasialerineq. Ilinniamerit
Qaqortumi Nuummiluunniit
ingerlanneqartarput.