Atuagagdliutit - 31.12.1996, Síða 6
6
Nr. 101 • 1996
GRØNLANDSPOSTEN
Vesterbro-mi nillertumik suertarpoq
Kalaallit ikiaroornartumut nakkaattartut amerliartuinnarput
Allattoq Chr. Schultz-
Lorentzen
Ullaap tungaani nillataarluni
pujortoq Istedgade-p aamma
Gasværksvej-ip naapiffianni
teqeqqumi kalaaleq immia-
aqqamik tigummiarluni ni-
korfavoq, silarsuarmi suso-
qarnersoq qimerloorlugu.
Cafe Nuuk-mi Gasværksvej-
imiittumi isersimasorpaaluit
malartaaserlutik arfininngor-
nenni emunnertik sapaammi
nanginniarsaraat. Imigassaar-
niarfiup eqqaani kalaaleq ar-
naq isikitsuararsuulluni issia-
voq. Qallunaaq ilisarisimallu-
akkani oqaloqatigaa, ilima-
narporlu unnuaq tamaat ime-
qatigisimassagaa. Angut i-
memiartarfimmit aninialerso-
rinarsisorlu suaarpaa:
- Anisariaqanngilatit. Im-
miaarallersinnaavunga. Ki-
ngornagut uanga ininnuka-
rumaarpugut.
Sapaammi ullaap tungeraa,
sumiiffdlu tassaavoq Vester-
bro - København-imi Hoved-
banegård-ip tununngani - sila
qerinnarsilluni nillerteruttor-
toq. Tamaani ikiaroortartut,
atortittartut peqquserlullutillu
aningaasarsiortartut eqqissisi-
marpalugatik allorarlutik isi-
tillu aalassarissitillugit sivi-
kitsunnguamik pilluamermik
misigissutigisinnaasaminnik
ujarlerput.
Vesterbro-rpiarlu kalaaler-
paaluit atomerluinermik ajor-
nartorsiutillit omigannaaraat.
Kialluunniit ilisimarpianngi-
laa kalaallit qanoq amerlatigi-
sut imerniartarfeqarfimmi
ammajuartumi najugaqamer-
sut ornittagaqarnersulluun-
niit. Kalaalerli Oline Benzen,
Skelbæksgade-mi Vesterbro-
miittumi kalaallit eqqumiitsu-
liortut sullivianni, aammat-
taaq København-imi Kalaallit
Illuutaannit akilersomeqarlu-
ni siunnersuisarfiusumi pisor-
taq oqarpoq kalaallit 40-t mis-
saanniittut.
Kalaallit taakku immiaaq-
qanik hash-imillu atomerlu-
eqatigiillutik naapittanngillat,
kisiannili heroin-imut pujor-
tartakkamut ulorianaqisumut
uerinartumullu nakkaassima-
sut naapeqatigiittartut amerli-
artuinnarput. Taamatut piso-
qarnera immikkut annilaa-
ngagineqarluni malinnaaffi-
gineqarpoq, kalaallimmi qal-
lunaatulli ikiaroornartumut
nakkaattarnerat siornatigut
taama ingasatsigisimanngim-
mat. Aammattaaq suli kalaal-
linut naleqquttumik katsor-
saasamermik - kalaallinik ka-
tsorsaasoqarluni - nassaarto-
qarsimanngilaq.
Ajortup ussemartuutaa
Heroin pujortartagaq kajortoq
ajortup ussernartuutigaa.
Heroin-ip qaqortup taqqakkut
kapilluni toqqaannartumik
ikiaroorutaasartup - kalaaler-
passuit ersigisaata - akerlianik
heroin pujortartagaq imaalial-
laannaq najuullugu ikiarooru-
tigineqarsinnaavoq. Hash-
itut. Ulorianarpasinngilaq.
Kisianni amerlasoorsuunngit-
sunik misilikkaanni tarneq
timilu ikiaroornartumut nak-
kaattarpoq. Tamanna kapoor-
tamermi nakkaattamerup as-
sigiinnarpaa.
Kalaallit eqqumiitsuliortut
sannavianni siunnersuisarfi-
up, illup tunuani qaamasumi
init quleriit aappaaniittup iki-
aroortartut illup iluaniinnaq
ikiaroortamissaat anguniarlu-
gu misilissimagaluarpaa.
- Ikiaroortartut marluk
maaniitikkaluarpagut, iluat-
sitsinngilagulli. Tillittarput
sallusarlutillu. Nakkutigiuar-
nissaat ajomakusoorpoq. Ka-
tsorsariaraluarpagut, katsor-
sameqarfimminnilli qimaam-
mata taamaatiinnarpagut.
- Ikiaroornartumut nak-
kaassimasunik, akuttunngit-
sumik allarpassuarnik ajor-
nartorsiuteqartartunik passus-
sinissatsinnut immikkut ilin-
niarsimanngilagut. Kisianni
ikiaroortartugut imerajuttor-
tagullu ikiomiassallugit pik-
korinnerulertariaqarpugut.
Vesterbro-mi mikisumik
namminersortumillu saaffis-
saqartariaqarput. Atugarlior-
nerpaat namminneerlutik
Løvstræde-mi kalaallit illuu-
taannut saaffiginninneq ajor-
put. Najukkaminni ikiorser-
neqarsinnaasariaqarput, Oline
Benzen oqarpoq, taannalu ka-
laallit eqqumiitsuliortut san-
navianni siunnersuisarfimmi
atorfinitsinneqanngikkallara-
mi Vesterbro-mi ikiuunniar-
luni suliassarsiortuuvoq.
Isumalluuteqanngik-
kaluarluni iluatsiffik
Marlunngomermi ullaap tu-
ngaani siunnersuisarfiup iniu-
tai suliaqarfiupput. Nalaa-
saarfeqarfimmi kalaallit pi-
ngasut-sisamat issiapput avii-
sinik atuarlutik, sinnerilu ini-
mi nerrivissuarmi issiapput
juullimut tunissutissanik mer-
sorlutik sanalullutillu.
Siunnersuisarfiup pingaar-
nertut suliassaraa kalaallit iki-
orsiissutisisartut piareersar-
tinnissaat - pikkorissaqataasut
ilinnialernissaannut suliler-
nissaannulluunniit piareersar-
tinnissaaq. Aammattaarli ka-
laallit avataanneersut atugas-
sarititaasunik atuisinnaati-
taapput, taakkulu tassaapput
sannavik mingunnartulerivik,
qalipaasarfik/titartaasarfik
aamma assassortarfik. Kalaal-
lit 30-erpiaat aalajangersima-
sumik orniguttarput aggua-
qatigiisillugulu 15-it ullut
tamaasa ininik atuisarput.
Siunnersuisarfik pilersin-
neqarpoq pingaartumik ka-
laallit sullitat sammisaqartin-
neqarnissaat pisariaqartoq
paasineqarmat, qallunaammi
ilinniartitsinissamut sammi-
saqartitsinissamullu neqe-
roorutaanni kulturikkut oqaa-
tsitigullu aporfeqartarnerat
pissutaalluni neqeroorutaa-
sartut naammanngimmata.
Aammattaaq siunnersuisarfik
katersuuffittut pingaaruteqar-
poq, tassani kalaallit immin-
nut ilikkarsinnaallutillu ikio-
qatigiinnissamut iluaqutissa-
nillu attaveqalersinnaagamik.
Kisianni kalaallit eqqumii-
tsuliortut sannaviata atuunne-
ra qularnartoqarpoq, tamati-
gullu pisortat tapiissutaannik
assigiinngitsunik ikiorseme-
qartarluni napaannarsinnaa-
sarluni, ilaatigut illoqarfissu-
armut aningaasaliissutit aqqu-
tigalugit. Kalaallilli akornan-
ni iluatsiffiuvoq, tamannalu
siunnersuisoqarfiup Sjælland-
imit tamarmit saaffigineqar-
tarneratigut uppernarsarne-
qarpoq.
Amerlasuut
akileerusuttanngillat
- Ajornartorsiulli annertooq
akiomiartarput. Kommuner-
passuit pikkorissartitsinermut
akileerusunneq ajorput. Nam-
minneerlutik neqerooruteqar-
tarput taamaammallu ani-
ngaasanik sipaamissartik toq-
qartarlugu. Taamaattoqassap-
pat qinnuteqartut ajorluin-
nartumik ingerlasariaqarput.
Pinaveersaartitsivittulli inuit
atomerluilinnginnerini pissar-
siariniartarpagut. Taamanna-
lu peqqutigalugu maaniippu-
gut, Oline Benzen oqaluttuar-
poq, ilisimatitsissutigaalu
pikkorissartitsinerit ingerla-
nerini angusat assigiinngit-
sorujussuusartut. Pikkoris-
saqataasut ilaat ilinnialertar-
put, ilaasali inuiaqatigiinni
qallunaani oqaatsitigut kultu-
rikkullu aporfissanik qaangii-
niapiloortamertik ingerlatiin-
nartarpaat.
Pikkorissarusuttunik amer-
lanerusunik pissarsiniarlutik
aammalu Vesterbro-mi siun-
nersuisarfiup siunissaa qulak-
keemiarlugu qaammatini qu-
lini pikkorissartameq akikil-
lisinniarneqarpoq, taannalu
ullumikkut pikkorissartumut
ataatsimut 50.000 kroninik
akeqarpoq.
- Pinaveersaartitsinerup i-
ngerlatiinnamissaa pingaaru-
tilerujussuuvoq. Nammineer-
lunga misigereerpara kalaaleq
Kalaallit Nunaanniinnermini
ingerlalluaraluarluni Dan-
markimi ajornartorsiulertar-
mat. Isumaqartarput tamaani
ajomanngitsumik suliffittaar-
sinnaallutillu inissaminnik
nassaarsinnaallutik. Ulluni
14-ini siullemi imminnut tati-
ginerat neriunnerallu allan-
ngomeq ajorpoq, tamatumali
kingorna ajorsiartupiluuler-
tarlutik. Atorfissaqartinne-
qanngitsutut misigisarput,
taamaaligaangamillu immi-
aaqqanik hash-imillu atomer-
luilemissamut qanittuararsu-
anngortarlutik.
N amminersornerullutik
Oqartussat akisussaaffiat
- Taamaammat Namminer-
somerullutik Oqartussat atu-
gassanik pitsanngorsaasari-
aqarput, taamaalillutillu Dan-
markimi inissiamik nassaar-
sinnaaneq ajornannginneru-
lersillugu, taamatullu ilinniar-
nissamut neqeroorutit pillugit
paasisitsiniaasarneq pitsaa-
nerulersittariaqarpaat.
- Pingaamerpaagunarporlu
qallunaatut ilinniarsinnaaner-
mut periarfissanik pitsan-
ngorsaanissaq, tamannami a-
torfittaamissamut ilinniamer-
milu malinnaanissamut pisa-
riaqarmat. Tamanna kalaallit
immikkoortinnerisigut pisin-
naavoq. Kalaallit nunanit al-
lanit nunasisut, qallunaat kul-
turiannik paasisimasaqanngil-
luinnartut akomannut inissis-
sallugit ajussaaq. Akimmif-
fissatut isikkoqalissutigiin-
nassavaat, taamaattullu Dan-
markimi naammareerput, Oli-
ne Benzen oqarpoq.
Danmarkillu isumalluarfi-
gisamerujussua, oqaluttualia-
ni pisartutut suliffissaaleqineq
tunullugu inuunissamut isu-
malluameq aammalu pilluar-
nerup Danmarkimi nassaari-
nissaanut isumalluameq akut-
tunngitsumik inuttut akisu-
naameqartarpoq, kalallit qal-
lunaat inuuniviat naapikkaa-
ngamikku. Tamatumunnga
Vesterbro uppemarsaatissaa-
voq.
- Ilinniarsimanngikkaanni
Danmarkimi inuunissaq ajor-
nakusoortorujussuuvoq, Suri-
ne Olsen, Københavnimi ka-
laallit illuutaanni inunnik isu-
maginninnermi siunnersorti