Atuagagdliutit

Ukioqatigiit
Ataaseq assigiiaat ilaat

Atuagagdliutit - 06.03.1997, Qupperneq 10

Atuagagdliutit - 06.03.1997, Qupperneq 10
10 Nr. 18 • 1997 GRØNLANDSPOSTEN NUNAANNARMIINUNNGORPOQ Nalaatsornerinnakkut Pele Møller 1967-imi helikopterimut ajuaartumut ilaanngitsoorpoq Pele Møller inersimasunngor- luni nipilersortalerami aatsaat pingaartinneqartutut immik- kullu pineqartutut misigisi- malinngilaq. Naalungiarsuul- linili - inunngoqqaaramilimi - taamatut pineqalerpoq. Aat- saat ukiualuit qaangiumata Pele nipilersomermik pigin- naaneqartoq paasineqaralu- artoq inunnguinnalunili im- mikkooruteqarluinnalerpoq. 1939-imi augustip 31-iani Pele Møller-ip amaa, Liikkiit, Qullissani ilaqutariit naju- gaanni pisiniarfiliarpoq. Naartulluni naaqangaatsiara- luarluni eminissaminut suli ungasiaarmat tamanna eqqar- saatiginngilaa. Angerlamulli apuutinngitsiarluni emisuler- poq, pinasaarianngitsorlu Pe- le nunameereerpoq. Liikkiip eminini tupaallaatigeqaa. - Illutta silatinnguani inun- ngorpunga. Anaanaga ilu- ngersoqaaq, kiisamilu ikior- tissaminik takkuttoqarmat nammineq ikioqqaaqquvoq. Paasitinneqarporli isumagi- neqamissara pisariaqarneru- soq, taamaalineranimi suli a- nersaanngilanga, Pele Møller, qatanngutigiinni quliusuni a- ngalullemiit pingajuulluni i- nunngorsimasoq oqaluttuar- p°q. Misigisap taassuma kingor- na Pele Møller emisussiortup immikkorluinnaq isigilerpaa. - Nalliunnikka tamaasa emisussiortoq illutta silataani, nuna paneraluarpat masakka- luarpalluunniit inunngorfigi- sama nalaanut nallartarpoq. Ajortoqarpoq Qujanartumik Pele Møller-ip inuunini sakkortuumik aallar- tittoq qaangerpaa. Tassanili Pele Møller-ip iluatsitsinini kingullinngilaa. 1967-imi Pele Møller Grøn- landfly-mi mekanikerimut iki- ortitut sulivoq. Taamani Grøn- landsfly helikopteriutaannaqa- rallarpoq, maannalu KNR TV- p illusimaffianiilluni. - Majimi upemaajuvoq, Pe- le Møller eqqaamasalikker- saarpoq. - Ulloq taanna sakera amaq Kunuunnguamut ilaalluni ti- kittussaavoq. Freerumagalua- rama misissugassatsinnik he- likoptereqartussaammat iti- gartitaavunga, ullormilu tas- sanerpiaq allanik arfmeq pi- ngasunik ilaqarlunga misili- gummik timmeqataasussaa- vunga. Suliffiga nuannariso- rujussuuara paarilluartorujus- suullungalu. Taamaammat freeniarlunga malartaasemera uannut nalinginnaasuunngi- laq. Soorunami freerumanis- sannut tunngavissaqarluarpu- nga, kisianni ulloq taanna sooq malartaasersimanerlu- nga nassuiaruminaatsippara. - Nuliaralu ualikkut mar- luk-pingasut missaanni Ku- nuunnguarmut niuffiorpugut, paasivarpulli sakera amaq i- laanngitsoq. Taamani telefo- nit maannakkutulli atomeqar- tiginngillat. Illoqarfiit akor- nanni attaveqatigiittameq te- legrammit atorlugit ingerlan- neqamerusarpoq. - Kunuunnguamit majuar- luta helikopteri i lama misile- raraat takuarput. Nuliama ingerlanera allagalugu oqar- poq. Oqarfigaarali illoqarfik qimallugu misilittaagaangatta takusinnaasaanit ajornerusu- mik ingerlasarluta. Tassan- ngaannarli motoria ajoqute- qarpaluttoq tusaalerpara. Ajoqusertoqanngilaq - Nipaa ajorluinnarpoq. He- likopterilu nakkariartulerpq sangusaalerlunilu, aqunne- qarsinnaajunnaartorlu takune- qarsinnaalerpoq. - Nuliara qitornarpullu qimallugit helikopteri mittar- fiup tungaanut ingerlasoq or- nillugu arpappunga, biilillu majuartut unitsillugit ikivu- nga, taamaammallu helikop- teri, mittarfiup ungasinngi- saani illumut nakkarsimasoq siullemut ilaalluta tikippar- put. Ilaasut ajunaarsimanis- saat qularinngilluinnaraluar- parput. - Inuit ilaasut ajoqusersi- mannginnerat tupinnarluin- narpoq. Tupinnartumillu ar- naq illumi helikopterip nak- karfigisaani isersimasoq ajo- qusinngilaq. Illup qaliani issi- asimagaluarpoq. Helikopterip tuffigisaani. Nipimilli allan- artumik tusaanerluni inimut atersimavoq, susoqarnersoq takuniarlugu. Taamaatsian- ngitsoq helikopterip illu iser- simaffigisaa tuffigaa. - Kingusinnerusukkut paa- sivarput helikopterip nakkari- artornermini ledningit illup eqqaaniittut tuffigeqqaarsi- mallugit sarpiusaminik tussi- manini nakkamerminut sak- kukillisaatigisimagai timitar- suaminullu oqimaaqisumut oqilisaatigisimallugu. Heli- kopteri atorsinnaajunnaavip- poq. - Kingunerileraa helikopte- ri takuniarakku takuara uja- rassuaq issiavinnaama nalaa- niittoq. Qularinngilluinnarpa- ralu ilaasimagaluamma aju- naarlunga toqusimassagaluar- lunga. Havarikommissionip Dan- markimit tikisitaasa paasivaat ajunaamermi timmisartup a- quutaani uuliap naqitsinera atorlugu atortulersuutit (styre- systemets hydraul-system) ajortissimasut. Timmisartor- tartut marluk timmisartunullu mekanikerit arfinillit issima- sut tamarmik ajoqusinngillat, mekanikerilu ataasiinnaq a- mialaarsimalluni. Kunngip aquttua Aammattaaq Pele Møller suli Grønlandsfly-mi sulisoq ittua direktør Valdemar Lauritsen siunnersuuteqarpoq sulisumi ilaat Kunngi Frederik-up aamma Dronning Ingrid-ip 1968-imi augustimi Nuummi angallanneqamerminni aqut- torissagaat. Valdemar Laurit- sen taamaaliorpoq, kunngik- kormiut angallanneqameran- ni nammineq biilini atome- qartussaammat. Taamaalillu- nilu Pele aquttussatut toqqar- neqarpoq. - Valdemar amerikarmiut biiliannik nutaaliarsuarmik peqarpoq, uangalu kunngimut dronningimullu aquttooru- sunnersunga aperineqarama nuannaaqaanga. Ulluni pi- ngasuni aquttuuffigigakkit misigisakka annertoqaat nu- anneqalutillu. - Kunngi dronningilu inus- siamersomjussuupput oqalo- qatikkuminarlutillu, assullu pitsaasumik pivaannga. Ullut pingasut taakku qaangium- mata Kong Frederik-up aqut- tuulluarsimaninnik assammil- lunga qutsavigaanga. Misigi- saq puigugassaanngitsoq nu- annersunillu eqqaamasaqarfi- usoq. Kunngikkut 1968-imi au- gustip 7-ianiit 21-ianut Kuja- taani Tunumilu angalaarput. Taamani kunngikkut tikeraar- nerannut atatillugu AG ilaati- gut imatut allappoq: »Kunngikkut tikisaminni tamani qiimmattaatigineqar- lutik ilassineqarput, erseqqis- sarneqartuarsimavorlu kun- ngikkormiut kalaallillu ikin- ngutigiinnerat nakussatsuin- neqartuarumaartoq Kalaallit Nunaat inoqartillugu Dan- markilu kunngikkormioqartil- lugu«. Kunngi angalanertik pillu- gu AG-mut imatut oqarpoq: »Nuuk qimatsinnagu suli ataasiarlunga qamannga pisu- mik dronningimit uannillu qutsavigingaarpassi uatsinnut ajunngisaarsimanersi inussi- amersaarsimanersilu pillugit. Sumiluunniit kiinnat qu- ngujulasut tallillu aalaterisut killissimavaatigut misigitillu- gu Kalaallit Nunaata inui ikinngitigigivut«. Danmark nipilersornerlu Kunngikkulli tikeraarnerisa nalaanni aammalu helikopte- rip ajunaamerata nalaani Pele nipilersortartutut tusaamane- qalereersimavoq. - Meeraallungali nipilersor- neq soqutigisorujussuuara, aatsaalli 16-inik ukioqarlunga guitarertalerpunga. Paarlattu- anik pitsaanerpaamik ilinniar- titsisoqarpunga. Jens Henrik- sen-ip, Vaigat-ip nipilersor- tartuisa ilaata guitaremermik ilinniartippaanga, taannalu ul- lumi piginnaasannut qutsavis- saraara. Pele Møller-ili aatsaat Atlantikoq ikaarlugu angala- reerami imminut akuersaar- sinnaalerpoq. - 1960-ikkut aallartinneran- ni Danmarkiliarpunga, Hun- dested-imi Teknisk Skole- mut ilinniariartorlunga, taa- manilu inuusuttuullunga nu- annaarumattoruttorlunga gui- tarillaqqinnera qularinngillu- innarpara. Kisiannili inuussu- tissarsiutigalugu nipilersor- tartut nipilersoqatigisalerak- kit amigaateqangaatsiarlunga paasivara. - Unnuit qanoq amerlatigi- nerpat qullima kuulemissaasa tungaanut sungiusartarpunga. Pele Teknisk Skole-mut ilinniariartorluni Hundested- imut pigami akunnittarfim- mut inissinneqarpoq. Pele-p Danmarkimi ilinni- artut taama pitsaatigisumik pineqamerat taqimasuutigaa. llami akunnittarfimmut inis- sinneqartussaavoq. Paasinar- sivorli ini najugassaa qaliar- paamiittoq mikisuararsuusor- lu, aammalu asattorfissaqan- ngitsoq atisanillu errorsiffius- innaanngitsoq imaluunniit ikinngutinik pulaartoqarfiu- sinnaanani. Torsuusami error- torfeqarpoq nillertuinnarmik imilimmik. Ukiunilu sisama- ni tassani najugaqartussaa- voq. - Ilinniarfigisannik misigi- saqarfigaara, Pele taamani pisimasut pillugit oqarpoq. Akunnittarfimmiinnini tullu- usimaarutigivallaarsinnaan- ngikkaluarlugu ilinniakkani naammassivaa, minnerun- ngitsumillu nipilersorsinnaa- nerminut perorsaatigisaminik ikinngutitaartorluni. Tamakkuli tamarmik na- laatsomerinnaanerusumik pi- simapput. Seqineq, aasaq arnallu - Ullut ilaanni motoriliorfim- mit suliffigisannit soraajaar- lunga sissamut pisuttuarpu- nga. Taama siusitsigisukkut sissaq inoqarpallaameq ajor- poq. Nalunnguarsinnarlunga seqinnisaarpunga nuannisa- qalungalu. Taamaalluni amat pinnersut marluk sissamut takkupput. Maluginiarpal- laanngilakka, aatsaallu im- mami arsamik pinnguarlutik suaartalermannga maluginia- lerlugit. Pinnguaqatigerusup- paannga. - Imaanut avalallunga arsa- qatigaakka. Nuannisartoru- jussuuvugullu. Arnap aappaa taamaalluni oqarpoq immi- aaqqanik pingasunik nassarsi- mallutik, aperaanngalu immi- aarartoqatigerusunnerikka. Taamani imertorsuunngila- nga, neqeroorfigeriarmannga- lu akuersaarpakka. - Sissami issiasinnarluta angerlarnialerpunga. Arnalli marluullutik qimaguteqqun- ngilaannga. Aasarsiortarfim- minnut qaaqquaannga. Illu kusanaqaaq, pisoorsuusima- nissaallu qulariunnaarpara. Nuannisamertik ingerlati- innarpaat, arnallu marluullu- tik Pele aperaat neriniartar- fimmut neriartoqataarusun- nginnersoq. - Ajoraluartumik taamaali- orsinnaanngilanga, ilinniar- tuullungami sapaatit akunne- rannut 10 kroninik akissarsi- sarpunga, taamaammallu a- kissaqanngivillunga. Taman- na amat paasisinnaanngilaat. Taamaammat ilinniarnera, Kalaallit Nunaat allarpassuil- lu pillugit nassuiaateqqaarlu- git aatsaat paasitippakka ilu- moorlunga oqaluttunga. Nu- annarisimagaminngali aalaja- ngerput namminneq neriar- toqqullunga qaaqquniarlunga. Itigartinngilakkalu. Neriniartarfik Unnukkut Pele amat marluul- lutik biiliminnik aavaat. - Akunnittarfiup eqqaanut aangaminnga kiinaat allana- kujupput. Tamatuma saniati- gut atisarissaarpunga, taama- nimi Grønlandsministeriaqar- fimmit tunisittarpugut. Eqqar- saateqartut takusinnaavakka. Kisianni neriniartarfiliarpugut. Misigisaqarluarpunga. Nipilersomeq nuannareqaara, neriniartarfimmilu inunnik nipilersortoqarpoq. Amat sa- nilikka oqaloqatigingaatsiar- nerlugit eqqaamanngilara, ni- pilersortut tiguartisimaffigi- nermit. Pele arnallu aqqi ilisiman- ngisani marluk jazz-inik nipi- lersortut qanillugit issiapput. Taamaalluni Pele-p tusaaler- paa nipilersortut guitarertortik oqaluuserigaat, tusamaartitsi- nialeraangaminngooq aala- koortuaannarami atorsinnaar- pianngitsoq. - Tassanngaannaq angut nipilersortarfimmut qaqilluni aperivoq guitarertartumik nuutersorsinnaasumik isersi- masoqannginnersoq. Nipiler- sortartut guitarertartumik a- migaateqarmata. Guitarertor- tik aalakoortoq anisinniarsi- mavaat. - Neriniartarfik nipaatsom- jussuanngorpoq piumasoqan- ngilarlu. Angut guitarertussa- minnik pissarsiortuarpoq. Tassanngaannarlu atuaqatima ilaa nikuippoq, tikkuarlu- ngalu oqarluni guitarillaqqis- sorujussuusunga. - Angut nipilersortarfim- miittoq nalornikujuppasip- poq. Ilisarisimasakkali arlallit nikutserlutik atuaqatiga taper- serpaat. Taamatut pineqaria- rama pulaffissaarutiinnarpu- nga. Nipilersortartunut ilannguppoq - Naggataagulli qanoq iliuu- sissaaruppunga. Nipilersor- tartut qaqiffigisariaqalerpak- ka. Nikuinnavissunga inuit pattaallunga aallartipput, taamaalineranilu guitari suli attorianngilaraluunniit. Uum- matiga kassuttomjussuuvoq, kisianni iluatsilluangaarama nipilersortartut ukiuni arlalin- ni nipilersoqatigisarpakka. Péle-p misigisani nuanne- raluaqisoq ataatsimik isuma- nerluuteqarpoq: - Amat marluk taakku, ul- lormi tassani ikiuisut qutsavi- ginngitsoorpakka, misigisi- malluinnarpungami qutsavis- saralugit. Nipilersoqataasar- ninni kaasarfimmiussannik pissarsisinnaasarpunga, ukiu- nilu tulliuttuni nipilersomeq tunniusimaffigilluinnarpara. Unnuit tamaasa assigiinngi-t- suni nipilersortarpugut. Nu- kigut suminngaannit pissarsi- arisarsimanerlutigit paasisin- naanngilara. Pele-p nipilersortartut taak- ku nipilersoqatigisaleramigit paasilerpaa guitarillammas- suunani. - Nipilersomeq nuutersor- nerlu ilikkagaqarfigilluarpak- ka. Nipilersortartut nipilersor- nermik inuussutissarsiutilli iluatsitsillunga nipilersoqati- gisarpakka. Arlallit nipiler- somermik ilinniarfimmi ilin- niarsimapput. Angerlarpoq Pele angerlarsimalerluni sam- misaqamiapiloorpoq, taama- lineranilu aamma erinniortar- neq taalliortamerlu suli sam- milersimanngilai. - Nuliara Bibiane 1965-imi ilisarisimalitsiarlugu Hotel Godthåb-imut neriartoqati- geqqullunga qaaqquara. Taa- mani koorbunnik qarleqaan- narsinnaanngilagut. Jakke- qartarpugut, skuugut qillaris- sarlugit qilemerusaqartarlu- talu, arnallu kjoleqartarput. Pele Møller Ilulissani Qaqortumilu jazz-klubbinik pilersitseqataasimavoq. 1975-imi jazz-er- tartut Danmarkimut qaaqqimeqarput, unalu asseq tassani assilisaavoq. Pele Møller har været med til at danne jazz-klubber i Ilulissat og i Qaqortoq. 11975 blev jazz-bandet inviteret til Danmark, hvor billedet er taget.

x

Atuagagdliutit

Direct Links

Hvis du vil linke til denne avis/magasin, skal du bruge disse links:

Link til denne avis/magasin: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Link til dette eksemplar:

Link til denne side:

Link til denne artikel:

Venligst ikke link direkte til billeder eller PDfs på Timarit.is, da sådanne webadresser kan ændres uden advarsel. Brug venligst de angivne webadresser for at linke til sitet.