Atuagagdliutit - 08.05.1997, Síða 11

Nr. 35 • 1997
11
£cc ag'ajZ'c/é/a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Peter Josefsen-ip peroriartorfiata Atammiup ungasinngisaani Toqqusami Klaus Sørensen Ikke langtfra Atammik, hvor Peter Josef sen havde sin barndom, anlagde Klaus Sørensen
aalisartitseqatigiijfimmik pilersitsivoq. Taamanikkut atorluarallami annertuujusimalluni Fiskerikompagniet i Toqqusaq. Der er i dag ikke meget tilbage af det stort anlagte projekt,
ullumikkut suerutingajalerpoq.
sen USA-mut ilaassasoq.
- Kalaallimik oqaloqate-
qartarnissani nuannaarutigi-
sorujussuuaa, aammalu nuan-
narilluinnarlugu aamma ua-
nga Peter-imik ateqarnera,
taamaattumik taamaallaat taa-
sarpaanga »Ateera«. Asulumi
ineqatigiikkatta.
- Tassuma aamma isuma-
gaa kalaaliminemik nassar-
nissarput. Umiarsuup pilittaa
Maniitsumi tuttup quttorarsi-
simavoq, Peter Freuchen-ilu
kalaalimineruleraangami qe-
rititsivimmit aallertarpoq, taa-
va tuttup quttoraanik qerisor-
tortarpugut.
- Aamma USA-mut tikik-
katta annertoorujussuarmik i-
kiorpaanga. Paseqarnangalu
nunamut isemissamut akuer-
sissummik peqanngilanga,
New York-imiilluta nunamut
ikaamissannut atugassannik.
Tamatumanili Peter Freu-
chen-ip ikiorpaanga. Aamma-
mi nammineerluni pasini
nunamullu isemissamut aku-
ersissutini aaqqissimanngilai.
- New York-imut tikikkatta
Peter Freuchen-ip nulia Dag-
mar talittarfimmi utaqqivoq,
kisiannili Peter ikaaqqusaan-
ngilaq. Telefonimilli talittar-
fimmiittumik atorsinnaatitaa-
voq, tassanngaanniillu inuit
eqqortut ikiuussinnaasut atas-
suteqarfigalugit - uannik
aamma ikiuisinnaasut. Qallu-
naat aallartitaqarfiat atassute-
qarifigisimavaa.
- Umiarsuarmut ikeqqik-
kami ima oqarfigaanga: »Ati-
satit kusanamerpaat atiniak-
kit. Illoqarfilialerpugut«.
Kalassinerit
- Siomagut Kalaallit Nunaat
qimassimanngisaannarakku
sorpassuit siomagut takusi-
manngisakka amerlaqaat.
Taamaattumik kalassisaqaa-
nga. Quersuup tungaanut aal-
laannarluta ajortumeereerpu-
nga. Majuartarfiit nammin-
neq ingerlasut atuartussaava-
vut, qanorli iliomissara nalu-
gakku orluvunga, ingerlaan-
narli nikueqqillunga.
- Majuartarfiit nammineq
ingerlasut atuareerlugit suu-
nerpumut isertussaavugut, su-
naaffa elevatorimut, qallunaat
aallartitaat omissallugu. Ele-
vatorernerlu misigisaavoq
aamma eqqumiitsoq. Soorlu
sinnattuinnaq. Qallunaat aal-
lartitaanni assilisittussaavu-
gut pasimut atugassamik.
Toortagaq toomeqarmat qa-
ngali assera saqqummereer-
poq.
- Qallunaat aallartitaat qu-
leriit 35-ssaanni najugaqar-
poq, tassanngaanniillu sumo-
rujussuaq isikkiveqarpoq.
Aqqusemup tungaanut qivia-
raangama biilit tassaaneq a-
joiput ammassat. Ammut qi-
viaraangama uissanngulersar-
punga. Qallunaallu aallarti-
taanneereeratta pasimik nu-
namullu isemissamut akuer-
sissummik pissarsivunga, pi-
sariaqartinneqartunik New
York-imi takornariarnissa-
mut, illoqarfissuarmilu tassa-
niippugut ulluni arfineq-pi-
ngasuni.
- Ullut arfineq-pingasut
nuannersorsuit. »Greenland«-
imi sulinngiffeqarnissara aku-
erineqarmat ullut tamaasa
Peter Freuchen-imit imaluun-
niit Dagmar-imit aaneqartar-
punga, taavalu New York-
imut takornariartinneqartar-
punga.
Nutaarpassuit
Peter Josefsen New York-
imeeqqaarami sorpassuarnik
misigisaqarpoq.
- Ullut ilaanni angummit is-
siavimmut aqqusiniinnarmiit-
tumut ingeqqusaavunga. Su-
naaffa kamippakka qillersar-
niarai. Peter Freuchen-ip na-
ngartarpaanga aningaasat atu-
lussinnassagakkit. Siuller-
meerlunga aamma TV-mik
takuvunga. Siullermeerlunga
uumasuusivissuarmik taku-
vunga, katersugaasivimmut
takornariarlunga, aalisakka-
mik panaasalimmik ooqat-
taarlunga, FN-ip illorsua ta-
kullugu, illoqarfiup immik-
koortortai assigiinngitsut a-
ngalaarfigalugit, italiamiut,
kineserit spaniamiullu naju-
gaqarfigisaat. Manhattan-i-
miippunga. Qanorlu iliomik-
ka tamarmik Peter Freuchen-
imit nulianillu akilemeqartar-
lutik. New York-imiinninni a-
ningaasarpassuarnik atuisi-
massapput.
- Angerlamut apuukkama
oqaluttuakka tamarmik uppe-
rineqamersut naluara. Misigi-
sakkami sinnattuinnartut ik-
kamik, immaqalu tamanna
tupinnarpallaanngilaq.
Angerlamut apuunnermi
kingorna Peter Josefsen qin-
nuigineqarpoq aappaagussaa-
nut USA-liarnissami ilaaq-
qeqqullugu. Kisianni »Rem-
mesælen« inuttassarsiormat
Peter misileerusulerpoq, Qa-
qortumullu nuulluni, »Rem-
mesælen« kujataani angala-
suummat.
Atukkat nutaat
Ukiut tulliuttut arfineq-mar-
luk, upemaakkut 1959-ip tu-
ngaanut, Peter Josefsen
»Remmesælen«-imi inuttaa-
voq. 29. januar 1959 Nanor-
talimmi sissiukkami taleq-
qapput. Anorersuartorsuuvoq
masannartuliortumik nittaa-
larluni, suna tamarmi ersigun-
naarluni.
- Ullaassakkut tallimat mis-
saanni naalakkatta itersar-
paatigut. »Hans Hedtoft« si-
ullermeerluni Kalaallit Nu-
naannut angalareerluni Dan-
mark-imut utertoq ajunaaler-
nermi kalerrisaarummik
SOS-imik aallakaatitsisima-
voq. »Hans Hedtoft« nalu-
naarsimavoq Nunap Isuata
eqqaaniilluni.
»Remmesælen«-ip naala-
gaata Nuuk atassuteqarfigaa,
tassanngaanniillu nalunaaruti-
gineqarpoq »Hans Hedtoft«
atassuteqarfigineerussimasoq.
- »Hans Hedtoft«-ip su-
miiffimmisut nalunaarutigisi-
masaanit uagut qaninnerpaa-
vugut. Ujaasiartorsinnaaju-
malluta tuaviinnaq taquassat
ikiorarpavut, imeq orsussarlu
isumagalugit.
»Remmesælen«-ip nal. a-
kunneri sisamat atorlugit Ike-
rasassuaq ornippaa. Silagitsil-
lugu piffissap affaannaa ator-
lugu ominneqartaraluarpoq.
- Tamatta aquttarfimmiip-
pugut, qujanartumillu taama-
nikkut inuusuttuinnaagatta er-
sissuteqanngilagut. Ilami si-
larluttorsuugami. Kisiannili
ujaasiartortariaqarpugut.
Ajunaartut 95-it
»Remmesælen« ujaasiuaralu-
arpoq, taamaallaalli napparta-
mik nassaarluni. Kingoma-
gulli paasinarsivoq nappartaq
»Hans Hedtoft«-imit pisuun-
ngitsoq.
Kingomagut angallatit a-
merlanerit ujaaseqataalerput.
Ujaasineq qaammammik ili-
vitsumik sivisussuseqartoq
kinguneqanngitsoorpoq. Aa-
sap ingerlanerani Island-imi
nassaarineqarpoq »Hans Hed-
toftz«-ip angalasimaneranut
uppemarsaatissatuaq - putta-
qut annanniut, ullumikkut Qa-
qortup oqaluffiani nivingasoq.
Tamatuma kingoma paasi-
neqarpoq KGH-p umiarsuaa-
sa pingaamersaat »Hans Hed-
toft« siullermik angalanermi-
ni Danmark-imut utertilluni
30. januar 1959 umiusimas-
oq. Umiiarpoq Nunap Isuata
eqqaani iluliarsuarmut apor-
luni. Issimasut 95-iusut ta-
marmik ajunaarput, ilagalugu
folketingimut ilaasortaq Av-
go Lynge aamma aalisartut
peqatigiiffianni siulittaasoq
Carl Egede.
Nuliassani naapikkaa
Pisimasoq tamanna alianar-
tuuvoq Peter Josefsen-imut,
ajunaartut ilaqutaannut ilami
allaat nunamut tamarmut. Pi-
tamut qujanartumik ukiut
marluk tamatuma siorna nuli-
ani, Augusta, naapissimavaa
alianartumi tapersersortigi-
sinnaasani. Augusta »Rem-
mesælen«-imi igasuuvoq.
Ukiut arfineq-marluk »Rem-
mesælen«-imi inuttaaffigissal-
lugit Peter Josefsen isumaqa-
rami maj 1959-imi »Serfaq«-
mut Sisimiut eqqaanni angala-
sumut inuttanngorpoq. Aasaa-
nerinnaanili inuttaavoq, Au-
gusta »Serfaq«-mut ikisinnaan-
ngimmat, taamaattumik mar-
luullutik »Klapmydsen«-imut
ikiffissarsiorput, tassanilu Peter
bedstemand-inngorpoq, Augu-
sta igasunngortoq. Tamatuma
kingoma Peter aamma Augusta
umiarsuami assigiinngitsuni
inuttaasarput, kisiannili eqqis-
sivissaqanngitsutut misigisima-
sarlutik.
Naggataagut aalaj angerput
umiartorunnaarumallutik. Pe-
ter Qaqortumi kranilerisutut
atorfinippoq. Naallu suliffim-
mini tamatigut ilisimasan-
ngikkaluarlugu qanoq ilinera-
ni soraassanerluni nal. akun-
nerini 12-15-ini sulisaraluar-
luni, taamaattoq suliffik Peter
Josefsen-ip nuannarilluarpaa.
Soraaminngomissani tikillu-
gu ukiuni 20-ni kranilerisutut
sulivoq.
Ullumikkut Augusta aam-
ma Peter Qaqortumi suliun-
naarlutik eqqissisimaarput.
Naalli Pitaq soraaminngoree-
raluarluni assani sarliaannan-
ngilai. Umiatsiaararsisima-
voq aalisaatigisartakkaminik.
Aalisakkat pisani panerseriar-
lugit kalaalimineemiarfimmi
tuniniartarpai, utoqqalinersiu-
tinut tapertaralugit.
- 1952-imi New York-imiinninni misigisakka tupinnartut
oqaluttarigaangakkit upperineqartarnerlunga naluara,
Peter Josefsen oqarpoq.
- Jeg er ikke sikker på, at folk troede på mig, da jeg fortalte
om alle de fantastiske ting jeg oplevede i New York i 1952,
siger Peter Josefsen.
ASS./ FOTO VIVI MØLLER-OLSEN