Atuagagdliutit - 04.09.1997, Qupperneq 5

Nr. 68 • 1997
5
£a ap'ajt'c/é/'a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Niaqulaarluni meeqqani toquppai
- imersimavoq ikiaroorlunilu
Nuummi sianiutiluttut uninngavianni sulisut aamma Danmarkimi pinerluttunik naliliisartut
nakorsaanerit assortuupput
NUUK(PM) - Amap sioma
meeqqaminik toqutsisup im-
minut eqqartuunnini pillaa-
tisiaraa pineqaatisiinemit al-
lanit nallemeqarsinnaanngit-
soq. Inuunermi sinnerani im-
minut eqqartuunnini taanna
qaangernaviarunanngilaa.
Qamuuna erloqinera sapaatip
akunnerani kingullermi Nuup
eqqartuussiviani najuuttunut
aamma erserluarpoq. Unner-
luutigisaasoq tassaavoq 27-
inik ukiulik Juliane »Mini«
Hennings, sioma julip ulluisa
30-iata 31-iatalu akomanni
meeqqaminik marlunnik sa-
vimmik toqutsisoq. Angajul-
leq sisamanik nukarlerlu mar-
lunnik ukioqarpoq.
Eqqartuunneqartoq aliaso-
qaaq akuttunngitsunillu qul-
lingiartortariaqartarluni suli-
ap ingerlannerani. Nammineq
oqaaseqamsunngilaq, amma
oqariaraluaraangami qiassa-
minik tupittarami. Juliane
»Mini« Hennings meeqqani-
mik toqutsisimalluni nassuer-
poq. Unnerluutigineqartoq to-
qutsigami imigassartorsima-
voq hash-imik pujortarsimal-
»Neriuffik«
katersuinialersoq
Nappaassuannut kræftimut
akiniuiniaqatigiit »Neriuf-
fik«-miut nuna tamakkerlu-
gu ukiut tamaasa septembe-
rip sapaataasa siullianni
katersuiniartarput. Taamalu
sapaatiuppat septemberip
7-ani angerlarsimaffippas-
suit kasuttorfigineqassap-
put namminneq piumassut-
siminnik »Neriuffik« sin-
nerlugu katersuinianik.
»Neriuffik«-up aamma
nalunaarutigaa aningaaseri-
vimmi »Neriuffik«-up kon-
to-anut ilisisoqarsinnaam-
mat.
Aningaasat katersat tam-
arluinnaasa Kræftens Be-
kæmpelsen-ip kalaallit nu-
naata aningaasaateqarfianut
ilirieqassapput, nunami
maani sullissiniarnermut
atomeqartussat.
Penge til Kræftens
Bekæmpelse
Hvert år holder de grøn-
landske kræftforeninger,
Neriuffiit, landsindsamling
den første søndag i septem-
ber. Således vil mange af
landets beboere på søndag
den 7. september kunne
åbne døren for en frivillig
indsamler fra Kræftens
Bekæmpelse i Grønland.
Det er også muligt, oply-
ser Neriuffik, at yde tilskud
ved at indsætte penge på
Neriuffiks konto i banken.
Hele det indsamlede
beløb vil overgå til Kræf-
tens Bekæmpelsens grøn-
landsfond, hvor pengene
bruges til gavn for det
arbejde, der udføres her i
landet.
luni sinissaatinillu arlallinnik
iisisimalluni.
Nuummi eqqartuussiviup
aalajangerpaa unnerluutigine-
qartoq aalajangersimasumik
piffissalemeqanngitsumik pi-
nerluuteqarsimasunik nakkul-
liivimmit nakkutigineqassa-
soq. Taamatuttaaq killeqan-
ngitsumik tamip nakorsaanik
katsorsartittussanngorlugu pi-
neqaatissinneqarpoq. Taama
eqqartuussisoq Mille Søvn-
dahl Pedersen eqqartuusseqa-
tinilu marluk akunnerup ataa-
tsip ingerlanerani nalileereer-
lutik aalajangerput. Eqqar-
tuussinerup taama inemeqar-
nerani illersuisup Christian
Gorrisen-ip piumasaqaatai
malinneqarput, naak politiit
unnerluutigineqartup ukiuni
arfmeq-pingasuni pinerluute-
qarsimasunut inissiisarfim-
miitinneqarnissaa piumasa-
qaatigigaluaraat.
Toqutsigami
niaqulaarpoq
Akerleriit piumasaqaatimin-
nik saqqummiussuimmata il-
lersuisup napparsimmavissu-
armi sianiniutiluttut uninnga-
vianni nakorsaanerup suku-
miisumik misissuereerluni
oqaaseqaasiaa pingaartillugu
eqqartorpaa. Nakorsaanerup
Poul Bisgaård-ip allagaani
atuarneqarsinnaavoq unner-
luutigineqartoq toqutsinini si-
oqqullugu imigassartomermi
saniatigut ikiaroomartutorsi-
masoq naggataatigullu arla-
linnit sinissaatitorsimasoq.
Poul Bisgård naliliivoq un-
nerluutigineqartoq niaqulaar-
tuunanilu sianiutiluttuunngit-
soq, aamma pissusilersortar-
nera nalinginnaasumit allaa-
nerussuteqangaannngitsoq.
Kisianni toqutsinermi nalaani
niaqulaartutut naatsorsuutta-
riaqartoq nalilerpaa imigas-
sap ikaroornartup iisartakkal-
lu ataatsikkoortillugit sunniu-
taasa kinguneranik. Taa-
maanneq qallunaatut aamma
taaneqartarpoq »patalogisk
rus«.
Danmarkimi nakorsat pi-
nerluuteqarsimasut pillugit
ataatsimeeqatigiittartut taama
Nuummiit nalunaarfigineqar-
nertik nakorsaanemp nalilii-
nerani isumaqatigisinnaan-
ngilaat. Siullermeerlutik ataa-
tsimiikkamik oqaaseqaasior-
put 27-inik ukiulik niaqulaar-
tuunngitsoq aamma toqutsi-
nermi nalaani niaqulaartutut
nalilerneqarsinnaannginne-
rarlugu. Nakorsat ataatsimee-
qatigiittartut isumaqarput ar-
naq pinerluuteqarsimasutut
pineqaatissinneqarsinnaasoq.
Tamåtuma kingoma ama-
mik missuinerit assiginngitsut
ingerlanneqarput, Poul Bis-
gård aamma tamip pissusiinik
immikkut ilinniarsimasoq
Ernst Peilmann missuisoralu-
git. Taakkulu aalajangiusima-
vaat Juliane »Mini« Hennings
toqutsinermi nalaani niaqu-
laarsimasoq.
Danmarkimi nakorsat ataa-
tsimiittartoqatigiit kinguller:
mik julimi naapikkamik pe-
qataasut tallimaasut akoman-
ni pingasut oqaaseqaasior-
minni taavaat niaqulaarsima-
nermik isumaqameq assor-
tuunnarneqarsinnaanngitsoq.
Nakorsalli marluk aamma pe-
qataasut siullermik isummer-
nertik attatiinnarpaat.
Allat piumasaat
naammassiniartarpai
Suliap ingerlanerani missis-
someqartut ilagaat inuttut atu-
garisat, ilaatigut taaneqarpoq
unnerluutigineqartoq naalun-
giarsuunermini sumiginnaga-
asarsimanermi kingoma ajo-
qutissarsisimasoq. Angajoq-
qaarsiarilikkamini peroriar-
torpoq, arfineq-pingasunilli
ukioqalermat angajoqqaarsiai
avissimapput, Juliane »Mini«
Hennings-ilu taama pisoqar-
neranut imminut pisuutissi-
malluni. Qaratsamigut ajoqu-
teqalaarpoq 1988-imi putsu-
mik iijoraasimanermi kingu-
neranik.
Suliap ingerlanerani toq-
qaannartumik oqaatigineqan-
ngikkaluartoq paasinarpoq
unnerluutigineqartoq perori-
artomermini assut annertuu-
mik piumasaqarfigineqartar-
simasoq. Piumasaqaatit nam-
mineq isummani najoqquta-
ralugu naammaginartumik
naammassisinnaanngisani.
Tamatuma kingunerisaanik
Juliane »Mini« Hennings ul-
loq manna tikillugu imminul-
lusooq puigoriuni allat pisari-
aqartitaat tappiffiginerusar-
pai. Imminut tunulliuteqqaja-
asarpoq annilaangajaqqajaa-
sarpoq ilaatigullu sakkortuu-
mik kamaqqajaasarluni ilaati-
gut aqukkuminaatsitaminik.
Sioma julimi Julian »Mini«
Hennings ilaqutariinnut pi-
ngasunut meeralinnut 10.000
koruuninik akiligassaqalersi-
mavoq. Utertissinnaanngip-
pagit ilaqutariit iniminnit ani-
sitaariaannaasimapput.
Timimigut
eqqarsaatimigullu qasuvoq
Tamip pissusaanik immikkut
ilinniarsimasoq isumaqarpoq
toqutsinemp nalaani unner-
luutigineqartoq timimigut eq-
qarsaatimigullu qasoqqaso-
rujussuusoq. Piumasaqaatit
assigiinngitsut naammagi-
nartumik aaqqiivigisinnaann-
gilai, toqutsinerlu ullut mar-
lussuit sioqqullugu amilu ani-
ngaasat pillugit oqqassimallu-
tik. Arnaatami panimi ani-
ngaasanik aqutsinerlunnera
naammagisimanngeqaa.
Taama qasoqqanermini aa-
lakoornartulimmik imerami
ikiaroorlunilu naggataatigullu
arlalinnik sinissaatitorluni ni-
aqulaamertut malunniuteqar-
tippaa, taamalu silani atortillu-
gu ileqquni atomnnaavillugu.
Unnerluutigineqartup taa-
mani angutaatigisimasaa a-
persomeqartut ilagaat. Oqa-
luttuarpoq taamani Nuussu-
armi inissiami nukappiaqqat
ilagalugit najugaqatigiillutik.
Angutaatigisimasaa oqaluttu-
arpoq ulloq taanna ullukkut
ilisarisimasami arlaat aallar-
tussaq najorseqatigisimallu-
gu. Angerlalerami vinnit puu-
jaasat marluk pisiarisimavai.
- Unnukkut ilorrisimaami-
assagatta.
Ilaatigut aamma oqaatigaa
Juliane »Mini« Hennings ul-
loq taanna nalliuttorsiualaar-
tunut akoorusussimanngitsoq.
Unnukkut aappani ikiaroor-
nartumik eqqussimmat pujor-
taqataasimavoq.
Aqaguani unnerluutigine-
qartoq pissusilersomermigut
assut allaasimavoq, iluamik
oqassanani. Animmat angu-
taataata meeqqat toqungasut
iniminniittut nassaarai.
Nannimeq
piumassutsinni atorpaa
Politiinit Finn Jeppesen un-
nerluutiginnippoq, taannalu
piumasaqaatiminik tunngavi-
lersuinermini oqarpoq unner-
luutigineqartup pinerluute-
qarsimasunik inissiisarfim-
mut pisinneqamissaa isuman-
naannerpaassasoq. Tunnga-
vigaa Juliane »Mini« Hen-
nings-ip nammineq piumas-
sutsini najoqqutaralugu imer-
simammat, ikiaroomartutor-
simammat aammalu sinissaa-
tinik iijoraasimammat.
Finn Jeppesen isumaqar-
poq arlaanni taama niaqulaar
leqqissinnaanera ilimagine-
qarsinnaasoq aalajangersima-
sumik pinaveersaartinngik-
kaanni. Taamaammat inissii-
sarfimmut pisinneqamissaa
politiit piumasaqaatigaat ala-
koornartunik ikiaroornartu-
nillu atuinaveersaartissinnaa-
gamikku.
Illersuisup Christian Gorri-
sen-ip piumasaqamerminut
tamip pissusaanik immikkut
ilinniarsimasup, sianiutiluttut
nakorsaata aamma Danmarki-
mi nakorsat oqaaseqaasiaat
tunngavigalugit illersukkami
nakkutigineqarnissaa nakor-
sartinnissaalu piumasaqaatigai.
- Politiit piumasaqaataat
sumilluunniit tunngavissa-
qanngilaq. Kalaallit Nunaanni
pinerluttulerinermi inatsisini
niaqulaartut pinerlunnerullu
nalaani niaqulaartut pineqaa-
tissinneqarsinnaanginneran-
nik aalajangersagaqarpoq.
- Juliane »Mini« Hennings
anstaltimut pisinneqassan-
ngilaq, sivisuallaartumik ti-
gummisaareerpoq. Inuttut
atugarisai ilonaap tungaanut
saatinneqamavianngillat par-
naarunneratigut. Kisianni
nakkutigineqarneq nakorsar-
tinnerlu pineqaatissiinerus-
saaq eqqortoq.
Politiit Nuummi eqqartuus-
siviup aalajangiinera Nunatta
Eqqartuussivianut ingerlateq-
qippaat neriuutigalugu tassani
ukiuni arfmeq-pingasuni piu-
masaqaatertik akuerineqam-
maartoq.
Pujortaqqu-
saannginneq
Danmark-imiit Kalaallit
Nunaannut uterlugu timmi-
sartumut ilaanermi pujor-
tarneq inerteqqutaalissaaq.
1. september aallamerfiga-
lugu timmisartumi pujortar-
neq inerteqqutaalissammat.
1988-imi nunat iluini tim-
misartuussisarnerni SAS
pujortaqqusiunnaarpoq, uki-
orlu ataaseq qaangiummat
nunat avannarliit akomanni
timmisartuussisamermi pu-
jortameq aamma inerteqqu-
taalerluni. Siorna junimi
Europa-mi timmisaituussi-
sarfiit amerlanersaanni aam-
ma pujortameq inerteqqu-
taalerpoq.
- Timmisartup iluani ta-
marmi pujortaqqusiunaar-
nikkut pujortameq ajortut
pujortarfigeqqusaanngitsu-
ni pujortartoqartamera pil-
lugu naammagittaalliortar-
nerat unitsinneqassaaq.
Timmisartumut ikioraasit-
sisarneq ajornannginneru-
lissaaq, timmisartumilu sa-
qisut sulinenninni pitsaa-
nerusunik avatangiiseqalis-
sapput, Jan Olsen SAS-imi
ilaasussarsiortarnermi kif-
fartuussisarnermilu akisus-
saasoq oqarpoq.
SAS-ip nalunaamtigaa
SAS-ip timmisartuussisar-
ftini tamani piffissap ilaani
tyggegumminik nikotin-ita-
linnik perusuttut tunine-
qarsinnaassasut.
Røgfri flyvninger
Så er det slut med at tænde en
smøg i SAS’ maskine på vej
til Danmark - og såmænd
heller ikke på vej hjem fra
Danmark. Fra 1. semptember
i år flyver SAS helt røgfrit.
Allerede i 1988 blev SAS’
indenrigsruter røgfri og et år
senere introducerede SAS
rygeforbud på alle ruter mel-
lem de nordiske lande. I juni
sidste år indførtes røgfri flyv-
ninger på store dele af Euro-
pa-ruteme.
- Ved at gøre hele flyet
røgfrit slipper vi for den util-
fredshed, som opstår, når
passagererne ikke får deres
ønsker om ikke-ryger respek-
tive ryger-sæder tilgodeset.
Indchedkningen bliver mere
effektiv, og vort kabineperso-
nale får et betydeligt bedre
arbejdsmiljø, siger Jan
Olson, som er ansvarlig for
produkt- og serviceudvikling
i SAS.
SAS oplyser, at der på
samtlige SAS-flyvninger i en
overgangsperiode vil blive
tilbudt nikotintyggegummi til
dem, som ønsker det.
Savaaqqat nutaat
Savanik savaaqqanillu
21.000-inik Neqip Narsami
toqoraaviani toqoraaneq
aallartissaaq ataasinngor-
nermi 8. september.
Neqip aamma Savaatillit
Peqatigiit Suleqatigiissut
akit pillugit isumaqatigiin-
niamerat kinguneqarsima-
voq savat savaaqqallu tu-
nineqameranni 1997-imi
akigitinneqartussat assigis-
sagaat 1996-imi akigitin-
neqartut.
Neqip naatsorsuutigin-
ngilaa savanit savaaqqanil-
lu tunisassiat akiisa qaffari-
arnissaat, akerlianilli Neqip
naatsorsuutigaa savaaqqat
niaqui iloqutaallu akikin-
nerulissasut.
Kalaallit Nunaanni savat
savaaqqallu neqaannik pi-
lersuinerup saniatigut Neqi
Inuussutissalerinermut Ilin-
niarfik Inuili Narsamiittoq
suleqatigalugu pilersaarute-
qarpoq savaatillit tunisassi-
aat atorlugit piorsaanissa-
mik. Tamatumunnga atatil-
lugu Neqi aamma Savaatil-
lit Peqatigiit Suleqatigiissut
isumaqatigiissuteqarput,
savaaqqat neqaannik nuna-
nit allanit pisisoqarumas-
sappat, tamanna sulissutigi-
neqarlunilu anguniameqas-
sasoq.
Kalaallit Nunaat nunar-
suarmi kisiartaalluni savat
savaaqqallu uumatillugit
tunineqameranni uuttuillu-
ni akiliisoqartarpoq. Tama-
tuma ukiuni kingullerni qu-
lini allanngortinneqamissaa
savaatillit kissaatigisarsi-
mavaat, savat savaaqqallu
toqunneqareemerisa ki-
ngoma akiliisoqartaleqqul-
lugu. Illua’tungeriit neriuu-
tigaat tamatuma ukiut ar-
laqanngitsut qaangiuppata
anguneqamissaa.
Nye lam på vej
Slagningen af omkring
21.000 får og lam i Neqis
salgteri i Narsaq begynder
mandag den 8. september.
De netop afsluttede pris-
forhandlinger mellem Neqi
og De samvirkende Fåre-
holderforeninger har resul-
teret i, at indhandlingspri-
serne for får og lam i 1997
er uændrede i forhold til
1996.
Neqi regner ikke med, at
der vil være prisstigninger
for fåre- og lammeproduk-
terne, tværtimod regner
Neqi med, at priserne for
hoveder og indvolde vil fal-
de i pris.
Udover at forsyne det
grønlandske marked med
fåre- og lammekød vil Neqi
i samarbejde med levneds-
middelskolen Inuili i Nar-
saq begynde at udvikle
fåreholdernes produkter.
Samtidig er det aftalt mel-
lem Neqi og De Samvir-
kende Fåreholderforenig-
ner, at der skal arbejdes for
eksport af grønlandsk lam-
mekød, hvis der viser sig
muligheder for det.
Som det eneste land i
verden afregnes får og lam
efter levende vægt. Dette
har fåreholderne ønsket
ændret gennem de sidste 10
år, så man kan afregne efter
slagtet vægt. Begge parter
håber, at dette kan klares i
løbet af de allernærmeste
år.