Atuagagdliutit - 28.07.1998, Síða 3

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 28. JULI 1998 • 3
Statsminister Poul Nyrup
Rasmussen nulii Lone
Dybkjær ilagalugu Kalaallit
Nunaannut tikimmat
sialualaarpoq. Statsministeri
ilaatigut iluarsartuussinis-
samut aningaasaateqarfili-
ornissaq pillugu oqaluussa-
qartussaavoq. Maannamut
oqartarpoq angalanermini
aningaasanik nassataqarani.
Statsminister Poul Nyrup
Rasmussen ankom sammen
med sin hustru Lone Dyb-
kjær til Grønland i småregn.
Statsministeren er blandt
andet i Grønalnd for at
diskutere oprettelsen afen
renoveringsfond. Foreløbig
har han konstateret, at han
ingen penge har med på
denne rejse.
- Aningaasanik nassataqanngilanga
Qaqortumi napparsimmaviup atuarfiullu iluarsaattariaqarnerat
statsministerip takuaa
QAQORTOQ (KK) - Kalaal-
lit Nunaannut aningaasanik
nassataqanngilanga. Statsmi-
nister Poul Nyrup Rasmus-
sen taama oqarpoq, arfinin-
ngormat ualikkut Tasersuup
Atuarfiata silataani, atuar-
fimmik napparsimmavim-
millu takuniaareemermi ki-
ngoma.
Poul Nyrup Rasmussen-ip
nammineerluni takuaa nap-
parsimmaviup 1974-imi sa-
naneqartup atuarfiullu 1953-
imi sananeqartup qanoq ilu-
arsaattariaqartiginerat, taku-
sanili tuppaallaatiginngilai.
- Uagut aamma Danmark-
imi atuarfeqarpugut, nappar-
simmaveqarpugut pisortallu
illuutaannik peqarluta Qa-
qortumi napparsimmavittut
atuarfittullu iluarsaattaria-
qartunik. Taamaattumik
maannakkut Kalaallit Nuna-
anniinninni neriorsuutigisin-
naanngilara Kalaallit Nu-
naanni iluarsaattariaqartunut
qallunaat annertuumik ani-
ngaasaliissuteqamissaat.
- Danmark-imilu pissutsit
aamma eqqarsaatigisariaqar-
pakka, atuarfeqarfiup, nap-
parsimmaveqarfiup utoqqar-
nillu isumaginninnerup ilu-
anni suliassat annertuumik
aningaasartorfiusussat isu-
magineqassammata, naala-
gaaffiup Kalaallit Nunaannut
aningaasatigut tapiissuteqan-
nginnerani. Danmark-imi na-
jugaqartut nassuiaassinnaa-
sariaqarpakka Kalaallit Nu-
naanni iluarsaassinissamik
pisariartitsisoqartoq, qallu-
naat akileraartartut akileeqa-
taaffigisariaqagaannik.
- Maannakkullu Kalaallit
Nunaannut angalaninni ani-
ngaasanik nassanngikkaluar-
lunga taamaattoq piareersi-
maffigaara naalakkersuisut
siulittaasuannik Jonathan
Motzfeldt-imik namminer-
somerullutillu oqartussanik
tunngavissalimmik oqaloqa-
tiginninnissara, Kalaallit Nu-
naanni iluarsaassisariaqameq
pillugu, kisiannili aaqqissu-
tissaq naalagaaffiup aningaa-
sivianit tigusinertut ajomaat-
siginngilaq.
- Taamaattumik Køben-
havn-imut uteruma aningaa-
saqamermut ministeri Mo-
gens Lykketoft, Socialdemo-
kratiet, aamma aningaasarsi-
omermut ministeri Marianne
Jelved, Det radikale Venstre,
augustimi Kalaallit Nunaan-
nut tikeraannginneranni oqa-
loqatigissavakka.
Nalunaarusiaq
Statsministerip pisortati-
goortumik Kalaallit Nunaan-
nut tallimanngornermi 24.
julimiit marlunngornermut
28. julimut tikeraarnerata
nalani naalakkersuisut siulit-
taasuat Joanthan Motzfeldt
paasissutissiivoq pisortat il-
luutaannik iluarsaassinissaq
pisariaqartinneqartoq pillu-
gu, pingaartumik inissianik,
atuarfinnik napparsimmavin-
nillu, kiisalu innaallagissat
aqqutaannik.
Kalaallit Nunaanni pissut-
sit pillugit Namminersomer-
ullutik Oqartussat ingeniøri-
tut suliffik siunnersuisartoq
Carl Bro A/S nalunaarusior-
tissimavaa, sulisullu Carl
Bro A/S-imeersut julip i-
ngerlanerani Nuummut, Ka-
pisilinnut, Maniitsumut Ka-
ngaamiunullu angalasimap-
put, iluarsaassinissamik pisa-
riaqartitsinerit nalilerniaru-
mallugit.
Tamanna kinguneqarsima-
voq nalunaarusiornermik,
tikkuameqarporlu ukiuni tul-
liuttuni tallimani Kalaallit
Nunaanni pisariaqartinne-
qartoq 2 1/2 millarder koruu-
nit atorlugit iluarsaassinis-
saq. 1999-2003-mut aningaa-
sanut inatsisissamut 1,3 mil-
liarder koruunit atugassan-
ngortinneqarsimapput, taa-
maattumik 1,2 milliarder
koruunit suli amigaatigine-
qarput.
Naalakkersuisut siulittaa-
suata Jonathan Motzfeldt-ip
statsminister Poul Nyrup
Rasmussen aningaasaateqar-
fimmik naalagaaffiup ani-
ngaaserivianit landskarsimil-
lu aningaasaliiffigineqartus-
samik pilersitsinissamik pi-
lersaarummik saqqummius-
sivigisimavaa. Carl Bro A/S-
imit nalunaarusiaq kisitsisil-
lu saqqummiunneqartut
statsministerip Christians-
borg-imut uteruni eqqarsaati-
gissavai.
Ikiomeqarnissaq
- Naatsorsuutigaara qallunaat
naalakkersuisuisa Kalaallit
Nunaanni iluarsaassiariaqar-
nermik pisariaqartitsineq pil-
lugu nunatsinni naalakker-
suisunik oqaloqatiginninnis-
saat, Jonathan Motzfeldt o-
qarpoq.
Taamatullu naatsorsuuti-
ginninneq Poul Nyrup Ras-
mussen-ip uppemarsarpaa.
- Qallunaat naalakkersui-
suisa piareersimaffigaat Ka-
laallit Nunaanni naalakker-
suisut atortussat saqqummi-
ussimasaasa nalilerniarnis-
saat, siumoortumilli aningaa-
sanik Kalaallit Nunaannut
tunniussinissaq neriorsuuti-
gisinnaanngilarput, statsmi-
nisteri oqarpoq.
- Maannakkut Kalaallit
Nunaannut angalaninni ani-
ngaasanik nassataqanngila-
nga, tamannalu aamma Ka-
laallit Nunaanni naalakker-
suisut naatsorsuutigisiman-
ngilaat. Akerlianik piareersi-
maffigaarput naalakkersuisu-
nik ajunngitsumik isumalim-
mik oqaloqateqarnissarput,
tamannalu nangeqqinneqas-
saaq aningaasaqamermut a-
ningaasarsiornermullu mini-
sterit augustimi Kalaallit Nu-
naannut tikeraamissaanni.
- Taamatut oqaloqatigiin-
nerup qanoq kinguneqamis-
saa oqaatigissallugu siusip-
pallaarpoq, pisariaqartillugu-
li Jonathan Motzfeldt-imut
oqaatigisimavara saqqummi-
utissallugit Danmark-imi
atuarfeqamerup, napparsim-
maveqarnerup utoqqarnillu
isumaginninnerup iluanni
pissusiusut, qallunaat naalak-
kersuisuisa pisariaqartumik
isummerfigisariaqagaat.
Atulussinnanngilaat
Naalakkersuisut siulittaasua-
ta Jonathan Motzfeldt-ip pi-
sariartillugu erseqqissaatigi-
simavaa 1987-imi inissianik
tigusinermut atatillugu ataat-
simut tapiissutit pilersaaruti-
nut soqutaalluanngitsunut
atulussinnarneqarsimanngit-
sut.
- Tamanna ilumuunngillu-
innarpoq, Jonathan Motz-
feldt oqarpoq.
1987-imi tigusinerup ki-
ngorna 1997-ip tungaanut
landskarsimit 600 millioner
koruunit atorneqarsimapput
Kalaallit Nunaanni inissiat
iluarsaanneqamerannut, ani-
ngaasallu taama amerlatigi-
nerat naleqqulluarpoq inissi-
at amerlassusiannut.
Naalakkersuisut siulittaa-
suat namminersornerullutik
oqartussat 1987-imi inissia-
nik tigusinissaat sioqqullugu
pissutsit taamaannerat naala-
gaaffiup pisuussutigigaa.
Aallartissaagut
Taamaalilluni Jonathan
Motzfeldt Kalaallit Nunaan-
ni iluarsaassinissamut an-
nertuumut pisariaqartinne-
qartumut qallunaat tapiissu-
teqarnissaannik erseqqissu-
mik Poul Nyrup Rasmussen-
imit neriorsorneqanngilaq,
tamannali pillugu suli oqa-
loqatigiinnissamik neriorsor-
neqarluni.
- Inissanik tigusinerup ki-
ngunerisaanik suliassat
naammassisimavavut, ilaati-
gullu aningaasanik atuisi-
malluta 1987-imi inissianik
tigusinermut tunngassute-
qanngikkaluartunut.
- Nalunngilarput Dan-
mark-imi inissiaqarmat aser-
fallassimasunik, naalakker-
suisulli utaqqissanngilaat su-
liassat pineqartut aaqqinne-
qamissaat. Kalaallit Nunaan-
ni maani ajornartorsiuteqa-
ratta. Ajornartorsiummik a-
taatsimoorussatsinnik, taa-
maattumik naalakkersuisut
siunnersuutigaat naalagaaffi-
up namminersornerullutillu
oqartussat ataatsimoorlutik
tamanna aaqqiivigissagaat,
Jonathan Motzfeldt oqarpoq.
Nakkaateriaannaq
Nakorsaqarfimmi nakorsaa-
neq Lars Klenow Qaqortumi
napparsimmavimmi statsmi-
nister Poul Nyrup Rasmus-
sen-imik angallassivoq.
Aappaagu napparsimma-
vik ukiuni 25-ni napasimas-
saaq, napparsimmaviullu si-
lataa iluarsaanneqaqqam-
merpoq, ukiulli 25-it ingerla-
nernani napparsimmaviup
ilua annertunerusumik iluar-
saanneqarsimanani.
Tasersuup Atuarfiani
Carsten Schou angallassivoq.
Soraarninngoqqammerpoq,
maannakkulli angallassinis-
saminut piffissaqarsimalluni.
Atuarfiup pisoqaanersaa
1953-imi sananeqarsimavoq,
Carsten Schou-illu ersissu-
tigaa qaquguluunniit qilaap
nakkaattoomissaa, iluarsaas-
sineq ungasinngitsukkut aal-
lartinneqanngippat.
Qaqortumi atuarfik 570-
inik atuartoqarpoq.
Ukiut 40-t
malunnartullit
Teknikkikkut ineriartomeq KNR-ip
ukimii 40-ni atuunnerani
maluririiuteqarsimasoq,
naalakkersuisunut ilaasortaq Konrad
Stænholdt AG-mut oqarpoq
NUUK - Sapaatip akun-
nerata matuma siuliani
Kalaallit Nunaata Radioa,
KNR, atuunnermini ukiut
40-nngorlugit nalliuttor-
siorpoq. Ukiut 40-nngor-
nerat nalliuttorsiualaar-
nermik malunnartinne-
qarpoq, oqalugiartunullu
ilaasoq naalakkersuisunut
ilaasortaq Konrad Steen-
holdt ilaatigut ima oqar-
p°q:
- Ullumikkut TV radio-
lu ulluinnarni inuunitsin-
nut suli pingaaruteqarput,
ilaatigut nutaarsiassaqar-
titsinermi kiisalu minne-
runngitsumik aliikkutas-
saqartitsivittut. Ullumik-
kulli pissutsit allaanero-
qaat. Nutaarsiassarsiffiu-
sinnaasunik aliikkutas-
sarsiorfiusinnaasunillu
allarpassuarnik periarfis-
saqarpugut. Assersuuti-
galugu ukiuni makkunani
Internet silarsuarmioqa-
titsinnut toqqaannartumik
attaveqarniarnitsinni nu-
taajulluinnarpoq.
- Tamannali KNR-imut
pingaaruteqarpa, Konrad
Steenholdt aperivoq, a-
peqqullu taanna nammi-
neq akillugu:
- Aap, isumaqarpunga
taamaattoq aalajangersi-
masunik isumannaatsu-
nillu aamma erseqqissu-
nik annertoqisunik piu-
masaqaatitaqarfiuvoq,
immikkut sammisassat
nukittorsameqamerisigut.
Tassa nunani allamiut
TV-visa radioisalu aalla-
kaatittagaannut amerla-
qisunut illuatungiliuttutut
tapertaasutullu, taa-
maammat isumaqarpunga
nunatsinni nammineq
aallakaatitassiavut nukitt-
orsameqartariaqartut. Ta-
mannattaaq isumaqarpoq
pisortaasut teknikkimut
imarisaanullu tunngatil-
lugu ikkussuillutik piiaal-
lutillu toqqartuisariaqar-
tassasut, siunissaq isiga-
lugu eqqarsaatigilluakka-
nik pilersaarusiornikkut
aaqqissuussinikkullu.
Maleruagassatigut
tunngaviit
Konrad Steenholdt-ip o-
qalugiarnermini ilisima-
titsivoq, radiukkut fjern-
synikkullu aallakaatitsi-
sarnernut maleruagassa-
tigut tunngavigisaasut
maannakkorpiaq iluar-
sailuuteqqinneqartut. Tu-
sagassiuuteqarneq pillu-
gu upemaaq ataatsimeer-
suamermi Naalakkersui-
sut tamakkuninnga sulia-
qarnissaminnut pissarsil-
luarput, maannakkut aal-
lartilluareersunik. Naa-
lakkersuisut Inatsisartut
ukiakkut ataatsimiinnis-
saannut nassuiaammik
saqqummiussaqarnissar-
tik piareersarpaat.
- Nassuaammi KNR-ip
najukkanilu radioqarfiit
TV-qarfiillu suut siunis-
sami aallakaatitassiomer-
mi pisussaaffigissaneraat
siunnersuutiginiarneqar-
put, aamma siunissami
aningaasalersueriaaseq
qanoq ittoq atomeqassa-
nersoq, tusagassiuuteqar-
nermik suliaqartut tamar-
mik pineqassallutik elek-
tronikkimik atuisut aam-
ma tusagassiuutinik naqi-
tanik atuisut. Nassuiaatip
sorpiaat imarissanerai
maannakkut oqaatigisin-
naanngilara, ataaserli er-
seqqippoq suli siunissami
nunamut tamarmut atuut-
tumik radioqarlutalu TV-
qartariaqassaagut, im-
maqa allaanerulaartunik
KNR-ip maannakkut a-
tuutereersimanera malil-
lugu maannakkut piuma-
saqaataasunut naleqqus-
sagaasunik, aammattaaq
teknikkikkut ineriartor-
neq pingaartumik eqqar-
saatigalugu, taamatullu
tusamaartartut isigin-
naartartullu kissaatigisaat
pisariaqartitaallu eqqar-
saatigalugit, Konrad
Steenholdt oqarpoq.
KNR-ip ukiunik 40-nngortorsiomera Radiohusimi
nalliuttorsiutigineqarluni malunnartinneqarpoq.
KNR's 40-års jubilæum blev fejret ved en festlig
begivenhed i Radiohuset.
ASSJ FOTO: VIVI MØLLER-REIMER