Atuagagdliutit - 27.08.1998, Blaðsíða 12
12 • TORSDAG 27. AUGUST 1998
ATUAGAGDLIUTIT
Iluarsartuussiinissaq
misissoqqissaameqassaaq
NUUK(KK) - Martsimi
ataatsimiititalia qallunaat
kalaallillu naalakkersui-
suisa suliaannik ataqati-
giissaarisoq nalunaaru-
siamik, Kalaallit Nunaan-
ni iluarsartuussassatut pi-
saiaqartitanik tamanik i-
malimmik tunniussaqas-
saaq.
Ataatsimiititaliap nalu-
naarusiaa nunatsinni naa-
lakkersuisut qallunaallu
naalakkersuisuisa Kalaal-
lit nunaanni iluarsartuus-
sassanut aningaasalersui-
nissaq pillugu oqallinnis-
saannut atorneqassaaq,
pisariaqartitallu Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sat nalunaarusiaanni,
ingeniørfirmap siunner-
suisartuusup Carl Bro
A/S-ip suliarisimasaani
ukiuni tulliuttuni 2,6 mil-
liarder koruuninik nali-
lerneqarput.
Nalunaarusiami qulak-
keerneqarpoq teknikkik-
kut pissutsit tunngaviga-
lugit siunnersuusiornis-
saq, taamaalillunittaaq
Namminersornerullutik
Oqartussat pilersaarusior-
nissamut tulleriiaarinis-
samullu pitsaasumik tun-
ngavissiuunneqassamma-
ta.
Tamatuma saniatigut
nalunaarusiaq aningaasa-
tigut kingunerusussat qa-
norlu aningaasalersuiso-
qarsinnaanersoq pillugit
nassuiaataavoq, taakkulu
ilagaat iluarsartuussinis-
samut aningaasaateqar-
fimmik pilersitsinissaq,
tassunga ilanngullugu
realkredit aqqutigalugu
ataarsigassarsiniarneq i-
maluunniit Den euro-
pæiske Investeringsbank
aamma Den nordiske
Investeringsbank aqqu-
tigalugu taarsigassarsillu-
ni aningaasalersuisinnaa-
nissaq.
Ataatsimiititaliaq ata-
qatigiissaarisussat Ani-
ngaasaqarnermut Mini-
steriaqarfimmit, Ani-
ngaasarsiornermut tun-
ngasutigut Ministereqar-
fimmit, Statsministere-
qarfimmit, Ineqarnermut
Ministereqarfimmit aam-
malu nunatsinni naalak-
kersuisut allattoqarfiannit
kiisalu Namminersorne-
rullutik Oqartussat ani-
ngaasaqarnermut pisorta-
qarfiannit toqqakkanik
inuttaqartinneqarpoq.
1999-imi aallartissaaq
Namminersornerullutik
Oqartussat siorna ukiak-
kut apeqquteqaateqarput,
qallunaat ilaatigut atuar-
finnik, inissianik attave-
qaasersuutinillu, Kalaallit
Nunaanni sumiiffippas-
suarni aserfallavissima-
sunut iluarsartuussinissa-
mut suleqataarusunner-
sut.
Upernaaq ukiuni tulli-
uttuni pingasuni ataatsi-
moorussamik aningaasa-
liissutissat isumaqatigiis-
sutigineqarnerini qallu-
naat kalaallillu naalak-
kersuisui oqallinnerit na-
nginneqamissaannik isu-
maqatigiipput, aammalu
augustip aallartinnerani
aningaasarsiornermut
tunngasutigut ministeri
Mogens Lykketoft aam-
ma aningaasaqarnermut
ministeri Marianne Jel-
ved Nuummiipput.
Tamatuma kinguneri-
saanik ataqatigiissaari-
sussamik ataatsimiititali-
ortoqarpoqk, ajornartor-
siutip annertussusaanik
paasiniaasussamik aaq-
qiissutissanillu siunner-
suusiortussamik.
Ataatsimiititaliap iluar-
sartuuttarialinnut peqqu-
taasut ilanngullugit nali-
lertussaavai, ilaatigut sa-
naartornermi atortussa-
nillu toqqartuinermi ki-
ngornagullu aserfallat-
saaliuinermi ajoquteqar-
toqarsimanersoq amigaa-
teqartoqarsimanersorlu.
Tassa akisussaaffik naa-
lagaaffimmut imaluunniit
Namminersornerullutik
Oqartussanut inissinne-
qassanersoq.
Naak ataqatigiissaari-
sussamik ataatsimiititali-
ornikkut naalagaaffik
milliardinik arlalinnik na-
lilimmut aningaasaliinis-
saat qulakkeerneqanngik-
kaluartoq, naalakkersui-
sut 1999-imut aningaasa-
nut inatsisissamut siun-
nersuumminni ukiup tul-
liani iluarsartuussinerit
aallartinneqarnissaat si-
unniuppaat.
SILASSAQ ©0053
Ilinniartitaaneq
- isumalluutit
qulamaannersaat
Inuussutissarsiornikkut
qajannassuseq Kalaallit Nunaata
aningaasaqarnikkut
ajornartorsiorfiginerpaavaa
Aningaasat pitsaanennik atorneqarsinnaaffigaat meeqqat
atuarfiat ilinniartitaanerlu, professor Christen Sørensen
oqarpoq.
Det bedste, vi kan bruge penge til, er folkeskole og
uddannelse, siger professor Christen Sørensen.
(JB) - Imaanngikkaluarpoq
kalaallit aningaasaqarnerat
pitsavissuusoq. Kisiannili
aamma ukiut qulingiluat ma-
tuma siornatigut tusakkatsi-
tut ajortiginngilaq. 2 milliar-
der koruuninik akiitsoqarpu-
gut - innuttaasut amerlassu-
saat eqqarsaatigalugu Dan-
markimi pissutsit taamaaqa-
tigipajaarlugit. Kisianni
Danmarkip Kalaallillu Nu-
naata assigiinngissutaat a-
merlaqaat. Malunnamerpaaq
tassaavoq Kalaallit Nunaat
aningaasanik isertitaqarnis-
samut ikittuinnamik periar-
fissaqarami, Danmarkimi
inuussutissarsiutit, avammut
nunalluunniit iluani tunisas-
sanik tunisassiortut amerla-
ngaatsiartut.
Kalaallit Nunaata aningaa-
saqarnera qajannarnerujus-
suuvoq, aningaasanillu nioq-
quteqamermi akit allanngor-
aangata imaluunniit raajat
qalerallillu akikilligaangata
nunap aningaasaqarnera na-
lominartorsiorfiulersarpoq.
Kisianni statsministerip
Kalaallit Nunaata aningaasa-
qarnera pillugu ataatsimiiti-
taliaata siunnersuisartuusup
nalunaarusiaani, juullertin-
nagu saqqummersinneqar-
tussami Namminersornerul-
lutik Oqartussat eqqartorne-
qamerat ajorisassanngilluin-
narpoq. Ilaatigut ataatsimiiti-
taliap siusinnerusukkut in-
nersuussutigisimasai Nam-
minersomerullutik Oqartus-
sat tusaaniarsimavai, ilaati-
gullu raajat akitsorsimallutik.
Siorna ataatsimiititaliaq
mianersoqqusilluni nalunaa-
ruteqarpoq. Ukioq manna
taamaaliussanngilaq. Ukiup
ataatsip matuma siornatigut
aalisarneq isumanerluffiu-
ngaatsiarpoq. Akit apparput,
Kalaallillu Nunaata tamaat-
tunik pisoqartillugu qajan-
nassusia tunngavigerpiarlugu
ataatsimiititaliaq mianersoq-
qusisariaqarluni isummer-
poq.
Taamannalli ajortigisumik
pisoqanngilaq.
Aningaasaqarneq
siuariarpoq
Sisamanngormat tusagassi-
ortunik katersortitsinermi
AG-p ataatsimiititaliap siu-
littaasua, professor Christian
Sørensen aperaa Kalaallit
Nunaat suli taama qajannar-
tiginersoq. - Akimmi appaq-
qippata ?
- Aammaloorluta mianer-
soqqusisariaqassaagut, aki-
voq nangillunilu: - Ilumoor-
porli akit qaffannerini suna
tamarmi qulakkeerneqan-
ngimmat, tamannalu peqqu-
tigalugu aammattaaq Kalaal-
lit Nunaanni maannarpiaq pi-
sunut arlalinnik oqaaseqaate-
qarpugut.
- Nuannersorlu tassaavoq
ingerlasoqarmat. Sanaartor-
nerup iluani suliassaqarluar-
poq, aammalu raajat qaleral-
lillu akigissaarput. Arritsu-
mik siumukartoqarpoq, qaf-
fariaallu 1-2 procentit akor-
nanni annertussuseqarumar-
poq.
Meeqqat atuarfii
Tusagassiortunik katersortit-
sinermi Christian Sørensen-
ip nassuiaataa naapertorlugu
Kalaallit Nunaata siumukar-
nissarpiaani meeqqat atuar-
fiisa pitsaassusaat akomutis-
sat annertunerit ilagaat. Atu-
artitaanikkut pitsaasumik
tunngavissaqartoqartinnagu
ilinniartitaanernillu pitsaasu-
nik peqartoqartinnagu Ka-
laallit Nunaata aningaasaqar-
nera qajannartuassaaq.
- Sanaartorneq ullumikkut
nutaanik sanaartomernik ilu-
arsartuussinernillu annertuu-
nik ingerlataqarfiulersussaq
assersuutitut qiviariartigu.
Taakkuli sulisussaqanngillat,
tassami sanaartomerup iluani
kalaallit taamatut suliallit ta-
marmik sulisorineqarput.
Taamaammat ilinniarsimasut
amerlanerusut atorfissaqar-
tinneqarput.
Tamanna tunngavigalugu
ataatsimiitsitaliaq Nammi-
nersornerullutik Oqartussa-
nut innersuussuteqarpoq
meeqqat atuarfiisa pitsaas-
susaat annertusineqassasoq,
aammalu 2001-imi atuarfin-
nik iluarsartuusseqqinnissaq
soqutigalugu qilanaarinerar-
paa. Tamakkiisumik isigalu-
gu ataatsimiititaliaq isuma-
qarpoq, ukiuni tulliuttuni su-
liniarnermi ilinniartitaaneq
aallunneqassasoq.
Aamma imaassinnaavoq
ilinniartitaaneq pillugu naa-
lakkersuinermut atatillugu
annertuunik allannguisoqar-
tariaqartoq. Ilinniartitaanerit
tamavimmik Kalaallit Nu-
naanni ingerlanneqartaria-
qamissaat nalominarpoq. I-
linniartitaanerit pissarsiaqar-
fiunerpaasussamuty inissitta-
riaqarput - aammattaaq taak-
ku Danmarkimi, Norgemi,
Sverigemi allaqqinnaamilu-
unniit ingerlattariaqartut paa-
sinarsissagaluarpat. Taa-
maammat Kalaallit Nunaan-
ni oqaatsinik marluinnik atu-
inissaq pimoorunneqartaria-
qarpoq, oqaatsilli marluk
suut pingaamerpaatinneqas-
sanersut ataatsimiititaliap
isummerfigisimanngilaa.
Tamatuma saniatigut ilin-
niartitaanerup nunap immik-
koortuini naalakkersuiner-
mik maannarpiaq ingerlata-
qarnermi sakkutut atorun-
naartariaqarpoq.
Assersuutigalugu illoqar-
fiit tamarmik STI-mik ilinni-
arfeqartariaqarpat? Ataatsi-
miititaliaq taama isumaqan-
ngilaq. Nunat immikkoortui-
ni aningaasaqarnikkut soqu-
tigisanik siuarsaanermi tun-
ngavissanik ilinniartitaaner-
mit allaanerusunik ujarlerto-
qartariaqarpoq.
Annertussuseq
aningaasalersuinerlu
Ataatsimiititaliap sanaartor-
nissamut iluarsartuussinis-
samullu pisariaqartitsineq
misissuiffigisimavaa, pi-
ngaarutillillu pingasut erseq-
qissaavigisimallugit.
Taakku ilagaat sanaartor-
nerup annertussusia. - Ta-
manna eqqartoreerparput,
Christian Sørensen oqarpoq,
- kisianni annertussusissatut
pisariaqartitat inisseeqqittar-
nerlu pillugu ajomartorsiutit
malinnaavigineqarsinnaanis-
saat pisariaqarluinnarpoq,
aammalu sanaartomerup
sukkassusissaa qanorlu an-
nertutigisumik sanariikkanik
naammasseriaannarnillu atu-
inissaq isummerfigineqarta-
riaqarpoq.
- Aamma Nuummi sana-
artorfissagissaasoqartussaa-
voq. Paasigagut malillugit
ullumikkut nunaminertanik
sanaartorfiusinnaasunik so-
qanngilluinnarpoq, tamanna^
lu pinngitsoorani Nuummi
inissaaleqinerup aaqqinniar-
neqamerata qaqugu aallartin-
neqarsinnaaneranut killilii-
suuvoq.
- Naggataagut aningaasa-
lersueriaaseq aaqqinneqarta-
riaqarpoq, assersuutitullu
siunnersuutigisinnaavarput
Kalaallit Nunaat nunanut al-
lanut aningaasanik taarsigas-
sarsiniassasoq.
Ataatsimiititaliaq siusin-
nerusukkut annertuunik a-
kiitsoqalernissamut mianer-
soqqusereersimammat, aam-
malu akiitsut tatisisinnaane-
rinik mianersoqqusereerluni
taamatut siunnersuuteqame-
rup eqqumiiginarsinnaanera
Christian Sørensen-ip nalun-
ngilaa, kisiannili ataatsimiiti-
taliaq isumaqarpoq aningaa-
sanik emianut akilersuutinul-
lu atugassanik pissarsisoqar-
tariaqartoq.
- Kalaallit Nunaanni ine-
qarnermut akiliutaasartut
Danmarkimi akiliutaasartu-
nit appasinnerujussuusut
paasisimavarput, pingaartu-
mik sanaartornermut ani-
ngaasartuutinut sanilliutissa-
gaanni. Taamaammat attar-
tortut akissallit ineqarnermut
akiliutaasa qaffanneqarnis-
saat eqqarsaatigineqarsin-
naavoq. Assersuutigalugu u-
kiumut 300.000 koruunit sin-
nerlugit isertitaqartartunut
1000 koruuninngoraangata
100 koruuninik ilasisoqarsin-
naavoq.
Aammattaaq ataatsimiiti-
taliap kukkusuusoraa ineqar-
nermut akiliutit taamaallaat
ingerlatsinermut aserfallat-
saaliinermullu matussutissa-
asarmata, iluarsartuussinerit
ilaatinneqaratik. Tamanna
karsimit allarluinnarmit aki-
lerneqartarput, tamatumun-
ngali aningaasartuutissat ta-
makkerlutik ineqartunit aki-
lersomeqartariaqaraluarput.
Aatsitassat
- Naluneqanngitsutut avam-
mut tuniniagassatut suliat
akii qaffattarlutillu appar-
tarput. Kalaallit Nunaata a-
ningaasaqarnera qajannar-
tuuvoq. Tamanna qanoq ili-
ornikkut qaangerneqarsin-
naava?
- Aap, arlaatigut iliortoqar-
tariaqarpoq, Christian Søren-
sen nassuiaavoq. - Neriunar-
porlu aatsitassarsiorfiusin-
naasut ilaannik aallartittoqa-
rumaartoq. Tamatumanis-
saarli uagut sunniuteqarsin-
naanngilagut.
- Takusinnaasakka malil-
lugit ilinniartitaaneq isumal-
luutini qularnaatsorujussuu-
voq. Nunami tamaani ilisi-
masanik piginnaasanillu pi-
lersitsinissaq aallunneqarta-
riaqarpoq.
- Tamatumani allanilu Ka-
laallit Nunaanni pissutsit
Danmarkimi sumiiffinni ar-
lalinni - pingaartumillu
Bornholmimi, Kalaallit
Nunaata ajornartorsiutaasa
assiginik amerlasuunik
naammattuuisarsimasumi -
pissutsinut assingusuupput.
Bornholmilli Danmarkimut
Sverigemullu qanittumiinni-
ni iluaqutigaa, taamaammal-
lu tamatumani qajannavis-
suunani.
ASS./ FOTO: AG