Atuagagdliutit - 01.09.1998, Side 9

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 1. SEPTEMBER 1998-9
Aningaasat nakorsanik amerlanemik
nunatsinnut tikisitsisinnaanngillat
)arsimmaviit
- Nuummi peqqinnissamut pisortaqarfiup smenssami napparsimm
tunulliuppai, Qaqortup nakorsaqarfiani nakorsaaneq Lars Klenow oqarpoq
QAQORTOQ (KK) - Nakor-
sat akissaataasa annertuumik
qaffanneqarnerata Kalaallit
Nunaanni peqqinnissaqarfik
ajunngitsumik ingerlatiler-
sinnaavaat?
Peqqinnissaqarfik ingerla-
nerliortoq pillugu oqallinner-
mi apeqqut tamanna akuttun-
ngitsumik saqqummiunne-
qartarpoq. kisiannili Qaqor-
tup nakorsaqarfiani nakor-
saaneq Lars Klenow, unga-
sinngitsukkut statsminister
Poul Nyrup Rasmussen-imut
sinerissami napparsimmaviit
qanoq ingerlanerannik paa-
sissutissiisoq, isumaqarpoq
aningaasaannaat nakorsanik
amerlanerusunik Kalaallit
Nunaannut tikisitsisinnaan-
ngitsut.
- Peqqinnissaqarfik inger-
lalluassappat nakorsat ataa-
siakkaat sulinerminni siuari-
artomissamut periarfissinne-
qartariaqarput, Lars Klenow
AG-mut erseqqissaavoq.
Nakorsat akissarsiatigut
isumaqatigiissutaat pitsan-
ngoriarsimapput, kisiannili
nakorsatut aalajangersimasu-
mik atorfinitsinneqarsimasu-
tut kisimiittutut pikkorissari-
artorluni aallarnissaq ajoma-
kusoortorujussuuvoq.
Qaqortumilu napparsim-
mavimmi sisamanik nakor-
saqartussatut aalajangersaa-
vigineqarsimasumi Lars Kle-
now kisimi aalajangersima-
sumik atorfinitsinneqarsima-
voq, nakorsatut atorfiit pi-
ngasut taartaasartunik inutta-
qartinneqartut; ilaannikkut
ullut 14-iinnaat taartaasartu-
nik.
- Kinaluunniit pinngitsoor-
neqarsinnaanngilaq, ingerla-
juaannamissarlu amigaataap-
paat sivisuumik napparsima-
soqartillugu ajornartoorluin-
narneq pisinnaavoq. Kisian-
nili sulisut suli ineriartortin-
neqarnissaat pingaaruteqar-
torujussuuvoq, nakorsaan-
naat eqqarsaatiginagit, aam-
mali sulisut allat eqqarsaati-
galugit. Sulisut ataasiakkaat
misigisimasariaqarput siu-
mut ingerlasoqartoq.
Sulisussarsiortameq
Peqqinnissaqarfiullu sooru-
nami akissarsiat immikkut
isiginiartussagaluarai, Lars
Klenow isumaqarpoq, pitsaa-
nerusumik sulisoqalemissa-
mi sulisussarsiortameq pit-
saanerusoq eqaannerusorlu
pisariaqartinneqartut, anner-
tunerusumik eqqortuusorisaq
najugaqarfinnillu ilisimasa-
qarneq tunngavigalugit,
Nuummi peqqinnissamut
pisortaqarfimmi ullumikkut
takutinneqarsinnaasumit an-
nertunerusoq.
- Nakorsat Kalaallit Nu-
naanni atorfissaqartitavut
nassaariniartariaqarpavut.
Tamanna ajornanngitsutut
isumaqarfiginarpoq, kisian-
nili iluaqutaanngilaq nakor-
sat namminneq nakorsiartar-
fiutillit sulisussarsiariniamis-
saat, assersuutigalugu ator-
fissaqartikkaanni nakorsat
pilattaasartut annertuumik
misilittagaqartut, napparsim-
mavinni nalinginnaasuni su-
linermik misileereersimasut.
Nakorsammi taamaattut
aamma nassaassaammata.
- Qitiusumillu ingerlatsi-
vimmit immikkut pinninnis-
saq ajornarpoq. Peqqinnissa-
mut pisortaqarfik periaatsi-
mini unittoorsimavoq, allak-
katigullu atassuteqaqatigiit-
tameq annertuumik ajomar-
torsiutaalersimavoq. Nakor-
sat ulloq taanna napparsim-
mavimmut aatsaat tikikkaa-
ngamik atorfinitsitaanermut
allagartanik tigusaqartarput.
t Aammattaaq isumaqar-
punga Nuummi peqqinnissa-
mut pisortaqarfimmiit qinnu-
teqartut eqqunngitsunik paa-
sissutissinneqartartut, sulif-
fissaminni nutaami nakorsat
qanorpiaq amerlatiginersut
nalunaarutigineranni. Piso-
qartarsimavoq taartaasussat
nutaat Kalaallit Nunaannut
tikikkaangamik isumaqartar-
simammata sulinerminni
naammaginartunik atugassa-
qarlutik, heliportimili naapit-
tarlugit nakorsaqatitik aalla-
riartortut.
Sianiitsumik aperineq
Sinerissami nakorsaqarfiit
Nuummilu peqqinnissamut
pisortaqarfiup akomanni a-
tassuteqarneq naammaginan-
ngitsumik ingerlavoq.
- Sinerissami nakorsat a-
jomartorsiutaat peqqinnissa-
mut pisortaqarfimmit tusar-
nissaat soqutigineqanngilaq,
Lars Klenow oqarpoq. Ajor-
nartorsiutit aaqqinnissaat
innersuussutigineqartarpoq
Dronning Ingrid-ip Nappar-
simmavissuani nakorsanut
immikkut ilinniarsimasunut.
- Isumaqarpunga tamanna
aarleritsannartoq, taamatum-
mi soqutigisaqannginnerup
kingunerissavaa peqqinnis-
saqarfiup nungukkiartomera-
nik. Tassami sinerissami
napparsimmaviit Nuummilu
peqqinnissamut pisortaqarfi-
up akomanni atassuteqameq
taamaatittarpoq, ima akiso-
qartuartillugu: - Dronning
Ingrid-ip Napparsimmavis-
suanut paasiniaaniarit!
- Assersuutigalugu erseq-
qissaatigigukku naammagi-
nanngilluinnartoq ernisarfik
emisussiortoqanngitsoq ima-
luunniit nakorsamik emisit-
sinermik paasisimasalimmik
peqanngitsoq, peqqinnissa-
mut pisortaqarfik ima akisar-
poq:
- Tamanna tusassallugu
soqutiginngilarput. Dronning
Ingrid-ip Napparsimmavis-
suani nakorsanut paasiniaa-
niarit.
- Taarsiullugu oqarfigine-
qaannartarpugut nakorsaqar-
fimmi nakorsaaneq nakorsa-
qarfimmi akisussaasuusoq.
Nakorsatut napparsimasumik
passussinermik ajomartorsi-
uteqarutta oqarfigineqartar-
pugut napparsimasoq Nuum-
mut aallarteqqullugu.
- Sinerissamilu ajornartor-
siutit pisortaqarfimmit tusar-
neqarnissaat soqutigineqan-
ngippat, pisortaqarfik aamma
peqataasinnaanngilaq ajor-
nartorsiutit aaqqiivigineqar-
nissaannut. Ilumoorpoq na-
korsaqarfimmi akisussaaneq
nakorsanit tigumiarneqar-
mat, kisiannili pisortaqarfik
erseqqissumik nalunaartar-
mat ajomartorsiutit tusame-
qarnissaat soqutigineqanngi-
tsoq, tamanna emumanartuu-
voq.
- Tamannalu piumassuse-
qartitsilissanngilaq sulinik-
kut aningaasatigullu akisus-
saassuseqartumik politikeqa-
lemissamut. Nakorsaqarfim-
mi nakorsaaneq nakorsat pe-
riaasiat malillugu napparsim-
mavimmik eqqortumik i-
ngerlatsisinnaavoq aningaa-
sallu missingersuusiat sin-
nerlugit atuilluni, imaluun-
niit aningaasatigut missi-
ngersuusiat malissinnaavai,
nakorsallu periaasiat sanioq-
qullugu ingerlatsisinnaalluni.
- Ullumikkullu periaatsit
pineqartut marluk atorlugit
ingerlatsisoqarsinnaanngilaq.
Amigaataasoq
Sinerissamiit Nuummut nap-
parsimasunik aallartitsisar-
neq annertuseriarujussuarsi-
mavoq.
Ukiup affaanut siullermut
Qaqortumi napparsimasunik
aallartitsisarnermut 300.000
koruunit atugassanngortin-
neqarsimapput, kisiannili
800.000 koruunit atomeqar-
simallutik.
- Aamma tupigusuutigaara
peqqinnissamut pisortaqarfi-
up paasiniarneq ajormagu
sooq napparsimasunik tas-
sanngaannaq aallartitsisoqar-
nissaa pisariaqalersimaner-
soq, Lars Klenow oqarpoq.
Napparsimasut aallartinne-
qartartut taamatut amerleri-
arujussuamerat pillugu apeq-
qutit pingaarutillit amerla-
nerit apeqqutigineqartariaqa-
raluarmata.
- Taamatut napparsimasu-
nik aallartitsisamerit pinngit-
soorsinnaavavut? Napparsi-
masunik aallartitsisarnermut
pissutaava nappaatit aalaja-
ngersimasut amerlasuunit
atorneqarnerat? Nakorsanik
taartaasartunik amerlavallaa-
nik atuisarneq pissutaava?
Pissutaava Dronning Ingrid-
ip Napparsimmavissua i-
ngerlanerliormat?
- Apeqqutit akineqartussat
naammalluarput, kisiannili
napparsimasut aallartinne-
qartartut amerleriarujussuar-
nerat pillugu paasiniaasoqar-
neq ajorpoq.
- Aamma paasitinneqarsin-
naanngilagut nakorsaqarfit-
sinnit København-imi Rigs-
hospital-imut imaluunniit
Nuummi Dronning Ingrid-ip
Napparsimmavissuanut nap-
parsimasut aallartittakkavut
ulluni qanoq amerlatigisuni
uninngasarnersut, taamaattu-
mik ilisimanngilarput ani-
ngaasat qanoq amerlatigisut
atorsimanerlugit. Aningaasat
qanoq amerlatiginerat ilisi-
mannginnatsigu Qaqortumi
pissutsit aamma pitsanngor-
tissinnaanngilavut.
- Peqqinnissamut pisorta-
qarfiup erseqqissumik ilisi-
manngilaa nakorsaqarfiit a-
taasiakkaat qanoq ingerla-
nersut. Napparsimmavik ma-
toqqasoq napparsimmaviu-
voq naatsorsuutitigut inger-
lalluartoq. Atuineq annikit-
suinnaavoq, tusagaqanngik-
kaannilu ajunngitsunik tusa-
gassaqanngilaq.
AG: - Kina peqqinnissa-
mut pisortaqarfimmi oqar-
tarpa nakorsat ajornartorsi-
utaat tusaajumaneqanngit-
sut?
Lars Klenow: - Assersuu-
tigalugu taama oqartarpoq
direktøri Martha Abeisen.
Qasusoorsinnaaneq
- Napparsimasut tulleriiaar-
lugit misissoraangakkit im-
minut nalligineq ajorpunga,
kisiannili nakorsaqarfimmi
nakorsaanertut nakorsat suli-
aannut akisussaavunga, allaf-
fissornermi aningaasaqarner-
milu akisussaallunga, tama-
tumunngali atatillugu nakor-
sat allat assigalugit ulluin-
narni sulinermut peqataasari-
aqarlunga.
AG: - Soormi Qaqortu-
miippit?
- Sulisoqarpunga pikko-
rissunik, ukiorpassuarni aala-
jaallutik napparsimmavimmi
sulisimasunik. Taakkoqarsi-
manngippat qangali taamaa-
tiinnarsimassagaluarpunga.
Aamma sulineq assigiinngii-
aarpoq isumaqarluarlunilu.
Angerlarsimasutullu misigi-
simavunga nuliara kalaali-
ummat, pinngortitaq inuillu
nuannaralugit, Lars Klenow
oqarpoq.
- Aammattaaq paasisima-
vara sulisut aalajangersima-
sumik atorfitsinneqarsimasut
amerlasuut kalaallinik nuli-
aqarlutillu ueqartut, kisianni-
li tamanna eqqortumik aqqu-
tissaanngilaq aalajangersi-
masumik atorfeqartunik su-
lisussarsiornissami.
- Ilanngullugulu oqaatige-
rusuppara aalajangersimasu-
mik atorfinitsinneqartunik
suleqateqalinngikkutta a-
peqqutaaginnartoq qaqugu
sulisut taamaatiinnassanersut
- imaluunniit qasulluinnarlu-
tik uniinnassanersut.
- Sinerissami nakorsat ajornartorsiutaasa tusamissaat
peqqinnissamut pisortaqarfimi soqutigineqanngilaq,
innersuussutigineqartarluni Dronning Ingrid-ip
Napparsimmavissuanut ajomartorsiutit pillugit
paasiniaasoqarnissaa.
- Sundhedsdirektoratet er ikke interesseret i at høre på de
lægefaglige problemer på kysten, men hensviser
problemerne til Dronning Ingrids Hospital.
Napparsimmaviit
ikinngutitaarlik
Qaammatit arfinillit inorlugit
Nunatsinni paarlattaaneq akisoqaaq
QAQORTOQ(KK) - Nunat-
sinni peqqinnissaqarfik aja-
lusooqqajaagaluartoq aaqqii-
nissamut siunnersuuterpas-
suaqarpoq.
Siunnersuutit ilaat Qaqor-
tumik nakorsaanerup Lars
Klenow-ip pitsaagisaat tas-
saavoq, Nunatsinni nappar-
simmaviit qallunaat amt-ii-
nut atanerulernissaat, taakku
Danmarkimi peqqinnissaqar-
fimmut akisussaasuummata.
- Periarfissatsialassuuvoq
amt-it Kalaallit Nunaannut
attuumassuteqaleraluarpata,
Lars Klenow oqarpoq. I-
maassinnaavoq sinerissami
napparsimmaviit qallunaat
amt-iinik ikiortaalersinnaa-
soq. Amt-i attaveqarfigisaq
Kalaallit Nunaannut attuu-
manerulissaaq, sulisunilu
ilinniarluarsimasut Kalaallit
Nunaanni peqqinnissaqar-
fimmi sulitittalersinnaallugit.
- Tusartuarparput nakorsat
Danmarkimi atorfimminnit
soraarallarsinnaanngitsut
maanga nuukkusukkaluarlu-
tik. Iluaqutaassagaluarpoq
amt-imi misigisoqaruni so-
qutiginartoq sulisut Kalaallit
Nunaanni atorfissaqartitagut
maanngartittaleraluarpatigit.
- Soormi amt-inik ikinngu-
titaartoqassanngila, kommu-
nit ukiorpassuarni illoqarfin-
nik ikinnguteqartareersut.
Taama isumaqatigiissusior-
toqarpat amt-ip peqqinnis-
saqarfimmi sulisut Qaqortu-
mut suliartortissinnaavaat,
uagullu amt-imut pikkorissa-
riartorsinnaavugut, taakku
ilisimammatigit ilinniaqqin-
nissatsinnik pisariaqartitsisu-
gut.
- Amt-ini ilinniartitseqqit-
tamemut ilaasinnaagaluarut-
ta iluaqutaassagaluaqaaq.
Ilinniarnissamik periarfis-
siissutit paasiinnarlugilluun-
niit iluaqutaassaaq.
Sianiilliomeq
- Akissarsiat kisiisa eqqar-
saatigissanngilagut, aammali
soorunami akissarsiat apeq-
qutaapput, nakorsammi na-
lunngilaat allani qanoq akis-
sarsisinnaallutik - Danmarki-
mi Norgellu avannaani, Lars
Klenow oqarpoq.
Nakorsamut qallunaamut
Nunatsinnukarusuttumut a-
ningaasarsiatigut akileraar-
tamikkullu assigiinngissute-
qassaqaaq.
- Eqqortumik oqassagaan-
ni qaammatini arfinilinni Ka-
laallit Nunaanni paarlatsitut
suliartorneq sianiilliorneru-
voq, qallunaat kalaallillu aki-
leraarutaannik akiliisoqartus-
saammat. Nakorsat immik-
kut ilinniarsimasut ukiup af-
faa sinnerlugu Kalaallit Nu-
naanniinnissaminnut sulif-
fimminnit sulinngiffeqarsin-
naanerat ajornakusoortoru-
jussuuvoq, ukiup affaa sin-
nerlugu maaniikkaanni Ka-
laallit Nunaanni akileraartar-
neq atuutilertussaasaraluar-
mat.
- Danmarkimi Kalaallit
Nunaat pilerigineqartaraluar-
poq, tusatsiakkalli pilerto-
qisumik ingerlapallattarmata
pilerisunneq qaangiutipallat-
tarpoq, Kalaallit Nunaanni
sulinermi atugassarititaasut
maanna qanoq ilersimanerat
paasigaangamikku. Soormi
aamma Kalaallit Nunaan-
nukassappat pitsaanngitsunik
atugassaqartitaalerlutik; su-
liffimmi akissarsiatigullu.
ASS7 FOTO: AG