Atuagagdliutit - 01.09.1998, Blaðsíða 13

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 1. SEPTEMBER 1998 • 13
Meeqqat angerlarsimaffeqanngitsut ilaanni ullut pingasut tikillugit nerisanngillat.
Der kan gå tre dage, før de hjemløse gadebørn får noget at spise.
Aatsaat qaamasunik amilinnik takusut
Kalaallit arnat marluk Tanzaniami paasisassarsiornerminni misigisaat
Tanzania 945.087 kvadrat-
kilometerinik angissuseqar-
poq, taamalu Kalaallit
Nunaata 2.175.600 kvadrat-
kilometerisut angitigisup
angissusianut naleqqiullugu
43 procentiulluni.
Tanzania er med 945.087
km2 et stort land, hvilket er
ca. 43% af Grønlands areal
som er på 2.175.600 km2.
NUUK(LMK) - Masai-stam-
mit nunaqarfiannut tikeraar-
luta apuukkatta assorsuaq
alutorsaatigeqaatigut, paasi-
varpullu sunaaffa aatsaat
inuuleramilli qaamasunik
amilinnik naapitsisut. Mee-
raarartanngui tamaavimmik
takugaangamitigut qissaser-
tarput. Uagut alutorsarluta
upakkaagatsigit tatamisit-
toortarpavut, immaqa amigut
qaamariarmata ersigisarami-
tigut.
Taama oqaluttuarput Kri-
stine Poulsen Birgitte P. Jo-
sefsen-ilu Mellemfolkelig
Samvirke-p aaqqissuussaa-
nik Afrikami Tanzaniamut
sapaatip akunneri pingasut
takusassarsiortillutik aasaq
misigisaminnik.
Birgitte:. - Soorunami sior-
natigut aviisitigut allatigullu
qaamasunik amillit qanoq
isikkoqarnersut ilisimaree-
raluarlugit sunaaffa aatsaat
iluamik inuttarsisut. Meerar-
taasa pingaartumik qallu-
naartarput aappaluttunik nu-
jalik talimingullu milalik at-
tuualaarlugulu milai assut
alutorsaatigivaat illaatigisar-
niarlugulu.
- Nunaqarfimmut apuuk-
katta maluginiakkama ilagi-
vaat arnartaat angutitaallu
tamarmik immikkut igaartut,
angutitaat immikkut ataqqi-
sarialittut isigineqarmata ar-
nataat immikkoorlutik neri-
sarput.
Birgitte Kristinelu tassani
nunaqarfimmiitillutik angut
isimigut qasertortanittoorluni
tappingersimasoq aammat-
taaq naapippaat. Angutip
taassuma nunatsinni taama-
tut nappaatillit nakorsarne-
qarsinnaasut tupigusuutigisi-
mavaa.
Medicinmand-imik
naapitsineq
Kristine: - Taamaalluta pula-
arparput medicinmandi Pro-
fessor Doktor Segu, nappaa-
tinik tamanik ajorunnaarsit-
sisartoq. Nakorsiartarfia pu-
laarlugu iserfigigatsigu ini a-
nginngitsunnguuvoq, imi-
gassat puukuinik nakorsaati-
nik nammineq akuukkanik
immersimasunik ulikkaarpoq
nappaatinik assigiinngitsunik
ajorunnaarsitsisinnaasunik.
- Professor Doktor Segu-p
nassuiaappaatigut HIV-mik
kræft-imillu nappaatillit ta-
maasa ajorunnaarsissinnaal-
lugit taavalu aamma siulittu-
isartuulluni. Igasorput Steve-
mik atilik 28-nillu ukiulik
suliffittaarusulluni medicin-
mand-imut siunnersoqqusi-
mavoq, taassumalu oqarfi-
gisimavaa sisamariarluni 20
kroninik akiliilluni katillugit
80 kroninik nalilimmik me-
dicinmand-imut siunnersor-
tikkuni suliffittaassasoq.
Nuliassatik
tiguinnartarpaat
Birgitte: - Masai-stammit qa-
noq amerlatigisunik nersus-
suaateqamerat apeqqutaallu-
ni arlalinnik nuliaqarsin-
naapput, taamaakkaluartorli
oqaluttuunneqarpugut amar-
taat naqisimaneqanngitsuu-
sut.
- Taamaalluta angut ma-
sai-stammimminngaanneer-
soq Philip-imik atilik naapip-
parput, oqaluttuuppaatigullu
nammineq marlunnik nuli-
aqarluni! Oqaluttuarpoq nu-
liani siulleq inuusuttuulluni-
lu nuliartaarisimallugu arfi-
neq marlunnillu meeraqarfi-
galugu.
- Nuliama aappaa ilittulli
inuusutsingaaq! Taamatut o-
qarmat assut tupaallappunga,
Philip ullumikkut 50-nik uki-
oqarpoq, nuliatalu aappaa
28-nik ukioqarluni. Taanna
20-nillu ukioqartoq nuliar-
taarisimavaa ullumikkullu
sisamanik meeraqarfigalugu.
Kipitittarneq
taamaattussaannartut
isigivaat
Birgitte: - Tanzaniami arna-
nik angutinillu kipisisameq
inatsisitigut inerteqqutigine-
qaraluartoq suli atorneqar-
poq.
- Taamaalluta unnukkut
taarsereersoq masai-stammi-
mut unnuiartorluta apuukkat-
ta paasivarput amap utsum-
migut kipitinnera nalliut-
torsiutigineqartoq, kisianni
nalliuttorsiortunut uagut aku-
lerutinngilagut.
Taamatut iliortarneq ar-
nartaasa piliarineruaat. Amat
kipitereeraangamik amaqati-
minnit oqarfigineqartarput
»Tassa amannguipputit«.
- Aqagukkut amaq kipitin-
nikoq apersoratsigu oqaluttu-
arpoq qanga amat klitoris-iat
tamaat peemeqartarsimasoq,
ullumikkullu qapiaasaannar-
lugu tamakkemagu peerne-
qartalersimasoq. Taamatut
iliortamertik taamaattussaan-
nartut isigivaat.
Nunanut piitsuunerpaanut
ilaavoq
Kristine: - Illu meeqqat aq-
qusiniinnarmiittut omittagaat
pulaaratsigu misigisatsinni
pikkunarnerpaatut oqaatigi-
neqarsinnaavoq. Meeqqat a-
ngerlarsimaffeqanngitsut i-
nuuniapiloortut takullugit as-
sut attortinnaqaaq, ikiorusun-
naraluaqaat. Paasivarput
meeqqat naapitavut ilaanni
ullut pingasut tikillugit ne-
rinngitsoortartut.
- Tanzania nunarsuarmi
nunani piitsuunerpaani nor-
mu 2-juvoq. Inuit piitsut aq-
qusinernilu qinnuuloortut
takussaasorujuupput, uagut
marluulluta ooriutivut qinu-
sartunut tasamaniinnitsinni
tunioraatigiinnavippagut.
- Nukappiaraq angerlarsi-
maffeqanngitsoq ataaseq
naapitarput oqaluttuarpoq
nammineq angisuunngoruni
teknisk skolemut ilinniaru-
sukkaluarluni, kisiannili uki-
umut 300 kroninik akeqartar-
mat akissaqartinnagu. Aggu-
aqatigiisillugu Tanzaniami
atuameq ukiumut 100 kronit
missaannik akeqartarpoq.
- 1964-mi Tanzania nam-
minersomerulerpoq. Taassu-
ma siomatigut atuameq na-
korsiarnerlu akeqarsiman-
ngikkaluarput, namminersor-
nerulememlli kingunerisaa-
nik suut tamarmik akeqaler-
titersimallutik.
Kalaallinut
eqqaanartoru j uupput
Birgitte Kristinelu isumaqar-
put Tanzaniami inuit pissu-
saat kalaallinut eqqaanarsin-
naasut, inuit inussiamersuul-
lutik, inuppalaartuullutik as-
sut illakusunnikkaajupput.
Swahilit oqaasii assut ilinni-
aruminarnerarpaat, oqaatsit
ataasiakkaat assersuutigalu-
gu kukkukooq swahilitut ku-
ku-mik taaneqartattoq ilikka-
gaasa ilagivaat.
Naggataatigut Kristine
Birgittelu isumaqatigiillutik
inuusuttunut misigisassarsi-
orlutik nunarsuarmut angala-
sarnissaannik kaammattuip-
put, Tanzaniamilu misigisa-
tik assut inuttut pissarsiaqar-
narnerarpaat, isumaqatigiil-
lutillu oqarput Tanzaniamu-
kaqqinnissamik periarfissar-
sigunik nangaanaviamatik.
Ngorongoro Crater nuna eqqissisimatitanngormat masai-
stammit qimagutsinneqarput mtnamdlu naggorluttunut
nuutsinneqarlutik.
Da Ngorongoro Crater blev nationalpark blev masai-
stammer nødt til at forlade området og flytte til ufrugtbare
landområder.
Tanzania nunarsuarmi nunani piitsuunerpaani nr.2-juvoq.
Tanzania er verdens andenfattigste land.