Atuagagdliutit - 10.09.1998, Blaðsíða 5

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 10. SEPTEMBER 1998-5
»Aquttup« aalakoortup
umiatsiaq kinngutippaa
Inuit sisamat ipillutik ajungangajapput. Saneqquttunit annaanneqarput

Qaqortumut tikikkiartorluni illoqarfik kusanarpoq - pingaartumik inuit sisamat ipillutik
ajunaamissaraluannit annaatereerlugit.
Qaqortoq er en køn by at komme sejlende til - og især efter at have reddet fire mennesker
fra druknedøden.
Ujagaq sianermat
ujaasineq
unitsinneqarpoq
QAQORTOQ - Ukiut tamaa-
sa Nunatsinnut takomariartut
amerliartuinnarput. Ilaat tak-
kuttarput pinngortitaq kusan-
artoq asseqanngitsorlu misi-
giniarlugu, allat maani naju-
gaqareersimariarlutik tike-
raartarput. Aasaq manna ti-
keraat ilagaat Agnes Pugflod
Jørgensen. Ukiuni 12-ni
maani najugaqarnikuuvoq,
ilaquttaminullu tikeraarluni.
Tikeraamermini nuannersor-
passuit saniatigut, amiilaar-
narluinnartumik misigisaqar-
poq, Agnes-ip inuunermi sin-
neranut aalassaatissaa. Aam-
mali eqqarsariaallannarpoq,
taamaattumik allanut tusar-
tinnissaa pingaartippaa.
Atuaruttaaq naggasiuti-
mineq pisimasoq pillugu Qa-
qortumi politiit qanoq iliorsi-
manerat.
- Sisamanngomeq 2. juli
1998 ernera siunnersuivoq
Narsaliassasugut. Ernerma
angalataanik Qaqortumit aal-
laratta aniga Kalaallit Nu-
naaneemgaartoq ilaavoq. Er-
nguttakka pingajuat affarmik
arfmeq pingasunillu ukiullit
ilaapput. Nunanneq!
Ilaasartaatip qaangerpaa-
tigut, tassanngaannarli umi-
arsuaq uterniarluni sangu-
voq. Umiatsiaq umiarsuarmit
aqqarneqarpoq. Annanniut
nigalik imaaniittoq takusin-
naavarput. Omipallapparput
annilaanngatigalugu inum-
mik ajunaartoqalersoralugu.
Imarmi nillertumi ipisimasu-
mik takunissarput amiilaa-
raarput. Toqqissiallapput
takugatsigut annanniutaan-
naq katassimagamikku ikeq-
qinniaraat.
Umiatsiaq kaaviinnarpoq
- Akunnerit arlallit nuanner-
sumik Narsamiippugut. Nar-
saq illoqarfiuvoq kusanartoq,
aasaaneranilu silagittuanna-
runarluni. 1980-imi tassunga
nuukkama eqqarsarpunga: -
Manna kusanaqaaq nuanner-
lunilu. Inuit tassanimiut nu-
annersunik eqqarsartassap-
put. - Ilumulli taamaattarpat?
Ualeq naalersoq Qaqortu-
mut uterluta aallarpugut.
»Matup Ikersiumamga« tik-
illugu najangarusaarpunga,
meeqqat initaani sinilersi-
mapput. Ernerma angaani
umiartornermik ilitsersuup-
paa. Tassanngaanna eqeerpu-
nga. Ernerma umiatsiaq a-
quuteralalik kaaviinnarluni
ingerlaartoq takuaa. Anni-
laassutigisannik takulerpak-
ka inuit sisamat imaaniittut.
Annanniummik misigisarput
eqqaavara. Inuit sisamat uffa
takoreerlugit neriuutigiinnar-
para ilumuunngitsoq.
Ernera tungaannut sangu-
terpoq. Angallat unitseriarlu-
gu anigalu naalakkerpaatigut
qaninnerit marluk allunaasa-
mik nalussivigissagigut.
Nammineq umiatsiaaqqamut
kummimut ikivoq, ungasin-
nerullu tungaanut anguartu-
lerluni. Angut taanna qaqin-
neqapallappoq. Tullia ajor-
narneruvoq, namminermi
ikiuuppiarsinnaanngilaq, u-
miatsiaaqqamulli aamma qa-
qinneqarpoq. Tamakku ta-
maasa malinnaaffigitsiaan-
narpakka, annilaanngatigaa-
rami ernera aamma imaanut
isissanersoq.
Niviarsiaq oqimaallunilu
qerataqaaq
Tamatuma nalaani anigalu
niviarsiaq angallammut qa-
qereerparput. Oqimaallunilu
qerataruttormat ajornaku-
sooqaaq. Nammineerluni iki-
uussinnaanngingajappoq.
Qaqinneqarporli - niaqua
siulliugami peqqamiilaaralu-
arpoq.
Angutip tulliata allunaasaq
tigugaalu amuulerparput.
Taanna ajornameruvoq. Pif-
fissami taama sivikitsigisumi
nukippassuit taama atorsi-
manngisaannarunarpakka.
Umiatsiaaraq takkummat
angutsit marluk qaqippagut.
Taakku ajornaannerupput,
ernerma ataanit qummut
ajattarmagit.
Niviarsissap angut umiat-
siamik aquttuusimasoq ka-
maappaa, kamarujussuaru-
narpormi. Angutit marluullu-
tik aamma kamannerminnik
ersersitsipput, isinnermin-
nullu pisuutillugu.
Ernerma umiatsiaq inut-
taqarani kaaviinnartoq angu-
artorfigalugu ornippaa. Naa-
tsorsukanneriarlugu umiat-
siamut pissippoq, motorialu
unitseriarlugu umiatsiaaraq
kummi ikivaa, angallammi-
nullu apuuteriarluni kalutsi-
uppai.
Allarterpagut
- Tamatuma nalaani inuit an-
nilaangaqisut atisaat piia-
reerpagut, sapinngisatsinnilu
allarteriarlugit tippinik qipin-
nillu poortuuppagut. Nille-
qaat qasoqalutillu, initaanul-
lu innarnertik nuannaarutiga-
lugu. Ila nalligeqaakka. Eq-
qikkusukkaluarpakka saam-
marsarlugillu kissasserusuk-
kaluarlugit.
Niviarsiaqqat qipeemeqar-
neminni iterput. Ueruloorlu-
tik tasiorlutik issiapput. Ta-
kornartat sisamat nujaat ma-
sattut qiallattaartullu tupi-
gusullutik isigaat. Niviarsi-
aqqat aquttarfimmut ernera
omippaat, Qaqortumullu i-
ngerlaqqippugut.
Niviarsiaq angutaannilu
pilluaqaat, qujamasuppullu
annaanneqarsimagamik ta-
marmillu ajoratik. Marluup-
put, imminnullu eqillutik si-
nilerput.
Angut umiatsiamik pigin-
nittoq malunnartumik aala-
koorpoq, oqarluaannarluni-
luunniit: aalakoorujussua-
taarpoq. Soorluuna navia-
nartorsiorsimanertik paasisi-
manngikkaaluunniit. Oqa-
luppoq aqaguani umiatsiaq
atussamaarlugu. Artulerluni
sinilerpoq, Qaqortumullu a-
puukkatta itertikkuminaa-
qaaq.
Angutit pingajuata atisani
aterusuppai. Killitsisima-
qaaq. Qitomani pingasut eq-
qartorpai. Suut tamaasa ilan-
ngussuullugit pisimasut eq-
qartorpai. Qiasarniarlunilu
nuannaartarpoq. Pisimasut
eqqartoqattaarlugit iluaquti-
gai. Pisimasumi qanoq misi-
gisimanerluta, qanoq iliorsi-
manerluta qanorlu eqqarsar-
simanerluta immitsinnut o-
qaluttuuteqattaarpugut. Taa-
mallu pisoqamerani qiima-
neq tuallaataasarpoq.
Ernera anigalu pujortarta-
riarmata aperaaq: - Cigaritsi-
mik pisinnaavunga? Uanga
cigaritsiutikka masassimagu-
narput.
Oqaluttuuppaatigut umiat-
siamik piginnittoq aalakoor-
luni sapiisemiarlunilu umiat-
siaq sanguteqattarujussuarsi-
magaa, inertertikkaluarlunilu
taamaaliuginnarpoq, taama-
attumillu immamut nillertu-
mut erfagiussaasimallutik.
Ernerma Qaqortumi poli-
tiit radiokkut attaveqarfiga-
lugit aperai qanoq iliussaner-
luni. Politiit niuffiomiarlutik
neriorsuipput. Akissut ilua-
raarput, qularinngilarpullu i-
nuit sisamat pitsaasumik pi-
neqamissaat.
Qaqortup talittarfiani poli-
teeqarpoq. Politiilli qanoq
iliussalluni ilisimasimagu-
nannginnamiuk arlaaligut
ikiorsernagilluunniit inger-
laannaq angerlaatiinnarpai.
Aqaguani tamatta politeeqar-
fdiartussaavugut. Anima ua-
ngalu ernerma oqaluttuaa up-
pernarsaannarparput. Malu-
giniarparali politiip oqalut-
tuummatigut umiatsiamik
aquttoq sinilersoorsimallu u-
miatsiaq »sangusoortissima-
gaa«. Uissuummiallaqalunga
oqarpunga taama pisoqarsi-
manngitsoq. Tamannali tu-
saanngitsuusaameqarpoq.
Angut politeeqarfimmut
takkuttutuaq tassaavoq angut
ippassaammat angerlamut i-
ngerlaarnitsinni oqaloqatigil-
luagarput. Nallinaqaaq. A-
puunnermi kingorna immi-
neemeqarsimavoq. Sooruna-
mi uninngaannarsimasin-
naanngilaq. Eqqissiviilluni
pisoqattaarsimavoq, allaat
nuna itivillugu pisuttuarsi-
mavoq kinnguffitsik takuni-
arlugu. Immiaarartorsima-
voq.
Ullup ingerlanerani peera-
riit eminnut pulaarput. Ani-
galu aamma isersimavugut.
Pingasuulluta ila qasseriara-
luamerluta pisimasoq eqqar-
tortuarsimavarput.
Inuusuttut marluk qujama-
soqaat. Aalakoorunnaarsi-
mapput. Pisimasup ilunger-
sunarnera paasisimalluar-
paat. Sualunnguit sivisuumik
oqaloqatigiissutigaagut. U-
kuara malunnaatsumik sulif-
fini akulerutsippaa. Kingu-
ninnguaq sianerpoq inuusut-
tullu kommunip allaffianu-
kaqqullugit. Taama pisima-
soqartillugu ikiorsiinissaq
sulissutigineqartarpoq, uku-
ara oqarpoq. Kommunimi i-
nunnik isumaginninnermi si-
unnersortitut sulivoq. Qanit-
tukkut aalajangeqqammer-
paat taama sakkortutigisunik
pisoqartillugu inuit nakorsa-
nit ikiorneqarsinnaapput
aammalu tarnip nakorsaanit.
Umiatsiamik kinngusumik
aquttoq piginnittuusorlu tu-
sarfiginngilarput.
NUUK(PM) - Draco
2000-imik, angummik
ataatsimik issimasulim-
mik ujaasineq sapaatium-
mat ualikkut aallartinne-
qatsiaannarluni unitsin-
neqarpoq. Angut ujaari-
neqartoq Nuummeersoq
qasusimaqaluni, ajoranili
tikissimalluni Atammim-
mit sianerpoq.
Angut arfininngormat
nalunaaqutaq 12.30
»Akaat«-nit aallarpoq,
ikinngutiminik Nuummut
aallerniarluni. Taanna
Nuup kujataani nunaqar-
fikup Narsap avannaata
tunginnguaniippoq. A-
ngut ualikkut uterniarluni
pilersaaruteqarsimavoq.
Angut tikinngimmat sa-
paatiummat ualikkut ma-
NUUK(PM) - En efter-
søgning efter en Draco
2000 med én mand
ombord kunne afblæses
kort efter, den var påbe-
gyndt søndag eftermid-
dag. Den eftersøgte mand
fra Nuuk ringede fra
Atammik, hvor han var
kommet i land forkom-
men men i god behold.
Manden var sejlet fra
»Akaat« lørdag klokken
12.30 for at hente nogle
venner i Nuuk. Stedet lig-
ger lidt nord for den ned-
lagte bygd Narsaq syd for
Nuuk. Hans plan var at
vende tilbage samme
eftermiddag.
Da manden udeblev,
blev han meldt savnet
qaasineqartutut nalunaa-
rutigineqarpoq, politiillu
ujaasineq aallartippat.
Nalunaaquttap akunnera-
ni ataatsimi ujaasisoqa-
reersoq angut Atammim-
mit sianermat ujaasineq
unitsinneqarpoq.
Angut politiinut nassu-
iaavoq Nuummut ingerla-
atilluni motoriminik unit-
toorsimalluni, Kitsissullu
sanioqqullugit avammut
tipisimalluni. Avannamut
Atammiup tungaanut ti-
pisimavoq, angallatillu
allap Draco tipisoq naam-
mattooramiuk nunaqar-
fimmut kalippaa. Angutip
tikikkami erngerluni
Nuummi ilaquttani sia-
nerfigai, ilaqutaasalu po-
litiit ilisimatippaat.
søndag eftermiddag og
politiet indledte en efter-
søgning. Den blev indstil-
let efter en lille time, da
manden ringede fra
Atammik.
Den eftersøgte har for-
klaret politiet, at han fik
motorstop under vejs til
Nuuk og var drevet forbi
Kookøeme og ud til havs.
Han var drevet nordpå
med kurs mod Atammik,
hvor en anden båd obser-
verede den drivende Dra-
co og slæbte den til byg-
den. Manden tog med det
samme telefonisk kontakt
med familien i Nuuk,
som satte sig i forbindel-
se med politiet.
ANNONCE
Lad digteren tale....
I forbindelse med marke-
ring af 50 året for FN’s
Verdenserklæring om
Menneskerettighederne,
udskrives der en
Digte-, novelle og
essayskonkurrence
Deltagelse er mulig for
alle, unge som ældre, pro-
fessionelle, amatører,
uddannelsessøgende/sko-
leelever -
teksten kan være på grøn-
landsk eller dansk - et
digt, en lille novelle eller
et essays....
eneste betingelse er, at
teksten skal være inspire-
ret af Verdenserklæringen
om Menneskerettigheder-
ne.
Her er nok af emner:
Menings- og ytringsfri-
hed, racisme, fremme-
dangst/had, kønsdiskri-
mination, religionsfrihed,
lige løn for lige arbejde,
tolerance, racediskrimi-
nation, beskyttelse af
mindretals sproglige og
kulturelle identitet,
tvangsforflyttelse/deport-
ation o.s.v.
Eller blot inspireret af
artikel 1: Alle mennesker
er født frie og lige....
De bedst egnede værker,
vil blive præsenteret ved
gallaaftenen i Katuaq,
den 10. december 1998,
som er 50 års dagen for
Menneskerettighedserk-
læringen.
Bedømmelseskomité:
Boghandler Inger Hauge,
forfatter Hans A. Lynge
samt dobbeltsproget
bestyrelsesmedlemmer i
Amnesty International
Kalaallit Nunaat.
Nærmere oplysning om
indleveringsfrist, præmi-
er, udgivelsesmulighed
m.m. fås ved henvendelse
til Amnesty International,
Postbox 781, 3900 Nuuk
(Telefon aften 32 16 46
Roland Thomsen).
Eftersøgning afblæst
den savnede ringede