Atuagagdliutit - 10.09.1998, Qupperneq 11

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 10. SEPTEMBER 1998-11
Sanaartomersuaqtakussutissartaqalerpoq
Sisimiuni Aasiannilu mittarfissat oktoberimi ammassapput - ukiup tulliani Uummannaq Maniitsorlu
tullinnguutissapput
NUUK(KK) - Sisimiuni mit-
tarfissaq arfininngornermi
oktoberip aappaani Aasian-
nilu mittarfissaq arfininngor-
nermi oktoberip 17iani am-
marpata Kalaallit nunaanni
sanaartornersuarmik taagor-
neqartoq takussutissartaqa-
lissaaq.
Ukiuni tulliuttuni Qaa-
naami, Upemavimmi, Uum-
mannami, Maniitsumi Paa-
miunilu mittarfiit allat talli-
mat atulissapput.
Eqqoriariartigulu Qaqor-
toq taamaalluni nunap Ka-
laallit Nunaata kitaata sineri-
aani nunap immikkoortuini
tulleriinnik mittarfeqartiter-
nermut ilanngunneqassan-
nginnersoq.
Inatsisartut 1994-imi ki-
taani arfineq marlunnik mit-
tarfiliornissaq aalajanger-
paat, aammalu naalakkersui-
sunut siulittaasup Lars Emil
Johansen-ip aamma 12. juni
1995-imi angallannermut
naalakkersuisup Peter Grøn-
vold Samuelsen-ip »Mittar-
filiortiternissaq pillugu Inat-
sisartut inatsisaat« atsiorpaat.
Pilersaarutaaqqaartoq raa-
lillugu mittarfiit arfinillit sa-
naneqamerini Qaqortoq ilaa-
sussaagaluarpoq, kisiannili
6. juni 1997-imi inatsisartut
inatsisaatigut nutaakkut Qa-
qortoq peerneqarluni Qaa-
naaq ilanngunneqarpoq.
Inatsisartut inatsisaat nor.
4, 12. juni 1995-imeersoq
naapertorlugu mittarfiit 799
meteriusut sananeqartus-
saapput, tamatumali saniati-
gut taakku kingusinnerusuk-
kut 1.199 meterinut talline-
qamissaannut periarfissaqar-
fiusumi inissinneqarnissaat
erseqqissaatigineqarluni.
Aammami taamaaliortoqar-
poq - Upernavik kisimi pin-
nani, tassanilu mittarfik 940
meterinit takinerusunngorlu-
gu tallineqarsinnaanngilaq.
Milliarderpiaat
Tamanna sioqqullugu ukiuni
qulikkaani arlalinni Lands-
rådimi Inatsisartunilu minne-
runngitsumillu inuiaqatigiit
kalaallit akornanni oqallin-
nerit iluaqutaanngitsut inger-
lanneqartarsimapput: - Qa-
noq iliorluta Nunarsuarmi
qeqertat annersaat ataqati-
giisilersinnaavarput.
Aaqqiissutissat amerlaqi-
sut takorluukkersaarutillu
saqqummiunneqartarput, ta-
matigulli nunakkut, imaati-
gut silaannakkullu angallan-
neq pillugu pilersaarutit ku-
sanartorsuit piviusunngortin-
neqarnissaat amigaataasarsi-
mavoq.
Tassa 12. juni 1995 tikillu-
gu, taamanilu 12. juni 1995-
imi mittarfinnik arfineq mar-
lunnik sanaartornissaq pillu-
gu Inatsisartut inatsisata nor-
mu 4-ip atsiomeqameqarpoq.
Takorluukkat tassani tun-
ngavilerneqarput.
Inatsisartut naalakkersui-
sullu 1,1 milliard koruuninik
aningaasaliinissamut piu-
massuseqarput. Eqqorneru-
sumilluunniit: 1.078.121.000
koruuninik, aningaasaliissu-
tillu taakku atorlugit ukioq
naallugu sulisorisat katillugit
735-iusussanngorput.
Apeqqut »Akissaqarpu-
gut?« ernerluni akerlilerne-
qarpoq, apeqqummik imaat-
tumik »Unitsiinnassallugu a-
kissaqarpugut?«
Sukannersumik aqutsineq
Sanaartornissaq 1 milliardit
missaanni akeqartussaq su-
kannersumik aqunneqartari-
aqarpoq. Procentinik marlus-
suinnarnik uniuisoqaraluar-
pat millonillit nalinginut ilu-
anaartoqarsinnaavoq annaa-
saqartoqarsinnaalluniluun-
niit.
Mittarfeqarfiit sanaartortit-
siviat sanatitsisuuvoq, taan-
nalu ullumikkut Nuummi
Aqqusinersuarmi Magasina-
toqqap illutaata qaliani allaf-
feqarpoq.
Sanaartortitsivik pingasu-
nik siuttoqarpoq, tassaappul-
lu sanaartortitsinermut pi-
sortaq Steffen Ulrich-Lynge,
suliniuteqarnermi pisortaq
Leif Ravnbak aamma sanaar-
tornermi pisortaq Jørgen
Raae Andersen.
Sisimiuni Aasiannilu mit-
tarfiit ammarpata Mittarfe-
qarfiit piffissamut ulapiffiu-
sumut, ajornartorsiorfiusu-
mut aaqqiiffiusartumullu ki-
ngumut qiviarsinnaalissap-
put.
Ilimagisamit
akikinneruvoq
Tunngaviatigulli mittarfissat
naatsorsuutigisamit akikin-
nerusussaapput.
1995-imut aningaasanut i-
natsimmi sanaartornermut
aningaasartuutissat 1.078
millioner koruuniussasut eq-
qartorneqarpoq. Inatsimmi
tassani Qaqortumi mittarfili-
omissamut 180,5 millioner
koruunit immikkoortinneqar-
put, 1997-imi kujataani illo-
qarfiit pingaamersaat peer-
neqarpoq, Qaanaaq 87 milli-
oner koruunit missaannaat
atorlugit sanaartorfiusussaq
ilanngunneqarluni.
Taamatut allannguinerup
kingunerisaanik aningaasar-
tuutissatut aalajangiunne-
qartut 984 millioner koruuni-
nut appartinneqarput.
Ullumikkut paasinarsisi-
mavoq sanaartornissarsuaq
»taamaallaat 915 millioner
koruuninik akeqartussan-
ngortoq. 1995-imi inatsisar-
tut aningaasanut inatsisaan-
nut aaqqinneqartumut naleq-
qiullugu sipaakkat 69 millio-
ner koruuniullutik.
Sanaartugassat agguaqati-
giissillugit naatsorsorneqar-
tunit 40 procentit missaannik
akisunerupput, tamannali sa-
naartornissami 20 procentit
missaannik sipaartoqamera-
nit taarserneqarluarpoq. (Sa-
naartukkat illutassaat sanaar-
tugassanut naleqqiullugit 10
procentiinnarnik aningaasar-
torfiussapput).
Minnerunngitsumik qaq-
qat kubikmeterinik tusinder-
passuarnik annertussusillit
qaartiternissaat maskiinat an-
nerusut qaartitereriaatsillu
pitsaanerusut atorlugit inger-
lanneqarmata tamanna ilima-
gisamit akikinneruvoq.
Misilittagaqamerulerput
Inatsisartut naalakkersuisullu
1995-imi sanaartornissamut
inatsit akuerigamikkut sa-
naartornissarsuarmi kalaallit
peqataatinneqarnissaat pi-
ngaartilluinnarpaat.
Anguniagaq taanna piler-
saarusiornerulli nalaani a-
nguneqareerpoq.
Arkitektit ingeniørillu si-
unneruisartuutitat arlallit,
soorlu Mitta, Sarffaa aamma
Masanti sanaartornerup im-
mikkoortuata aallaqqaataani
suliassat 85 procentii sinner-
lugit sullaraat, taakkulu Ma-
niitsumi, Sisimiuni, Aasianni
Uummannamilu mittarfilior-
titernerni ingerlanneqarput.
Nakkutilliineq nunaqavis-
sunit ingerlanneqarpoq, taak-
kulu tassaapput Masanti,
Rambøll aamma C&J Con-
sult ApS. Pisuni immikkoo-
rutilinni taamaallaat, soorlu
Sisimiuni ikaartarfiliomermi
mittarfiillu asfaltinik qaller-
sorneqarnerini immikkut ili-
simasallit, Kalaallit Nunaata
avataaneersut nakkutilliisuu-
tinneqarput.
Taamaaliornikkut Kalaallit
Nunaanni sulisut misilittak-
kamikkut annertuumik tun-
ngavilerneqarput, naallu mit-
tarfiit illutaat assigiikkaluar-
tut misileeqqittamikkut ani-
ngaasartuutit qaangernaveer-
saarneqarput.
Taamatullu Kalaallit Nu-
naata iluani matumik nuus-
sisoqarnialerneri tamaasa
aaqqiinissaq ajornannginne-
rusarpoq, Danmark aqqu-
saaqqaameqartussaanngimmat.
Suliffissuit ajugaapput
Kalaallit Nunaanni nammi-
nersorlutik suliffiutillit sa-
naartornissarsuarmut peqa-
taanissamut soqutiginnilluar-
simapput, sulisitsisullu ilaat
kattullutik suliffissualiorti-
terput, suliarinnittussarsiuus-
sinernut neqerooruteqarsin-
naaniassagamik.
Nunaqavissut suliffissuaa-
taasa suliffissuit allat, anner-
tuumik nunanit avannarlemit
peqataaffigineqartut suliap
immikkoortuata siulliup ila-
rujussuanik suliaqartussatut
ajugaasartut isigiinnartaria-
qarpaat.
Maniitsumi mittarfissaq
suliffissup Nocon A/S-ip su-
liaraa, tassanilu norgemiut
kalaallillu suleqataapput.
Sisimiuni mittarfik mittar-
fimmullu aqqusineq suliffis-
suarmit Permagreen-imit su-
liarineqarput, tassanilu ka-
laallit, qallunaat, norgemiut
islandimiullu suleqataapput.
Kangerluarsunnguami i-
kaartarfiliaq islandimiut ta-
makkiisumik pigisaata,
Greenland Prime Contractors
A/S-ip suliaraa, taassumat-
taarlu Aasianni mittarfissaq
suliaraa.
Uummannami mittarfissaq
mittarfiullu illutassai Arctic
Building Contractors A/S-
imit suliarineqarput, taannalu
kalaallit, qallunaat svenskillu
suleqatigiiffigaat.
Tamatuma kingunerisaa-
nik mittarfissat ataasiakkaa-
nilu mittarfiit illutassaat ka-
laallinit, qallunaanit, island-
imiunit, norgemiunit sven-
skinillu suleqataaffigineqar-
put. Mittarfiit illutassaasa
sinneri sumiiffinni sanasunit
suliarineqarput.
Sanaartornerup immik-
koortuani siullermi kalaallit
suliffeqarfiutaat katillugit
15-it suleqataapput.
Nunaqavissunik
sulisoqarneq
Sanaartornissamut inatsimmi
anguniameqarpoq ukioq naal-
lugu sulisorisat 735-iussasut,
taakkunanngalu 395-it Mani-
itsumi, Sisimiuni, Aasianni
Uummannamilu sanaartome-
rup immikkoortuanut siuller-
mut immikkoortinneqarput.
Inatsimmi ukioq naallugu su-
lisorisaq ataaseq nalunaaquttap
akunnerinik 2.808-nik naleqar-
poq, tassa inuk taanna sapaatip
akunneranut nalunaaquttap
akunnerini 54-ini sulisarluni.
Allatut oqaatigalugu: I-
nuup ataatsip kisimiilluni
mittarfiit sisamat sanassagu-
nigit ukiuni 735-ini sanasus-
saavai, qujanartumilli suli-
nermi inuit arlaliusarput...
Inatsisartut naalakkersui-
sullu suliani nunaqavissunik
sulisoqarnissaq pingaartitto-
rujussuuaat.
Sanaartornermut inatsim-
mi piumasarineqarpoq sa-
naartomerup immikkoortua-
ni siullermi ukioq naallugu
sulisorisanit 395-iusunit 40
procentit, imaluunniit ukioq
naallugu sulisorisat 159-it
nunaqavissuussasut. (159-
init taakkunannga 21-it tas-
saassapput ingeniørit tekni-
kerillu allat).
Sanaartornerup immik-
koortuani siullermi mittarfiit
sisamaasut suliarineqarnerini
misilittakkat tamakkiisut
naapertorlugit naatsorsuuti-
gisamit suliassat ikinnerup-
put. Sanaartornermut inat-
simmi nalunaaquttap akun-
neri immikkoortinneqartut
75 procentiinnaat atomeqar-
put, tamatumunnga ilaatigut
maskiinat anginerit atorne-
qarneri peqqutaalluni.
Akerlianik sanaartornerup
immikkoortuani siullermi
kalaallit suleqataatinneqar-
nerat inatsisit naapertorlugit
40 procentinik killilerneqa-
raluartoq 55 procentinut qaf-
fassimavoq.
Mittarfiliortitememi nuna-
qavissut suisorineqartut ikin-
nerupput, illuliortitemernilu
amerlanerullutik.
Nunaqavissut sulisorine-
qartut procentinngorlugit ili-
magisamit amerlanerumma-
ta, tamanna entreprenørinut 6
millioner koruuninik ilua-
naarutaasimavoq.
Ilinniartitaaneq
Entreprenørit, suliarinnittus-
sarsiuussinerni ajugaasima-
sut kalaallinik ilinniartitseqa-
taanissamut pisussaaffilerne-
qarsimapput.
Sanaartornerup immikko-
ortuani siullermi entreprenø-
rit sulisui 30-it sulisorineqar-
put, sanaartomerullu nalaani
maskiinanik ingerlatsisartut
ilimagisamit amerlanerit ilin-
niartinneqarsimallutik.
Suliffeqarfissuaq Perma-
green maskiinanik ingerlatsi-
sartunik ilinniartitsisimasu-
nut ilaavoq. Taassumattaaq
Qaanaami mittarfissaq sulia-
risussaammagu maskiinanik
ingerlatsisartut taakku sulias-
saqartinneqaannarnissaat
naatsorsuutigineqarpoq.
Akerlianik teknisk assi-
stentitut ilinniartut quliinnaat
sanaartornerup immikkoor-
tuani siullermi suleqataatin-
neqarput, taakkulu ilimagi-
samit ikinnerupput. Kalaallit
inuusuttut teknkisk assistenti-
tut ilinniarusuttut naammann-
gilluinnarput, ilinniartitaa-
nerlu taanna ilaatigut Sisi-
miuni Sanaartornermik Ilin-
niarfimmi ingerlanneqarpoq.
- Nunap immikkoortuini
mittarfiliortitemerup immik-
koortuani siullermi kalaallit
peqataatinneqamerat iluatsil-
luarpoq, sanaartornermut pi-
sortaq Steffen Ulrich-Lynge
inemiliivoq.
Sanaartornermut pisortaq Steffen Ulrich-Lynge oktoberip Anlægschef Steffen Ulrich-Lynge kan i løbet af oktober i
ingerlanerani Sisimiunut Aasiannullu ornigutissaaq, Kalaal- Sisimiut og Aasiaat se frugten af flere års hårdt arbejde med
lit Nunaanni sanaartomersuup, ukiuni arlalinni ingerlan- århundredes anlægsopgave i Grønland,
neqartup takussutissartai takusarlugit.
ASS J FOTO: HHJ