Atuagagdliutit - 10.09.1998, Page 15

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 10. SEPTEMBER 1998-15
MHIIK
Umiarsuaq »Godthåb« Marianap 1913-imi inunngotfia.
Skibet »Godthåb« hvor Mariane første gang så dagens lys i 1913.
i
1 ■ • i ' 1
suarmut aavai, pujortuleerarlu
taanna nammineq naalagarlu
H.J. Rink Kujataani angallati-
gisimavaat.
- Sissiukkamut uijaratta ta-
kuara aataqqeera Lars Møller
atertoq niuffiorluta. Ataqqi-
narpaloqaaq, umissui qaqor-
tut qemertumik annorasserlu-
ni. Ulussakkut kuneriarlunga
oqarpoq »Kiisami tikippusi«.
Taamani Lars Møller aam-
ma Louise-p illoqatigai emer-
tik John nulialu Mariane, er-
ngutartillu Henrik Møller nu-
lialu Benigne.
- Louise tikilluaqqussutitut
qipoqqap mattaanik sassaal-
liivoq, aatsaallu taama mattu-
tigisumik ussiivunga. Taa-
maattumik inimut allamut i-
sertimmatigut iluaallaqaaq,
sunaaffa puisip neqaa suaa-
salik kissarsuummi qalaaru-
saartoq. Nerisassat taamaattut
sungiusimagatsigit mama-
qaat. Kingomali mattannger-
sorujussuanngorpunga.
Godthåbs
fotografiske anstalt
Charlotte aamma Julius Olsen
meeqqatillu tallimat atuarfi-
toqqamut iserterput, illoqarfi-
toqqami oqaluffiup ataatu-
ngaaniittumut.
- Marlunnik initaqarpoq,
tattorliukujunnaraluarpoq, so-
qutaavallaanngilarli aneersu-
artaqigatta. Ajama Kiistaaq-
qap palasi Anda Høegh uigaa,
biskop-ip illuani najugaqarlu-
tik. Meeraqanngillat, ajannul-
lu ataqigama taakkunaniinne-
rusarpunga.
- Aallaqqaammut Ammas-
salimmut angerlarsertarpu-
nga, aammali Nuumminneq
pissanganarpoq, uagutsinnut
illoqarfissuugami. Eqqaama-
vara aataga John assilissanik
ersersaasarfiani ikiuukkusul-
luta uagut meeqqat pilemgut-
tarluta. Asaasarpugut allatullu
ikiuuttarluta, soorlu assit er-
sersariikkat Kuussuarmi er-
rortoraangagit ikiortarparput.
Suliai soqutigeqaagut, assili-
sikulaartarlutalu.
Naatsiaat nutaat
erlinnartuupput
Umiarsuit tikittameri tamanit
nalliussineqartarput. Ukiumut
pingasuinnaat tikittarput. Si-
ulleq aprilimi kingullerlu ok-
tobarimi. Mariane Heilman-
nip eqqaamavaa nutaanik
naatsiartomissartik qilanaari-
saqalugu.
- Naatsiiat nappartakkaar-
lugit allatsitsisarpugut, sissi-
ukkamiillu illutsinnut majuut-
tarpagut assakaatillugit. Ma-
marluinnallaaraat.
- Meeqqani erinarsoqattaar-
tuni peqataaqqaarluni misigi-
saavoq immikkuullarissoq
persuarsiornartorlu. Juullip
nalaani »Meeqqat Nipaat«
atoqqaaratsigu sunaana misi-
gisaq taama nuannertigisoq.
Illoqarfik ataatsimut isigalu-
gu nipilersomikkut eqeersi-
maarfioqaaq. Organitoqaq Jo-
nathan Petersen aqutsisoralu-
gu pattagiarsuarsukkanik a-
gissamillu tusarnaartitsiso-
qartarpoq.
Ilaqutariit Qeqertarsuatsi-
aaniitillutik qaannamik paar-
tumit kalerrinneqarput Lars
Møller toqusimasoq. Ilaquta-
riilu ukiorpassuunngitsut qaa-
ngiummata annaasaqaqqipput
ernera John 1935-mi nual-
luummik tuniluuttumik nap-
paalanersuaqarmat toqusunut
ilaammat.
Eqaarsaarutit
aappaluartut
- Apersorteriitsiarlunga Ilin-
niarfissuup rektoriani Aage
Bugge-kkunni meeqqerisun-
ngorpunga. Ilaqutariinni naju-
gaqarpunga. Emertik Ejvind
nuliata meerartaareqqammer-
paa, immoqannginnamili mi-
lutsissinnaanngilaa. Ullut ta-
maasa Noorlernut savaasap
immuanik aallertarpunga nu-
kappiararlu paarisarlugu.
Taamani kikkulluunniit as-
satik sarliaannameq ajorpaat.
Atisat oqorsaatit nammineq
mersugaapput, Mariane-llu
eqqaamavaa amat mitit amii-
nik errorsisamerat. Erroree-
raangamikkit erisartarpaat qi-
viuinnanngortillugit. Ammit
atisanut oqorsaatinut ilupaqu-
tissatut atomeqartarput.
- Aage Bugge-p nuliata si-
unniuppaa atisanik eqaarsaa-
rutinik mersomissamut ilin-
niartinniarluta. Taamani ine-
riigaqanngilaq. Eqaarsaarutit
naatsut aappaluartut mersor-
pagut, kivinaveeqqutissanilli
tasisuaartussaqannginnatta
qitequsertarpagut. Taamaal-
luta eqaarsaarluta niviarsiaq-
qat ilaata qitequnni katammat
kivisoorpoq. naatsui natermut
taamaallaat sisooramik. Isigi-
saq tissinangaarmat illamer-
mik nivinngaartarfinnit nak-
kangajappugut.
Danmarkiliarusunngilaq
Marianne ukiuni marlunni
Bugge-kkunni kiffaareerluni
Danmarkimut nooqataanissa-
minut periarfissinneqarpoq.
Niviarsiarli inuusuttoq Olsen
Danmarkimut nuunnissami-
nut pilersaaruteqanngilaq.
Nuummiiginnarpoq, 1935-
milu Peter Heilmannimut ka-
tippoq, den Kongelige Grøn-
landske Handel-imi allaffim-
miuusoq.
Ukioq taanna Marianap aq-
qaluaa timersortilluni puam-
migut ajoqusersimanini toq-
qutigaa. Ajoqusemera anner-
tunngikkaluarpoq, piffissarli
sivisooq nakorsamik pilattaa-
sinnaasumik tikittoqanngim-
mat puammigut aseruuttuu-
lerpoq, Aqqalullu nakorsap
taassuma utaqqinerata nalaani
toquvoq.
Aapaaguani Mariane anga-
jullequmminik emertaarpoq,
aqqalussaminullu atsiuppaa.
1938-mi Asser inunngorpoq,
1941-milu Stephen malinnaa-
voq. Ukiut aqqaneq marluk
qaangiuttut aappariit Laila
qitornavissiartaaraat, animi-
nillu nuannarineqarluarluni
nukatsitaavoq.
Sapaatiuppat Mariane Heil-
mann 85-inik ukioqaleruni
inuuneq puigunaatsoq kingu-
mut eqqarsaatigisinnaavaa.
Ukiuni 26-ni Hotel Godthåb-
imi inilerisunut pisortaalluni
sulivoq. Ukiut taakku nuan-
naarluni kingumut eqqarsaati-
gisarpai. Aappariit Helene
aamma Knud Rasmussenip
sulisut ilaquttamissulli asallu-
git pisarpaat, taamaattumik
nalliuttuni assigiinngitsuni
sulisut puigunaatsumik qaaq-
quneqartarlutik.
Mariane Heilmann Nuum-
mi amat peqatigiiffiannik aal-
lameeqataasunut ilaavoq. Ba-
zar-eqartoqamissaanut assas-
sugarpassuit kisiisa suliarine-
qameq ajorput, aammali amat
inuiaqatigiinni oqallinnemut
akuliuttarput, sammisallu as-
sigiinngitsut pillugit sammi-
sassaqartitsisoqartarpoq.
Ukioq manna Nuummi Ar-
nat Peqatigiit ukiunik 50-
inngortorsiorlutik nalliuttor-
siorput.
All.: Pouline Møller
Nuummi meeqqat Ilinniarfissuup saani pinnguanngikkunik eqaarsaartut.
Børn foran Seminariet, enten i færd med leg eller gymnastik.
ASS7FOTO: NAMMINEQ PIGISAQ/PRIVATFOTO ASS./FOTO: NAMMINEQ PIGISAQ/PRIVATFOTO