Atuagagdliutit - 23.02.1999, Side 20

26 • TIRSDAG 23. FEBRUAR 1999
ATUAGAGDLIUTIT
Illit isummat / Din mening
Qallunaat Kalaallit Nunaat
soqutiginnginneramikku?
Henning Prins-ip
oqaaseqaataa
Maannarpiaq Kalaallit Nu-
naanni innuttaasut inuiaqati-
giinnik pingaartitsinerat ma-
lunnarsorinarpoq. Inuiaqati-
giit kalaallit annertunerusu-
mik namminersulissasut par-
tii Inuit Ataqatigiit, IA-mik
taaguutilik oqarpoq. Taama-
tuttaaq IA oqarpoq, apeqqutit
Savalimmiunut Kalaallillu
Nunaannut tunngasut aam-
mattaq Danmark-ip susassa-
rigai. Kisiannili tamanna so-
qutigineqarpallaarpasinngi-
laq.
Uanga nammineerlunga
Kalaallit Nunaanni politike-
rinit ilisimaneqartunit amer-
lasuut 70-ikkunni Køben-
havn-imi ilinniartuusimasut
ilisarisimavakka, minnerun-
ngitsumik saamerliunerusu-
niikkama. Aammalu ilaat i-
merniartarfinniittarmata.
Taamanilu qallunaani poli-
tikerini saamerliusut arlaan-
naataluunniit inuusuttut inui-
aassutsiminnik pingaartitsi-
sut Kalaallit Nunaanneersut
taakku akerlilerusunneq ajor-
paat. Tamattami isumaqati-
giissutigaarput, Danmark nu-
narsuarmi nunasiaateqartu-
nut ilaasoq, tamatumalu nas-
satarisaanik qallunaanik Ka-
laallit Nunaanniittoqarnera
nunasiaateqarnerup kingune-
risaanut takussutissaasoq.
Qallunaat nunasiaateqartut
kalaallinik sukkorpiaq ator-
nerluisimanersut nassaarini-
arlugu tikkuartorniarlugulu
politikkikkut annikitsuin-
naanngitsumik eqaallisaarto-
qartariaqarsimavoq, aap taa-
maaliorneq tamatta nalun-
ngilarput.
Akerlianik raadiukkut pa-
lasip kalaallip Danmark, Ka-
laallit Nunaata Danmark-illu
akunnerminni attaveqaqati-
giinnerat pillugu qutsavigi-
gaa tusarsimavara. Taassuma
Kalaallit Nunaanni ullumik-
kut inuppassuaqarmat qutsa-
tigaa, piniagaannarnik inuus-
suteqarallartoqarneranit tuu-
sintilinnik amerlaneroqisu-
nik inoqarsinnaasimammat.
Isumaqarluinnarpungalu
1A ilimagisannit annertune-
roqisumik qujaavaatsutut ni-
peqartoq. Namminneq »pul-
lasiaminnit« anillanneq aju-
lersimaannarpoq, taamaalil-
lunilu kalaallit atornerlugaa-
simanerat pillugu annertu-
nerujartortumik oqaluttuuttu-
artariaqalersimallugit, naak
kikkut tamarmik nalunngil-
luinaraluaraat kalaallit Dan-
mark-imit tapersersorneqar-
lutillu ikiorneqartut.
IA-p oqaluuseralugulu ka-
maatigaa qallunaat kalaallit
kulturiat eqqarsaatigisiman-
ngikkaat.
Eqqarsaatigeriartiguli, IA
kalaallit kulturiviat pillugu
qanoq ilisimasaqarpa? Aam-
malu najukkami kulturi pil-
lugu apeqqut aaqqitassaajun-
naavissimannginnerluni? Ta-
kusinnaasara malillugu nu-
narsuarmi tamarmi nunat ta-
mat ataatsimuulersinniarne-
qarput, tamatumanilu Dan-
mark imaluunniit Kalaallit
Nunaat eqqarsaatigineqan-
ngilluinnarput.
IA isumaqarpoq qallunaat
nunat atlantikup avannaaniit-
tut pillugit oqallinnermut a-
kuliutinngippallaartut. Ta-
mannami eqqumiikkami?
Qallunaaq oqallinnermut i-
lanngukkaangami emgerluni
tikilluaqqusaanani oqarfigi-
neqartarpoq. Qallunaami an-
neruniartutut taagomeqartar-
put.
Kisianni IA isumaqatigaa-
ra oqarmat, kalaallit pillugit
apeqqutinut tunngasut politi-
kerit qallunaat politikkimin-
nut ilanngutsinniarneq ajor-
matigit. Politikerit qallunaat
Savalimmiut Kalaallillu Nu-
naat qallunaat politikkiannut
attuumassuteqanngitsutut i-
sikkoqartinniartarpaat. IA ta-
matumani ilumoorluinnar-
poq. Taamaaliornerlu anner-
tuumik kukkuneruvoq.
Tamannattaarlu aamma
politikerit kalaallit inuiaas-
sutsiminnik pingaartitsisut
annertuuinik ajornartorsiuti-
gaat. Ilumoorullugulu oqaati-
giuminaappoq, Danmark-ip
Kalaallit Nunaanniititaqarni-
ni pissarsissutigisimaneraa.
Taamaaqqajanngilarmi. Ta-
mannali aamma pingaartin-
neqarsimanngilaq.
Ullumikkummi kina oqar-
sinnaava Kalaallit Nunaanni
Danmark-imilu ilaqutaqara-
ni?
Imaassinnaavoq taamani
qallunaat Kalaallit Nunaan-
niinnerminni imminnut pi-
6 ugers intensiv engelskundervisning
Sprogcentret tilbyder et intensivt sprogkursus i engelsk på Carleton University i Ottawa
Tidspunkt:
I perioden 12. juli 1999 - 20. august 1999.
Afrejse fra Kangerlussuaq den 07. juli 1999. Returrejse til Kangerlussuaq den 25. august 1999.
Ansøgere:
Uddannelsessøgende, kommende uddannelsessøgende eller medarbejdere, for hvem brug af det
engelske sprog er nødvendigt i det daglige arbejde og som kan dokumentere, at opholdet er nød-
vendigt for deres videre uddannelsesforløb, uddannelsesstart eller arbejde, har fortrinsret.
Undervisning:
Undervisningen vil foregå på Carleton University, som har erfaring med at give sprogundervisning
til folk fra mange forskellige dele af verdenen. Der vil blive undervist i lytte-, tale-, læse-, og skri-
vefærdigheder. Deltagerne vil blive inddelt i hold med studerende fra andre lande, afhængigt af
deres sproglige niveau.
Krav:
Ansøgeren skal være minimum 18 år ved afrejsen. Han/hun skal være indforstået med at bo hos
en engelsktalende familie i Ottawa.
Økonomi:
Rejse- opholds- og undervisningsudgifter vil blive dækket af Sprogcentret. Derudover vil der bli-
ve udbetalt lommepenge på kr. 1.650. Tildeling af lommepenge er dog afhængig af studie- eller
ansættelsesforhold i samfundet.
Ansøgningsfrist:
Ansøgning med dokumentation skal være Sprogcentret i hænde
senest fredag den 26. marts 1999.
Yderligere oplysninger:
Yderligere oplysninger samt ansøgningsskema kan fås ved henvendelse til konsulent Amalie
Lyberth.
OQAATSINIK P I K K O R I S S A R F I K
SPROGCENTER / LANGUAGE CENTER
P.O. Box 3019 - 3911 Sisimiut
Telefon 86 6700 - Fax 86 6800
Email: oqaatsit@sprogcenter.gl
ngaartissimasoq. Taamanimi
europamiut taamaapput. I-
maassinnaavorlu suli aamma
taamaattunik naammattuu-
gassaqartoq.
Kisianni oqassanngilasi
qallunaat Kalaallit Nunaat a-
tornerlukkaat. Ilissiuna! O-
qartoqartarpoq nunani issittu-
ni Kalaallit Nunaat kisimi ba-
naninik naatitsiviusinnaasoq.
Kalaallit innuttaasut nalli-
geqaakka, kalaallit nammi-
nersulivinnissaat pillugu sal-
loqittaarineqarmata, tassami
ullumikkut namminersomer-
mit annertunerusumik Ka-
laallit Nunaat namminersu-
lersinnaanngilaq. Kalaallit
Nunaat kaanngarluni Dan-
mark-imit avissaarpat ka'laal-
lit ataasiakkaat paasilertoru-
maarpaat qilersorsimajun-
naarsimanatik. Qilersorsima-
junnaarsimanatik piitsuullu-
tillu.
Asasara peqqinnissamut
naalakkersuisunngortussaq
Lars Mosgaard
Chefdistriktslæge,
Qasigiannguit
Tikilluaqqungaarpakkit.
Maannarpiaq kinaanersutit
naluakkit. Tamannalu aamma
tunngavigalugu aviisikkut
ammasumik allaffigaakkit.
Qunusuissimassaqaatit
meeqqat atuarfunut naalakker-
suisutut qunusuitsigiinnanga-
jallutit - taamatut peqqinnis-
samut naalakkersuisunngo-
ravit. Sulifferujussuarmi i-
nuiaqatigiinni inuiaqatigiin-
nullu pingaaruteqarluinnartu-
mi politikkikkut qullersan-
ngortusaavutit. Peqqinnissa-
qarfimmi sulisorpassuuvugut,
tamattalu suliatsinnut ilu-
moorussisuuvugut. Taamaam-
mal annertoorsuamik pi-
umasaqarpugut. Annertuumil-
lu ilumoorussilluta isornar-
torsiuisinnaanitsitut siunner-
sorusuppatsigit. Periarfissa-
qarluarninnilu tusagassiuuti-
tigut uanga taamaaliussaanga.
Siunnersuutissakka paasi-
uminarput:
- aalajangiinerni naalak-
kersuisuni tamakkiisuni aam-
ma aningaasaqarnermut a-
taatsimiititaliami tapersesor-
neqarnissat anguniartaruk.
- peqqinnissaqarfimmi su-
lisorpassuarnut tatiginartuu-
git ammasuullutillu.
- peqqinnissaqarfimmi su-
lisuit ilumoorussisut akor-
nanni ingerlaatsit isummallu
malinnaaffigikkit.
- pingaarnerutillugulu; naa-
lakkersuisuunerpit ingerlane-
rani aalajangiinitit annertuut
immaqalu tamatigut nuanna-
rineqartuaannanngitsut pillu-
git inuit paasissallugit pisaria-
qartitaat saqqummiuttuakkit.
Kingulleq immaqa ajor-
narnerpaallunilu pisariaqar-
nerpaavoq. Kommunini na-
korsaqarfinnilu pisariaqarti-
tanik sulisulerneqarsinnaan-
ngitsuni innuttaasut paasisa-
qanngilluinnartarput. Nakor-
saqarfiit nakorsaqanngitsut
assersuutigeriartigit.
Taamatuttaaq nakorsaqar-
fiit soorlu nakorsaarutiterne-
qarnissaat »peqqinnissaqar-
fiit nakorsanit sullinneqan-
ngitsut«-nik taaguuteqartut
akerlerineqartuassaaq, qa-
norluunniit piffissaq unga-
sinnerusoq eqqarsaatigalugu
immaqa tamanna pisariaqar-
simatigigaluarpat.
Ukiualunnguit aamma ani-
gortussaavagut. Peqqinnissa-
mut naalakkersuisuunerni a-
jornartorsiutit tamaasa aaq-
qittariaqanngilatit. Kisianni
pilersaarusiortariaqarputit,
uppernartumik ajornartorsiu-
tinut aaqqiisinnaanermut eq-
qarsaateqarfiusumik. Iluat-
sikkukku nersualaarneqarlu-
tillu paasineqarumaarputit,
tamatumalu saniatigut pisari-
aqartitannik tapersersorneqa-
rumaarlutit, innuttaasunit
taamatullu peqqinnissaqar-
fimmi sulisunit.
Sulilluarina!
Sap. ak. 6-it pimoorussamik tuluttut ilinniartitsineq
Oqaatsinik Pikkorissarfiup pimoorusssamik tuluttut oqaatsinik ilinniarnissaq, Carleton University,
Ottawa'mi neqeroorutigaa
Qaqugu:
Ulluni 12. juli 1999 - 20. august 1999.
Kangerlussuarmiit aallarnissaq 07. juli 1999. Kangerlussuarmut tikinnissaq 25. august 1999.
Qinnuteqartut:
llinniagaqartut, ilinniagaqarniartut imaluunniit sulisut, ulluinnarni atuarnerminni/sulinerminni tulut-
tut oqaatsinik atuisariaqartut, aammalu uppernarsaasinnaasunut, ilinniartuunerminni, ilinniartun-
ngorniarnerminni imaluunniit sulinerminni pisariaqartitsivissut, pingaarnerutillugit toqqarneqas-
sapput.
Ilinniarneq:
llinniarneq Carleton University’mi pisussaavoq, taannalu oqaatsinik pikkorissarfittut nunarsuarmit
suminngaanniilluunniit aggersunik ilinniartitisinissamut misilittagaqarluarpoq. Tusarnaarneq, oqa-
lunneq, atuarneq aammalu allanneq pingaarnerutillugit ilinniartitsisutigineqassapput. Peqataasus-
sat nunanit allaniit aggersut akornannut inissinneqassapput, apeqqutaatillugu oqaatsit tungaati-
gut qanoq piginnaaneqartiginersut.
Piumasaqaatit:
Qinnuteqartoq aallarnermi 18-nik ukioqalereersimassaaq. Inuk taanna puimaffigineqassaaq,
Ottawamiinnermini ilaqutariinni tuluttut oqaluttuni najugaqassasoq.
Aningaasat:
Angalanermi, najugaqarnermi aammalu atuarnermi aningaasartuutit Oqataatsinik Pikkorissarfim-
mit akilerneqassapput. Tamatuma saniatigut kaasarfimmiut qaammamut kr. 1.650,00 pineqarsin-
naapput. Taamaattoq kaasarfimmiut tunniunneqarnissaat pillugit apeqqutaatinneqassaaq, inui-
aqatigiit akornanni ilinniarnermi imaluunnit atorfeqarnermi inuk qanok inissisimanersoq.
Qinnuteqarnermi piffisarititaq:
Qinnuteqaat uppernarsaallu Oqaatsinik Pikkorissarfiup tigussavaa kingusinnerpaamik 26. marts
1999.
Paasissutissat allat:
Paasissutissat allat qinnuteqaatissarlu piniarneqarsinnaapput siunnersorti Amalie Lyberth atas-
suteqarfigalugu.
OQAATSINIK PI K K O RI S S A R FI K
SPROGCENTER / LANGUAGE CENTEI
P.O. Box 3019 - 3911 Sisimiut
Telefon 86 6700 - Fax 86 6800
Email: oqaatsit@sprogcenter.gl