Atuagagdliutit - 17.06.1999, Qupperneq 9

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 17. JUNI 1999-9
Qaaqqusat ataqqisaaneranerat
takussutissaavoq pitsaalluartoq
Tikeraarnerup Kalaallit Nunaata Nunavut-llu
ikinngutigiinnerat annertusarsinnaavaa,
suleqatigiinnerup aallartinnissaa tunngavilersinnaallugu
- siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu -
namminersorneruffiusuni marlunni innuttaasut
ulluinnarni pitsaanerusunik atugaqalersinnaaqqullugit
Illorsuarmi uani Iqalunniittumi inatsisartut ataatsimiittarfeqarput.
Det er denne bygning i Iqauluit der bliver centrum for parlamentets arbejde.
Paul Okalik - Nunavut-mi
naalakkersuisut siulittaasuat siulleq
(TK) - Kalaallit Nunaat 20-
ssaa Inuiattut Nalliuttorsiu-
lersoq Nunavut namminer-
sornerunerup piviusunngor-
tinneqarnera aatsaat aallar-
tippaat.
Nunavut-milu namminer-
someruleqqammersumi sin-
niisut ataasinngorpat Inuiat-
tut Nalliuttorsiornissatsinni
qaaqqusanut ataqqineqarner-
nut ilaanerat takussutissaa-
voq pitsaalluartoq.
Sapaatiuppat ullup’qeqqa-
nut Nunavut-mit aallartitat
Nuup Timmisartoqarfianut
tikissapput.
Tikeraat siulersortigissa-
vaat Paul Okalik, Nunavut-
mi naalakkersuisut siulittaa-
suisa siullersaat; angutillu
taassuma inuit 26.000-inga-
jaat 2,2 kvadratkilometerisut
angitigisumi najugaqartut
namminersomerunermut isu-
malluarnerat piviusunngor-
tissavaa annertusarlugulu.
Taamatut namminersorneru-
lerneq piviusunngorpoq 1.
april ukioq manna - pisorlu
annertoorujussuarmik nalli-
uttorsiutigineqarpoq.
Paul Okalip angalaqatigis-
savai Levi Barnabas, Nuna-
vut-mi inatsisartut siulittaa-
suat, Peter Kilabuk, nungu-
saataanngitsumik ineriartor-
titsinermut naalakkersuisoq
aamma Donald Havioyak,
kultureqarnermut, oqaatsi-
nut, utoqqarnut inuusuttunul-
lu naalakkersuisoq, kiisalu
naligiissitaanermut naalak-
kersuisuusoq.
Angalaqatigiinnullu ilaap-
put Nunavut-mi allaffissor-
nermi sulisut arlalissuit, kii-
salu nipilersortartoq aliikku-
sersuisartorlu Gamailee
Nookiguak, sapaatiuppat un-
nukkut naalakkersuisut Nu-
navut-meersut Katuami
qaaqqusanut arlalissuarnut
ilassinnitsitsinissaanni aliik-
kusersuisussaq.
Nalliuttorsiomeq, siunis-
samili ilungersuartussat
Maannakkullu nalliuttorsior-
toqalerpoq - maannakkut Ka-
laallit Nunaanni - nalliuttor-
siornerillu naammassippata
namminersomeruffiit marluk
unamminartunik naapitassa-
qassapput; unamminartor-
passuit qaangerneqartaria-
qartut, innuttaasut neriuutaat
piviusunngortinneqassappa-
ta.
Nunavut-mi namminersor-
nerunerup 1. april atulersin-
neqamerani canadamiut naa-
lakkersuisuisa Nunavut-milu
inuit 26.000-ingajaat ukiuni
25-ni akerleriissuteqarnerat
taamaatinneqarpoq. Nuna-
vut-mi najugallit siammarsi-
mapput illoqarfinnut avin-
ngarusimasunut 28-nut, Ka-
laallit Nunaanni najugaqartu-
nit avinngarusimanerullutik.
Ukioq manna Nunavut-mi
qinersinermi inuit 15-it inu-
iunngitsullu sisamat inatsi-
sartunngortunut ilaasortan-
ngorput, tamannalu takussu-
tissaapajaarpoq namminer-
sornerulerfimmi innuttaasut
agguataarsimanerannut.
Nunap pisuussutai
Nunavut-mi ilaqutariit talli-
maagaangata pingasut aali-
sarnermik piniarnermillu
inuussuteqartarput. Taamaat-
tumik canadamiut naalak-
kersuisuinik isumaqatigiis-
summi ajugaaneruvoq inuit
piginnaatinneqarmata nuna-
mi imaanilu piniarnissamut.
Akerlianik isumaqatigiin-
niartut iluatsinngilaat nunap
iluata pisuussutaanut oqar-
tussaalernissaq. Tassani ca-
nadamiut naalakkersuisuisa
piginnittuuneq tigummiin-
narpaat, taamalu siunissami
uuliamit gasimillu iluanaaru-
taasinnaasut pigiinnassallu-
git-
Taarsiissutitut Nunavut tu-
nineqarpoq canadamiut dol-
lariinik 1,15 millardinik, uki-
uni qulini tunniunneqartar-
tussanik, siunissamilu aatsi-
tassanik piiaanermi iluanaa-
rutit ilamininnguinik pissar-
sisassalluni. Ullumikkut ko-
ruunip nalinganut naleqqiul-
lugit 5,6 milliardinik amer-
lassuseqarput, immikkullu
qinikkat aningaasanik ag-
guaassisassapput, soorlu ine-
riartortitsinissamut pilersaa-
rutinut.
Taamaalilluni Nunavut
marlunnik ingerlatsivius-
saaq: nunap immikkoortuani
inatsisiliortut, politikikkut
piginnaatitaaffinnik allaffis-
sornikkut isumaginnittut,
aamma saniatigut ataatsimii-
titat nunamik piginnittussaa-
nermik allaffitsigut ingerlat-
sisussat.
Ataatsimut tapiissutit
Nunavut-mi innuttaasut isu-
magineqarnerat pingaarner-
mik aningaasalersorneqas-
saaq Canadap naalagaaffiata
ataatsimut tapiissuteqartar-
neratigut. Tapiissutit ukiu-
mut canadamiut dollariinik
620 millioninik amerlassuse-
qartassapput, naatsorsuutigi-
neqarporli isertitat taamaal-
laat 20 procentii Nunavut-mi
akileraarutinit pisassasut.
Pissutsit taamaannerat al-
lanngortinneqassappat inuus-
sutissarsiutit ineriartortinne-
qarnerat aallartinneqartaria-
qarpoq, immali tamanna Ka-
laallit Nunaannit ajornartor-
siutaanerussaaq, tassami Nu-
navut-mi pigineqanngimma-
ta aalisakkanik tunisassior-
fiit, soorlu uagut tamakku pi-
gigivut.
Taamaalilluni aningaasati-
gut qilersorsimanngitsumik
inger-latsinissami aalisarneq
piniarnerlu aningaasarsiuti-
gineqassanngillat, kisiannili
aningaasaliisartut nunanit al-
laneersut takornariallu ani-
ngaasaqarluartut pilerisaar-
neqartassapput.
U namminartorpassuit
Piffissami aggersumi Nuna-
vut-mi naalakkersuisut isu-
maginiassavaat unamminar-
torpassuit ajornartorsiuter-
passuillu aaqqinneqartaria-
qartut.
Siullermik aaqqiiviginiar-
neqassapput inissaaleqineru-
jussuaq, suliffissaaleqineru-
jussuaq inuttullu ajomartor-
siuterpassuit.
Ajornartorsiut alla tassa -
ajornartorsiutitsinnut assi-
ngulluinnartoq - Nunavut-mi
aamma ikippallaat ilinniaga-
qartamerat.
Taamaattumik Nunavut-
mi naalakkersuisut tikeraar-
nerat pingaaruteqartorujus-
suuvoq - taamatut tikeraar-
g nikkut Kalaallit Nunaata Nu-
o navut-llu ikinngutigiinnerat
« annertusarneqarsinnaammat
| - suleqatigiinneq aallartinne-
^ qarsinnaalluni, siunissaq
15 ungasinnerusoq eqqarsaati-
3 galugu namminersorneruf-
” fiusuni marluusuni innuttaa-
sut ulluinnarni inuunerannik
pitsanngortitsisinnaasoq.
Paul Okalik 35-nik ukioqar-
poq, 26. maj 1964-imi Pang-
nirtung-mi Northwest Terri-
tories-imiittumik inunngor-
luni. Tassani atuartuuvoq,
Iqalunni ilinniarnertuunngor-
niarluni atuariartornissami
tungaanut - Iqaluit ullumik-
kut Nunavut-mi illoqarfiit
pingaarnersaraat, namminer-
somerulernerlu tassani qul-
lersaqarfeqarluni.
Paul Okalik 1985-imi the
Tunngavik Federation of Nu-
navik-mi sulilerpoq, Nunavut
Land Claim Agreement-imi
misissuisutut isumaqatigin-
ninniartutullu sulilluni. 1988-
imi Tunngavik Federation of
Nunavik-up siulittaasuanut
isumaqatiginninniarnermut
pisortap tullinngorpoq.
Ilaasortaq pingaarutilik
Piginnaasani tunngavigalugit
ataatsimiititaliami ilaasortaa-
lerpoq pingaarutilik, 1980-
ikkut qiteqqunneranit nunap
inuii sinnerlugit isumaqati-
giissut iluarsillugu, 1993-imi
Nunavut-p Canadami politik-
kikkut namminersortunngor-
luni nammineq inatsisi-lior-
toqalemissaanik qulak-keeri-
soq - isumaqatigiissut taanna
piviusunngortoq namminers-
ornerulemeq ukioq manna 1.
april pisortatigoor-tumik atu-
utilersoq, 15. februar qiner-
seqqaamerup kingoma.
Paul Okalik 1993-imi Nu-
navut Tunngavik Incorpora-
ted-imi pisortaagallartutut
atorfinippoq. Tassani sulias-
saraa Nunavut Land Claim
Agreement-ip piviusunngor-
tinnissaata qulakkeernissaa,
nunap inuii namminersorne-
rulemerinnaanik kinguneqar-
tussaanngitsoq, aammali nu-
nani inuit-nnut tunngasunu-
innaq arlalinnik pisinnaati-
taaffeqalerfiulersussaq.
Suliap taassuma saniatigut
namminersornerulerfittaami
kattuffiit arlallit pingaarutil-
lit tunngavilerpai, ilaatigut
pilersinneqarlutik he Inuit
Heritage Trust, the Nunavut
Wildlife Management Board,
the Nunavut Implementation
Training Commitees aamma
the Nunavut Social Devel-
opment Council.
Inatsisilerituutut
ilinniarsimasoq
Paul Okalik 1991-imi Otta-
wa-mi Carleton University-
mi ilisimatusalerpoq. Naala-
gaaffimmi tunngasut kiisalu
canadami inuiaqatigiinni pis-
sutsit ilisimatusarpai. 1993-
imi bachelor-inngorpoq, ki-
ngornalu University of Otta-
wa-mi inatsisilerituutut ilin-
nialerluni, 1997-imi soraa-
rummeerluni.
Soraarummeereerami ila-
quttanilu Iqalunnut uterput,
illoqarfimmi tassani inatsisi-
lerituuni suliffeqalerluni.
Ukioq manna 12. februar
inatsisilerituutut akuersissut
pissarsiaraa, eqqartuussivin-
ni eqqartuussutinik ingerlat-
sisinnaanngorluni.
Qaammat
pisoqarfiulluartoq
Ullut pingasut qaangiumma-
ta - 15. februar - Iqaluit
West-imi innuttaasut inatsi-
sartunut ilaasortatut qiner-
paat, Nunavut-mi inatsisartu-
ni inatsisiliortunut siullernut,
ullorlu 5. marts inatsisartunut
ilaasortanngortut siulliit
Nunavut-mi naalakkersuisut
siulittaasuattut siullertut
qinerpaat.
Paul Okalik tuluttut, inuk-
titut franskisullu ikkaqute-
qanngitsumik oqaluttoq mar-
lunnik qitomaqarpoq - pania
Shasta arfineq marlunnik,
erneralu Jodan tallimanik
ukiulik.
Paul Okalik piffissaqara-
angami aallaaniameq aalisar-
Nunavut-meer-
sut tikeraame-
ranni pisussat
Sapaat:
12.00: Nunavut-mit tike-
raat Nuup Mittarfianut ti-
kissapput
18.00: Naalakkersuisut si-
ulittaasuat Paul Okalik
qaaqqusanut Katuami ilas-
sinnitsitsissaaq, Nunavut-
mi nerisarineqartartut sas-
saalliutigineqassallutik.
Nipilersortartoq Gamailee
Nookiguat Nunavut-meer-
soq aliikkusersuissaaq.
Ataasinngorneq:
8.00: Inuiattut nalliuttorsi-
ornermi pisortatigoortu-
mik pisussanut Nunavut-
meersut peqataassapput,
Nuup Saavani erfalasumik
amusinermi qamutilittar-
nermilu, naalagiaqatigiin-
nermi kiisalu Katuami
namminersornerullutik o-
qartussat kulturikkut ner-
somaasiuttagaannik tunni-
ussinermi.
12.00: Naalakkersuisut si-
ulittaasuat Jonathan Motz-
feldt pisortatigoortumik
ullup’qeqqasiortitsissaaq,
tassanilu peqataassapput
naalakkersuisunut ilaasor-
tat, qallunaat akileraartar-
nermut ministeriat Ole
Stavad, Naalagaaffiup Sin-
niisaa il.il.
14.00: Inuiattut Nalliuttor-
siornermi pisussanut tike-
raat peqataassapput.
17.00: Namminersomeru-
nerup ukiunik 20-liinera-
nut atatillugu naalakker-
suisut Timersortarfeeq-
qami qaaqqusanut nerersu-
artitsissapput.
Marlunngorneq
10.00: Nuup Kangerluani
arfemik takomariameq.
17.00: Nuup Timmisarto-
qarfianit ukeraat aallassap-
puL
Nunavut 2,2 kvadratkilometer-inik angissuseqarpoq, 26.000-
ingajannik inoqarluni, illoqarfinni 28-ni avinngarusimasuni
najugaqartunik.
Nunavut dækker 2,2 millioner kvadratkilometer, hvor der
bor knapt 26.000 mennesker i 28 isolerede byer.
Nunavut-ip erfalasua, »lnuksuk« inuit angalaffissaannik
ilitsersuussisarpoq, Avannaata Ulloriaa takutitsisuulluni
allanngujaassusermut.
Nunavuts flag, hvor stenmonumentet »lnuksuk« guider folk
rundt, mens Nordstjernen står for det uforanderlige.
ASSJ FOTO: NUNATSIAQ NEWS