Atuagagdliutit - 17.06.1999, Síða 12

NAMMINEQ PIGISAQ / PRIVATFOTO
12 • TORSDAG 17. JUNI 1999
ATU AGAG DLI UTIT
Kalaallit peqatigiiffi immikkoortinnagit
Danmark-imi kalaallit peqatigiiffiisa marloriaammik amerlassuseqalerneranni
Tabitte Larsen suleqataasimavoq
HILLERØD (CSL) - Kalaal-
lit Nunaanni Naatsorsueqqis-
saartarfik malillugu inuit Ka-
laallit Nunaanni inunngorsi-
masut Danmark-imi najuga-
qartut 12.000-it sinnilaarlugit
amerlassuseqarput. Taakku-
nannga 8-9.000-it kalaaliviu-
nissaat naatsorsuutigineqar-
poq. Amerlanerit illoqarfmni
annerusuni taakkuluunniit
qanigisaanni najugaqarput,
aammali amerlasoorpassuit
avinngarusimanerusuni inu-
kinnerusuniluunniit najuga-
qarlutik.
Allanut attuumassuteqartut
allat assigalugit inuunermi
atugarisatigut inuulluataar-
nerullu tungaatigut inunnik
ataqateqarneq pingaaruteqar-
poq. Aammalu ilaquttat,
meeraanermi ikinngutit aam-
ma Kalaallit Nunaanni pin-
ngortitaq ungasikkaanni -
taava pingaaruteqarneruler-
sarpoq nunaqqatit ilagalugit
inuttut kultureqarnikkullu
ataatsimoornissaq, taamaalil-
luni kalaallisut kinaassuseq
naleqassuserlu illersorneqar-
sinnaaqqullugit.
Tamatumani kalaallit pe-
qatigiiffii nalilerneqarsin-
naanngitsumik pingaarute-
qarput, ukiunilu kingullerni
peqatigiiffeqarnerup tungaa-
tigut piorsaanermi suleqataa-
simasut ilagaat 64-inik ukiu-
lik Tabitte Larsen, Kattuf-
fimmi Inuit-imi ukiuni 14-ini
siulittaasooreerluni upernaaq
ataatsimeersuarnermi tunuar-
toq, taamalu Else Sørensen-
imit taarserneqarluni.
Tabitte Larsen-ip siulittaa-
suuffini kingumut qiviarsin-
naavaa amerlasoorpassuar-
nik angusaqarfiusimasoq.
Siulittaasunngornerata ki-
ngorna peqatigiiffiit 12-init
29-nut amerlisimapput, ullu-
mikkut 3.000-it sinnerlugit
ilaasortaqartut.
Tabitte aamma Johannes København-ip Rådhus-iani 17. juli 1963-imi katipput. Katinnermin-
nut atatillugu angallavigaat Norgep avannaa Sverige-lu.
Tabitte og Johannes blev gift på Københavns Rådhus den 17. juli 1963. Bryllupsrejsen gik til
Nordnorge og Sverige.
Allannguutissat
pisariaqartut
Tabitta Larsen-ip siulittaa-
suunerata nalaani peqatigiif-
feqarnerup siuariartornera
nalaatsornikkut pinngilaq.
Isumassarsiani aalajangersi-
malluinnarluni isumagiinnar-
neq ajorpai. Aammali inuttut
sulinermilu pisariaqartinne-
qartunik piginnaassuseqar-
poq. Civilforsvar-imi sulitil-
luni atassuteqartarneq aqutsi-
nerlu ilinniarsimavai. Ukiul-
lu arlallit Aalborg-imi Ka-
laallit Illuutaanni inunnik
isumaginninnermi suleqataa-
nermigut ilikkarluinnarsima-
vaa kalaallit nakkaattoorfigi-
sinnaasaat, ulluinnami qallu-
naat inooriaasiannut akuliun-
niamerminni.
- Kattuffimmut Inuit-mut
siulittaasunngorama takusin-
naavara peqatigiiffiit qanoq
aaqqissuussaanngitsigisumik
ingerlanneqartut. Kalaallit
peqatigiiffii tassaanerupput
ilorrisimaarniartarfiit, taa-
maattumik siullertut anguni-
arniarpara kattuffik kalaallil-
lu peqatigiiffii saqqumilaar-
nerulissasut ilisimaneqarne-
rulissasullu, taamaalilluni
minnerunngitsumik kalaaler-
passuit avinngarusimasumi
nunaannarmi najugaqartut
katersuuffissaqarsinnaaleq-
qullugit. Naammanngilaq
Jylland-ip Avannaani, Jyl-
land-ip Qeqqani, Fyn-imi as-
sigisaannilu peqatigiiffeqar-
neq. Qanimut annertunerusu-
millu atassuteqarnerup piler-
sinneqarnissaa pisariaqartin-
neqarmat.
- Peqatigiiffeqarnermi aaq-
qissuulluagaq amerlasoor-
passuarnut atorneqarsinnaa-
voq, minnerunngitsumik pit-
saaliuinermi. Inuttut avata-
ngiisit akornusersinnaavaat
kiserliorneq pissutigalugu
inuit imigassamut saannerat.
Nalinginnaasumilli peqati-
giiffeqarnerup tamatta nale-
qassuserput annertusarsinna-
avaa, Tabitte Larsen oqalut-
tuarpoq, nukini tamaasa ator-
lugit peqatigiiffimmi suli-
lersimasoq.
Amerlasuunut
pilerinartoq
Peqatigiiffiit uummarsarniar-
lugit peqatigiiffinnik inger-
latsineq pillugu pikkorissar-
titsisalerpoq. Peqatigiiffinnik
qanoq ililluni pilersitsisoqar-
tarnersoq ilinniutigisalerpaa.
Kikkut kommunemi saaffi-
gineqassappat il.il. Taamatut
ilisimasaqalerneq kingune-
qarpoq pikkorissartinneqar-
tut aamma ilinniarmassuk
qallunaat inuiaqatigiit qanoq
aaqqissuunneqarsimanersut.
Tamanna iluatsippoq, ukiullu
tulliuttut ingerlaneranni ka-
laallit peqatigiiffi amerla-
soorpassuit pilersiortorne-
qarput. Qanimut ataqatigiin-
nerusoqalerpoq.
Kalaallit assigiinngitsor-
passuit peqatigiiffinnut orni-
guttarput. Ilaatigut meeraatil-
lutik qallunaanut qitorniar-
sianngorsimasut aggiasarput,
ilaquttaminnil ungasissumi
peroriartorsimasut. Inersima-
sunngornerminni kinaanertik
ujaarilersarpaat, taamatullu
ujarlernerminni peqatigiif-
finnit tapersersorneqarluar-
tarlutik.
Ernerata Karl Frederiup
apersortinneranit. Tabitte
saamerliuvoq. Ernerata
talerpia 'tungaaniipput
Johannes, arnaa Kitura
angutaalu Adam.
Fra sønnen Karl Frederiks
konfirmation. Til venstre
står Tabitte. På sønnens
højre hånd ses Johannes
moderen Kitura og faderen
Adam.
j-_t
Peqatigiiffiilli imminnuin-
naq ingerlannissartik mianer-
suutigissavaat, taamalu qal-
lunaanil inuiaqatigiinnit a-
vissaarlutik.
- Peqatigiiffiit immikkoor-
tinneqassanngillat. Paasisit-
siniaaffiussapput, tassan-
ngaanniillu akuliuttassaagut
takutillugulu allatut pissuse-
qarnerput, qallunaarpassuit
isumaqartarmata kalaallit
imertorujussuusut allatullu
pissusipiloqartut, Tabitte isu-
maqarpoq, ukiorpassuarni
siulittaasuunermini allatto-
qarfittut atorsimasoq akis-
sarsiaqarfiunngitsumik pif-
fissaajaasorujussuarmillu.
Aningaasakilliorneq
Kattuffiummi pisariaqatiin-
nanngilai ukiumut 350.000
koruunit Namminersornerul-
lutik Oqartussanit tapiissu-
taasartut. Peqatigiiffeqarneq
aporfeqanngitsumik inger-
lassappat piffissaq tamaat
atorlugit siulittaasoq suliaria-
qarpoq. Taamaalilluni piffis-
saq aningaasallu atorneqarto-
rujussuusarput. Pikkorissar-
titsinernut, allaffissomermut
aaqqissuussinernullu ani-
ngaasartuutit akilerneqaree-
raangata naatsorsuutini 0
angisooq kiserngoruttarpoq,
kissaatigisarpassuillu piviu-
sunngortinneqarsinnaassana-
tik.
- Allattoqarfimmi pisortap
akissaateqartinneqartup ator-
finitsinneqarnissaa kissaati-
gigaluarpara., Kinaluunniit
akissarsiaqarani sulerusussu-
seerummat peqatigiiffinni
annertunerusumik sulineq ta-
marmi unissaaq, Tabitta Lar-
sen ersissuteqarpoq, tapiissu-
tit qaffanneqamissaat pillugu
arlaleriarluni Namminersor-
nerullutik Oqartussanut saaf-
figinnittarsimasoq. Kingune-
qanngitsumilli.
- Misigisimaneruvungali
Namminersornerullutik O-
qartussat piumanerugaat ta-
piissutit 350.000 koruuniusut
sipaarutigineqassasut, Tabit-
te naliliivoq.
Sisimiormiu
Taannali kinaava taama sule-
rusussuseqartigisoq? Pisut
suut Tabitte piumassuseqa-
lersissimavaat taama suliniu-
teqalemissaanut?
Tassunga inuunneq nuan-
nersuinnaasimanngilaq. Er-
nituaa 15-inik ukioqarluni
aammigut kræfteqarluni to-
quvoq, Tabittalu ukiorpas-
suarni Danmark-imi naju-
gaqareerluni aatsaat kalaale-
qatiminut akuliuppoq, ka-
laallillu peqatigiiffiini suli-
lerluni.
Sisimiuni inunngorlunilu
peroriartorpoq. Ataataa aali-
sartoq piniartorlu Adam