Atuagagdliutit - 16.11.1999, Qupperneq 13

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 16. NOVEMBER 1999 • 13
EU-p issittumut igalaavani
nunarput puigomeqarpoq
EU-mi politikerinut nuimasunut Jonathan Motzfeldt ajugaaruiussuarpoq,
EU-p siunissami nunanik avannarlernik suleqateqarnissaa pillugu
oqallinnermi Kalaallit Nunaat kanngunaannartumik EU-mi siulittaasunit
»puigorneqareersorlu«
HELSINKI (CSL) - Politiki-
mik annertuumik ingerlatsi-
neq soorlu skak-erfik. Nunat
angisuut mikisullu ilaapput -
naasorissaasut sakkutuullu
naalagaat. Ajugaassagaanni
pisariaqarpoq »akeqqamit«
nikinnerni siulliunissaq, taa-
malu sumukamissaq nammi-
neq aqullugu.
Pissusiviusuni periaatsit
aamma taamaapput. Tamatu-
manili ilit amerlanerupput,
immaqalu akerlit aamma
amerlanerullutik. Taamaattu-
mik naalakkersuisut siulit-
taasuat Jonathan Motzfeldt
ajornakusoortumik oqariar-
tuuteqarpoq tallimanngormat
EU-mi nunanut allanut mi-
nisterit oqalugiarfigigamigit,
nunat avannarliit EU-mut
naleqqiullugu avannamut
igalaavi pillugit ataatsimeer-
suarnermi. Pissutsit killor-
mut sammisutut ipput ukiut
15-it ingerlaneranni kalaaleq
EU-mi nunanut allanut mini-
sterinut siullermeerluni oqa-
lugiarmat. Taamani aamma
Jonathan Motzfeldt oqalu-
giarpoq, oqalugiaatigalugu
Kalaallit Nunaata EU-mit
aninissaa. Maannakkut ataat-
simiinneq oqaluttuarisaaner-
mut pingaarutilik nutaaq pi-
voq - tamatumuuna pineqar-
luni aningaasat avatangiisillu
pillugit EU-mik qanimut su-
leqateqalemissaq!
Nunarput puigoraat
Avannamut Igalaaq saq-
qummiunneqarpoq Finland
EU-mut siulittaasunngormat.
Kanngunaartumilli kukkus-
suteqamikkut Kalaallit Nu-
naat ilanngunneqanngilaq.
Danmarksstrædet killigitin-
neqarpoq. Kanngunarpoq
Kalaallit Nunaat Island-imit
EU-mut attuumassuteqame-
rummat aammalu OLT-mut
ilaasortaalluni - nunat pigisat
ungasissumiittut siomagullu
nunasiaataasimasut peqati-
giiffiannut - EU-millu isu-
maqatigiissuteqarsimalluni.
Pissutsilli taamaannerat
EU-mi atorfillip »puigorsi-
mavaa«, taamalu Kalaallit
Nunaat issittumilu nunat
mattutingajallugit, EU-p siu-
nissami issittumut igalaaqar-
nissaani.
Eqqissisaasoq
Tamatuma takutippaa Ka-
laallit Nunaat nunallu issittut
EU-mut qanoq ungasitsigi-
sut. Immaqali tamanna anni-
kinnerusumik sunniuteqassa-
galuarpoq aningaasat tungaa-
sigut isumaqatigiissutit eq-
qarsaatigalugit EU aningaa-
sarsiomikkut sunniuteqalera-
luttuinnarsimanngitsuuppat,
taamalu Kalaallit Nunaanni
aningaasarsiomikkut ineriar-
tornermut aalajangeeqataal-
luni.
Taamaattumik Jonathan
Motzfeldt-ip Helsinki-mi su-
liassaasa pingaarnersaraat
eqqissisaanissaq, issittumul-
lu igalaaq ima sakkortuti-
gisumik ammarlugu, taman-
na EU-mi politikerinit pui-
gorneqartussaajunnaarlugu,
taamaalilluni Kalaallit Nu-
naat EU-mi eqqartorneqa-
lersillugu aallaqqaataaniit
aallartittoqartaqqunagu.
Eqqortoq tassaavoq inuu-
niarniarluni sakkortuumik
sorsuttoqarmat, EU-mi siulit-
taasuusartut paarlagaattut so-
qutiginninnerat angujumallu-
gu. Minnerunngitsumik nu-
nat Europap kangianiittut
EU-mut ilaasortanngorumal-
lutik qujanarniartalernerisa
kingorna, aningaasarsiorneq
iluaqutiginiarlugu. Inuppas-
suaqamertik aningaasaliiffis-
satullu pilerinassuseqamertik
pillugu EU-mit isiginiarne-
qarnerulerput, ilisimaneqar-
tutut aningaasarsiomikkut
siuttuunissaq anguniameqar-
mat, nunalli issittumiittut
ikittuinnarnik inoqartut anin-
gaasarsiornikkut annikinne-
rusunut ilaallutik.
Suleqatigiinneq
Taamaattumik Jonathan
Motzfeldt-ip Helsinki-mi eq-
qartorpaa »avatangiisit pillu-
git suleqatigiinneq«, avata-
ngiisit EU-mut ilaasortani
oqallisigisassatut piumane-
qarnerusarmata, Europa-mi-
lu suliffissuaqarfiit mingut-
sitsinerat nunanut issittumiit-
tunut annertusigaluttuinnar-
tumik ajornartorsiutaalermat.
AG-p paasisai malillugit siu-
nissaq ungasinnerusoq eq-
qarsaatigalugu taamaattumik
Kalaallit Nunaata anguniar-
niarpaa EU paasitissallugu,
suliffissuit mingutsitsinerat
akiorniarlugu Tacis-pulje-
mik taaneqartoq aqqutigalu-
gu Rusland-imut aningaasa-
liissutaasartut ilaat mingut-
sitsiffiusut anguniagaqartu-
mik akiorniarnerannut ator-
neqassasut, silaannaq sarfar-
lu aqqutigalugit nunanut
issittunut arfnguttartut, puisit
nannullu PVC-mik annertoo-
rujussuarmik akoqartilerlugit
taamalu ajoquserujussuarlu-
git-
Taamaattumik Jonathan
Motzfeldt-ip paasisitsiniaa-
nera ersiutaannaanngilaq
manna tikillugu Kalaallit
Nunaata nunanut allanut ma-
lugeqqusaarneranut siorna-
gut takuneqarsimanngitsu-
mut, tamatumali tungaatigut
oqaluttuarisaanermi pingaa-
ruteqarluni, Kalaallit Nunaa-
ta nammineerniarnera aam-
ma takutinneqarmat nunanut
allanut. Oqaluttuarisaanik-
kullu malugeqqusaarneq ta-
manna manna tikillugu iluat-
silerunarpoq. »Skak-erneq«
suli naammassinngikkaluar-
poq, nunalli issittumiittut
EU-mi inissisimanerat nukit-
torsarneqarpoq.
Finland-imi statsministerip
Paavo Lipponen-ip oqalu-
giarnermini Jonathan Motz-
feldt isumaqatigaa, ilaatigut
oqarmat EU-p Kalaallit Nu-
naatalu ilisimatusameq pillu-
gu suleqatigiinnerata anner-
tusarneqarnissaanik. Ilan-
ngullugu kajumissaarutigaa
EU-kommissioni Issittumi
Isumasioqatigiinni alaatsina-
attoqalissasoq, taamaalilluni
EU-p nunallu issittut akorn-
anni pissutsit nukittuneru-
leqqullugit ajomannginneru-
leqqullugillu.
Tamarmik peqataasut
Nunat issittumiittut annertu-
nerusumik suleqatigineqaler-
nissaat nunat peqataatitaqar-
tut 22-t arlaannaataluunniit
isornartorsiunngilaa. Paasi-
satut oqaatigineqarsinnaavoq
Kalaallit Nunaat pitsaalluin-
nartumik inissisimalissam-
mat EU-mik suleqateqarnis-
samut periarfissani. EU-mik
suleqateqarnissami pissutsit
pingasut piareersimapput:
Issittumut Igalaaq aamma
EU-p Issittumi Isumasioqati-
giinni alaatsinaattoqalernis-
saa Jonathan Motzfeldt-ip
eqqartugaa, isumaginniffiu-
lersussaq nunat issittumiittut
soqutigisaasa EU-mi isuma-
gineqalemissaanni.
EU-mik aalisamermik isu-
maqatigiinniarnerit immik-
kut ingerlanneqassapput.
Kalaallit Nunaatalu OLT-
mut ilaasortaanermigut EU-
mi aningaasatigut periarfis-
sat 19-it atorsinnaavai. Aam-
mattaaq aappaagu EUp aam-
ma OLT-p isumaqatigiissu-
taasa nutartemeqarnissaanni
isumaqatigiinniarnermut pe-
qataasoqassaaq, taamalu sun-
niuteqartoqarsinnaalluni.
EU-p ataatsimeersuarnerani isumannaallisqaneq annertoorujussuuvoq. Minnerunngitsumik
russit nunanut allanut ministeriata Igor Ivanov-ip peqataanera pissutigalugu. Nunanulli
Issittunut Igalaaq tusagassiortunit tassunga apeqqutigineqanngilaq, Tjetjenien-imili
sorsunneq annertusigaluttuinnartoq apeqqutigineqartarluni.
Sikkerhedskontrol var der masser af på EU-konferencen. Vel ikke mindst på grund af den
russiske udenrigsminister Igor Ivanov tilstedeværelse. Det var dog ikke den nordlige dimen-
sion, han blev spurgt om af journalisterne, men den stadig mere alvorlige krig i Tjetjenien.
Island-imi nunanut allanut ministeri Halldor Asgrimsson:
- EU-p nunallu issittumiittut qanimut
suleqatigiinnerulemissaat aamma uagut sulissutigisimavarput,
taamaattumik angusaq naammaginarluinnarpoq.
Halldor Asgrimsson, udenrigsminister i Island: -Vi har også
altid arbejdet for et tættere samarbejde mellem den arktiske
verden og EU, så det er virkelig et godt resultat.
Uppemartumik
oqaluttoq
Nunat issittut pillugit iluuse-
qarnissamut pilersaarummik
suliaqarnissamut EU
piareersimavoq
HELSINKI (CSL) - EU-
mi nunanut allanut mini-
sterit takusinnaalersima-
vaat nunat issittut suleqa-
tigineqarsinnaanerat. A-
taatsimeersuamermi paa-
sisat eqikkameqameranni
suleqatigiissutaasinnaasut
pingasut soqutiginartin-
neqarput: avatangiisinik
illersuineq, nungusaataan-
”siKumik ineriartortits'
•"I ' ' 'i*i“
ni ilisimatusameq. laa
maalilluni Kalaallit Nu-
naata iluatsippaa EU-p
Issittup Igalaavanut isi-
gineruiemissaa.
Naalakkersuisuni sule-
qatigisat Inuit Ataqatigiit
politikikkut pisuutitsine-
rat naalakkersuisut siuli-
taasuata Helsinki-miin-
nermini malugisimalluar-
paa. Tamanna saqqummi-
unneqarpoq Nordisk
Råd-imi ataatsimeeqa-
taassalluni aallartorlu, ki-
ngusinnerusukkullu EU-p
Helsinki-mi ataatsimeer-
suamissaanut peqataajar-
tortillugu, malunnartik-
kumallugu Kalaallit Nu-
naata nunanut allanut po-
litikeqarnermi peqataane-
rulernissaa, illua’tunge-
riit annertuumik kissaati-
gisimasaat.
Qujanarmi takkuttoq
Qallunaat aallartitaasa pi-
sortaat Gunnar Ortman,
Jonathan Motzfeldt inis-
sartikkumallugu tunuarsi-
maartoq naalakkersuisut
siulittaasuata oqalugiaa-
taa ima oqaaseqarfigaa:
- Qujanarluinnarpoq
Jonathan nammineerluni
takkummat. Maluginiar-
neqarluarpoq, tamannalu
pissarsiaqarfigaa. EU-mi
nunanut allanut ministerit
neriorsuutigaat nunanik
issittumiittunik suleqate-
qamissaq - maluginiaru-
mallugulu »nunanut alla-
nut igalaaq«. Tullianik
useqarmssamut pilersaai
utip isumagineqarnissaa,
EU-p aamma nunat issit-
tumiittut tunngavissalim-
mik suleqatigiilemissaan-
nut qularnaarisussaq,
Gunnar Ortman oqarpoq.
Island-ip nunarput
isumaqatigaa
Island-ip nunanut allanut
ministeria Halldor As-
grimsson, nunat avannar-
liit nunallu issittumiittut
avatangiisit pillugit sule-
qatigiinnissaannik sior-
nagut eqqartuisarsima-
soq, ima oqarpoq:
- Avatangiisinut apeq-
qutini Kalaallit Nunaatul-
li isumaqartuarsimavu-
gut, aammalu EU-p nu-
nallu issittumiittut qani-
mut suleqatigiinneruler-
nissaat sulissutigiuarsi-
mallugu. Taamaattumik
Juuntaap oqalugiaataa
nuannaarutigaara, suleqa-
tigiinnissamillu kajumis-
saarutip EU-mit isuma-
qatigineqarnera nuan-
naarutigalugu, Halldor
Asgrimsson oqarpoq.
ASS7 FOTO: AG