Atuagagdliutit - 24.09.1996, Page 13

Nr. 74 • 1996
13
7^a^a^c/é/'a. £/£
GRØNLANDSPOSTEN
KNR-ip bingortitsinissani
taamaatittariaqarsinnaavaa
Aaqqissuinerup naanerani suli akuersissummik qinnuteqanngillat
NUUK(JB) - Imaassinnaavoq
KNR-ip nuna tamakkerlugu
ataasinngomermi 30. septem-
ber TV-kkut bingortitsinissa-
ni taamaatittariaqarsinnaavaa.
Aaqqissuisummi malugiit-
soorsimavaat tamakkununnga
inatsisit naapertorlugit politi-
mesteri akuersiteqqaartaria-
qartoq.
- Nuna tamakkerlugu bin-
gortitsinissatsinnut pisinnaat-
ita'avugut, KNR-ip direktøria
Jens Lyberth oqarpoq, inner-
suutigalugu nunatsinni radio-
qamermik TV-qamermillu i-
natsit. - Taanna malillugu ani-
ngaasanik isertitsiniarsinnaa-
vugut ussassaarutit pinnguaa-
tillu atorlugit, taamaaliomiar-
pugullu.
Jens Lyberthilli KNR-ip
ussassaarinermut suleqataasa
takkuitsoorsimavaat taamatut
pinnguartitsinerit inatsimmi
allami allassimasut, peqati-
giiffiit, TV-qarfiit soqutigisa-
qaqatigiillu allat malitassaat.
Taamaattumik politimester
akuersissummik qinnuteqarfi-
gineqaqqaartussaavoq, ilaati-
gullu piumasarineqarpoq, ani-
ngaasatigut sinneqartoorutit
ajunngitsuliornernut imaluun-
niit tamanut ajunngitsuliorlu-
ni iluaqutissanut atomeqassa-
sut.
Akuerineqaqqaassapput
Politimester Ole Gaard AG-
mut oqarpoq, assortomeqar-
sinnaanngitsoq KNR nuna
tamakkerlugu bingortitsinia-
runi akuerineqaqqaartariaqar-
toq. Tamanna saqqummiun-
neqarmat Jens Lyberth oqar-
poq, tamanna KNR-ip iluar-
sissagaa, taamaaliornissarlu
iluarseriaannaasoq.
Taamalli ajomaatsiginngi-
laq. Tamanut ammasumik pi-
nguartitsineq, soorlu nuna ta-
makkerlugu KNR TV-kkut
pinngortitseq, malittarisassat
nalunaarummi 1954-imeersu-
mi allassimapput, Kalaallit
Nunaanni nuna tamakkerlugu
katersuiniameq pillugu. Inat-
simmi katersuiniarnerit aku-
ersissusemeqarsinnaasut suu-
neri eqqartomeqarput - ilaati-
gut soorlu bingo - tassanilu
allassimavoq tamakkununnga
taamaallaat akuersissuteqar-
toqarsinnaavoq ikiuiniarluni
siunertanut imaluunniit tama-
nit soqutigineqartunut siuner-
tanut.
KNR TV-bingortitsinissaa-
ni tamanna eqqarsaatigineqa-
runanngivippoq. Ilaatigut Ka-
laallit Nunaanni Radiotiteqa-
tigiit TV-utileqatigiillu Peqji-
tigiiffiisa Kattuffiat (FTV)
KNR-ip nuna tamakkerlugu
TV-kkut bingortitsinissaa
naammagittaalliuutigaat, pe-
qatigiiffiit ataasiakkaat eqqu-
gassaq anneq 100.000 kroner
unammillersinnaannginna-
mikku. Taamaalillutik TV-
utileqatigiit kaaviiaartitassa-
minni annaasaqassapput, illo-
qarfikkaartunilu TV-kkut bin-
gortitsisamerit aningaasatigut
ima ajortigilissapput, immin-
nut akilersinnaajunnaarlutik.
FTV avitserusuppoq
FTV-mi siulittaasoq, Lars Pe-
ter Olsen, oqarpoq nuna ta-
makkerlugu TV-kkut bingor-
titsisoqassappat kattuffik su-
leqatigalugu ingerlattariaqar-
toq, sinnerqartoorutillu affaat
peqatigiiffinnut tunniunne-
qartariaqartut. Tamannali pil-
lugu isumaqatigiissusiorto-
qanngilaq.
KNR-direktør Jens Lyberth
AG-mut oqaluttuarpoq, KNR-
ip siunertarigaa, FTV-mut
akitsuummik tunniussisoqas-
sasaoq arlaatigut agguaasseri-
aatsimik najoqqutalerluni. -
Decembarimi kattuffimmut i-
sumaqatigiinniarnermi saq-
qummiunneqassaaq. Bingor-
titsinermilu sinneqartoorutit
atornissaannut siunertaraarput
TV-qarfiit aallakaatittagaan-
nik ilanngutassiaannillu amer-
lanerusunik pisinissatsinnut.
- Uloqarfmni ataasiakkaani
ilanngutassiisarnissarput pi-
sariaqarteqaarput, Jens Ly-
berth oqarpoq. - Ilanngutassi-
at pitsaanerit. Naatsorsuuti-
gaarput TV-bingortitsinerup
pisinnaanngortissagaatigut
ilanngutassiat taamaattut aki-
gissaartinnerulernissaat, siu-
nertagullu ilimasaarutigalugit
maannangaaq FTV-p ilaasor-
taanit ilanngutassiat 200 kro-
ninik akitsorpagut.
Qularnaarneqarsinnaan-
ngilarli KNR TV ataasinngor-
nermi bingortitsinissaminut
akuerineqarumaartoq.
Taamak
ajornaatsiginngilaq
- Ajomaatsuinnaanngilaq, po-
litimester oqarpoq, siumullu
oqarsinnaanngilaq nuna ta-
makkerlugu TV-kkut bingor-
titsinissamut akuerineqarsin-
naanersoq. Apeqqutaalluin-
narpoq KNR-ip aningaasat
sumut atorniarnerai, qanoq
ingerlanniameqamersoq.
TV-utileqatigiit akuerine-
qarnikuupput ilaasortaannar-
minnik bingortitsisaramik.
KNR ilaasortaqanngilaq, taa-
maattumillu taamaattoqassa-
galuarpat pinngitsooratik TV-
utileqatigiit allatut ajornartu-
mik suleqatigisariaqarluin-
narpaat, bingoqataasummi
peqatigiiffiit ilaasortaanit pis-
sarsiarisariaqarpaat. Taman-
nalu aamma misilinneqarsi-
manngilaq.
Ukiut arlallit matuma sior-
na Qaqortoq TV suliffeqar-
finngorpoq imminut ingerlat-
toq, tamannalu tunngavigalu-
gu TV-bingortitsisameq qa-
ngatut ingerlassinnaajunnaar-
paat. Taamaattumik aalla-
kaatitsivitsik illoqarfimmi pe-
qatigiiffinnut atukkiuttaler-
TV-bingo ukiorpaalunni TV-qarfinnut aningaasannanniu-
taalluarput. KNR-ip unammillerniarsarai, sulili akuersis-
summik pissarsinikuunngilaq.
TV-bingo har i flere år været en væsentlig indtægtskilde for
landets TV-foreninger. Det ønsker KNR at konkurrere imod,
men tilladelsen mangler endnu.
paat, taakkulu TV-kkut kisi-
mik bingortitsisinnaanngorlu-
tik.
Taamaattumik takorlooru-
minaappoq suna tunngaviga-
lugu KNR TV nuna tamak-
kerlugu bingortitsinissaminut
qanoq ililluni akuerineqarsin-
naassanersoq, tamannalu ilu-
atsitsineinallaanngilaq maan-
na bingorfissanik tuniniaaso-
qalereermat. Innuttaasut bin-
go-tissanik pisiortulereerput,
ataasinngomerup tungaanut,
nunatsinnilu tuniniaasut paa-
sissutissiinerat malillugu tuni-
sat amerlangaatsialereerput.
Nalunaarut qangarnisaq
KNR-ip bingortitsinissaminut
eqquutsissinnaanngikkuniuk,
pisariaqalissaaq bingorfissat
inuppassuamit utertillugit pi-
siariortorneqamissaat, tamar-
mik 100.000 kroninnariataar-
sinnaanermut qilanaarrattut.
KNR-illi aalajangiusima-
vaa akuerineqamissaq ajoma-
quteqassanngitsoq, bingortits-
inissarlu pilersaarutitut inger-
lanneqarumaartoq.
qarsinnaappat suliffissaaleqi-
sut unittuunnginnissaat qu-
lakkeemeqassagaluarpoq, kii-
salu inuit suliffissaaleqisut
ikiliartulissagaluarlutik.
Tamakku tamaasa pitinna-
git sulisitsisut, SIK, Nammi-
nersomerullutillu Oqartussat
qaninnerusumik annertune-
rungaartumillu suleqatigiitta-
riaqalerput.
Soorunami suliffissaaleqi-
sut ajornartoorluinnartillugit
aningaasanik »ikiuutinik« tu-
nisinnaasariaqarput, kisianni
piumasaqaatitalerlugit.
Kursusit
- Ukiumi suliffissaaleqinerup
nalaani kursusit atorlugit pik-
korissaasarnerit aamma an-
nertusartariaqarput. Kommu-
nit, Royal Greenland, Sulisit-
sisut Peqatigiiffiat Nammi-
nersomerullutillu Oqartussat
kursusit tamakku aningaasa-
lernissaat isumagissavaat.
Kursusertut kursusernenninni
akissarsiaqartinnissaat angu-
niarlugu.
Aalajangersimaqqinnaartu-
mik kursus-tilbudeqartaler-
nissaa inatsisitigut aaqqinne-
qarsinnaappat ukiut tamaasa
ataavartumik tamakku inger-
lalissagaluarput.
Suliffissuit Royal Green-
land-ikkut ukiumi uninnga-
nerminni sulisutik ingerlat-
sineq pillugu pikkorissartaria-
qarpaat. Taamaaligaluarpat i-
luminni ajornartorsiutitik
qaangipallassinnaagaluar-
paat.
SIK ilaasortat arlaannik
kursuserusuttut immaqa nu-
nani allani, Kattuffimminniit
akiliunneqartalernissaat aal-
lartittariaqalerpaa. Aammalu
immikkoortortaqarfimminni
siunnersuisarnertik pitsan-
ngortittariaqarpaat. Maannak-
kut Socialkontorimut inner-
suiinnartarneq qimakkiarto-
rumallugu. Nalunngilarput
fond-iutiminni ikinngitsunik
aningaasaateqartut, taakkua
aningaasarpassuit pikkoris-
sarnernut atornerulernissaat
kissaatiginaraluaqaaq.
Kommuninut
akikinnerussaaq
- Ukunani siunnersuutit ator-
neqaleraluarpata suliffissaale-
qisut kiisami ikiliartulissagal-
uarput. Siunnersuutit akisup-
put, eqqarsarluamikkulli pio-
reersunillu atuilluarnikkut
akikinnerulersinneqarsinnaal-
lutik.
Suliffissaaleqisut kommu-
ninut akisoqaat, nutaarluin-
narmilli uani allakkami taak-
kartomeqartut ilaatigut aal-
lartinneqarsinnaagaluarpata
inuit kinguneqarluartumik
ikiomeqalissagaluarput, kom-
munenullu akikinnerulissa-
galuarluni. Ingammik inunnik
isumaginninnermi aningaa-
sartuutit eqqarsaatigalugit.
Kattuffiit ukiuni amerlaner-
ni ingerlasimasut soorlu ator-
fillit kattuffii isumaqatigiissu-
tinik ajunngilluinnartunik ila-
asortaminnut pitsaasorsias-
sartalinnik angusaqartarput.
Kattuffiit allat soorlu
KNAPK aamma ilaasortami-
nik sullissinerusariaqarpoq.
Aalisakkat piniagassallu akii
kisiisa sammiunnaarlugit i-
laasortamik aalisarnerliorfi-
anni imaluunniit piniamerli-
orfianni neqeroorfigisinnaa-
sariaqarpaat. Soorlu aningaa-
sanik aqutsinerit pikkoris-
saaffigisinnaavaat. Angallati-
nik aserfallatsaaliinerit, aali-
samermik atortut pillugit kur-
susertitsinerit, ilaalu ilanngul-
lugit. Taamaaliortitsinerillu
nalaanni akissarsisitsisarnis-
sat anguniameqartariaqarput.
Aalisartummi piniartullu tu-
nisigaangamik kattuffimmin-
nut akiliuteqartarput. Taa-
maattumik kattuffiat pikko-
rissaanerit eqqarsaatigalugit
nammineerlutik ilaasortamin-
nut siuarsaanerusariaqarput.
Qulaani allaaserisakka isor-
nartorsiunertut tiguneqamis-
saat kissaatiginartinngilara.
Kisiannili ammanerusumik
tamatta suleqatigiinneruler-
nissarput siunertaraa. Nunat-
sinnimi ikeqigatta inuillu suli-
niuteqartut taakkuinnaaval-
laartaqimmata suleqatgiinne-
rulernissarput kissaatigina-
qaaq.
ASSJ FOTO: VIVI MØLLER-OLSEN