Atuagagdliutit - 24.09.1996, Blaðsíða 15

Nr. 74 • 1996
15
GRØNLANDSPOSTEN
Biologit nunat inuiinit ilinniartariaqarput
Allattoq, David Poulsen, Paamiut
Siunissami tuttunik agguaari-
aaseq nunap inuinut nunaqa-
vissunuinnaq inoqutigiinnullu
taamaallaat atortinneqarli.
Ukiuni makkunani suna ta-
marmi sakkortusigaluttuin-
nartumillusooq nunatta aava-
taaniit piniagassanik nunat-
sinni atuinerput isiginiame-
qartorujussuanngortoq paa-
sisimallualerparput. Taman-
nami ukiuni makkunani nu-
natsinni oqartussat tungaan-
niit uumassusilinnik suugalu-
artunilluunniit atuinitsinnik
killilersuileriartuinnarnerisa
timitaleriartuaarpaat. Taman-
nami aamma silatusaamermik
isumatusaamermillu tunnga-
veqartoq amerlaqisut paasiar-
luinnalersimavaat. Nunatsin-
ni oqartussaasut nunap pi-
suussutaanik uumassusilinnik
nungukkiartuutaanngitsumik
piniarnerup atuinerullu ilusi-
lersoriartomeqamera ilumin-
ni, suli pitsaanerusumik sior-
namiit ukioq manna tuttunni-
amissaq aalajangiiffigimmas-
suk.
Sulilu ukiumi aggersumi
manna isumaq isummerfigi-
sinnaasuugunikku nunatsinni
oqartussat aalajangersaasar-
tullu, tamanut minnerunngit-
sumik oqartamerattut. Nuna-
qavissut salliutillugit nunatta
pisuussutaanik uumassusilin-
nik tamakkiisumik silatusaar-
tumillu iliornerussagaluarpoq
atorluaanerullunilu.
Nunaqavissut, tassa kalaal-
lit inoqutigiillu, ataatsimut
isigalugit tuttumik ataatsimik
aappaagumiit pisassaqartin-
neqarsinnaalemissaat. Man-
nalu aammattaaq pingaartillu-
innartariaqaraat, immikkullu
inatsisitigut illersorfissaqartit-
tariaqaraat inassutigerusun-
narluni. Piniartutut inuussu-
tissarsiuteqartut ukiorlu kaa-
jallallugu piniartutuinnaq ani-
ngaasarsiorfeqartut, immik-
kut amerlassusilinnik pisassa-
qartitaasarnissaat, taakkuup-
pummi inuussutissarsiutiga-
lugu piniamermik nappate-
qartuusut ukioq kaajallallugu,
nal. akunneranut qaammam-
mullu aalajangersimasumik
aningaasarsiaqartitaanngitsut.
Allatulli nunatsinni innuttaa-
qataasutut akileraarutitigut
aammattaaq akileraaqataasut.
aammalu allatulli pisussaaf-
feqarnermikkut akiligassanut
sorpassuarnut ulluinnami piu-
masarisaasunut akilersuisuu-
sut, minnerunngitsumillu pi-
lersugaqarsimagunik inuuni-
amikkut allatullu pilersukka-
minnik pilersuisuusut piniak-
kamik tunisartakkamillu akii
kisiisa isumalluutigalugit.
Tamanna siunnersuutitul-
lusooq isummersuutigeqqua-
ra, nunatsinni naalakkersui-
nikkut isummersuutinik oqar-
tussaasut timitaliisinnaasullu
tungaannut tamanut.
Taamatut isummersuute-
qaminnut manna siunertarin-
ngilara tunuliaqutiginagulu:
Kinaassutsimik, sunaassut-
simik sumiuussutsimillu inu-
luuginninnginnama! Aamma-
lu kinaassusersiuisutut siu-
nertaqartumik oqariartuute-
qamanga, uani siunnersuute-
qarninni.
Ukiunili makkunani kalaal-
lit nunaminni nunaqavissut
uumasunillu pineqartunik si-
ornatigut piniarluartuusut, u-
kiuni kingullemi ingasappal-
laaluatsiartumik sakkortual-
laaluatsiartumillu aalajangii-
sartut tungaanniit killilersuif-
figisaalernerat akuersaarumi-
naatsikkakku.
Nunatta kitaani tuttoqassut-
simik ukioq manna kisitsisi-
maneq ilaannakuuvoq. April-
ip aallaqqaataaniit 23-annut
1996-imi sinerissami tutoqas-
sutsimik kisitsisimaneq ukioq
manna ilaannakuusoq ilisima-
varput. Tamannalu aappaagu-
mut 1997-imut tuttoqassutsi-
mik kisitsisoqaqqinnissaanut
pisortat tungaanniit siumu-
ngaaq sillimaffiginiameqar-
nerunissaa maannangaaq i-
nassutigerusunnarluni, ukioq
mannatut aappaagussamut ki-
taani tuttoqassutsimik kisitsi-
nissami pisoqaqqeqqunagu.
Upernaaq mannami Nater-
miit Utoqqarmiut tikiinnarlu-
git tuttoqassutsimik taamaal-
laat kisitsisoqarsimavoq.
Nuullu kujataaniit Paamiut
eqqaat ilanngullugu tuttoqas-
sutsimik kisitsisoqamani uki-
oq manna. Taamungaannarlu
eqqoriaanerinnakkut tuttoqas-
sutsimik amerlassusiliineq
taamaallaat kisitsisitigut tun-
ngaviginiarneqarluni, ukioq
manna 'pinngortitap uperna-
jaarpallaarnera pissutigalugu.
Tamannalu aalajangersaa-
sartut tungaanniit tuttunik
1.000-inik nalimmassaanik-
kut amerlassusiliinermik, a-
prilillu qaammataani 1996-
imi sinerissami tamarmi
20.000-inik amerlassusiliiner-
mik tunngavilersuisuusimal-
luni. Tuttulli amerlanerpaaf-
fissaat eqqoriarneqarluni
22.500-nik amerlassuseqartu-
nut. Ukiorlu manna tuttutas-
sat pisassiissutigineqartut
600-nik amerlineqarsimallu-
tik, siorna pisassiissutigine-
qarlutik 2.600-t, tamanut pini-
amermik allagartalinnut qin-
nuteqarsinnaasunut.
Taakku saniatigut nunatsin-
ni Pinngortitaleriffik immik-
kut tuttunik misissugassanik
aammattaaq piniartussaavoq
100-nik. Taakku neqaat utoq-
qaat illuinut, napparsimma-
vinnut assigisaannullu tunni-
unneqartussatut Pinngortita-
leriffimmiit siunertarineqar-
luni. Tamanna periuseq pini-
artutut inuussutissarsiuteqar-
tunut soorluuna illua’tungili-
unniamertut ingiaaniamertul-
lu oqaatigisariaqarpoq, min-
nerunngitsumik ukiuni mak-
kunani piniartutut inuussutis-
sarsiuteqartut aningaasarsior-
niamerat tunitsivissaqassutsip
tungaatigut eqqarsaatigissa-
gaanni. Pisortat tungaanniit
periuseq tamanna kusanan-
ngitsuuvoq.
Biologit nunatsinni ator-
feqartut sinerissami uumasu-
nik nunap inuiinit piniarne-
qartartunik ukiuni aggersuni
ilisimasaqamerulerumagunik,
taava imatut iliortamissaat pi-
Avanersuarmi timmisartor-
suup nakkameragut taarsiivi-
gineqarnissamut tunngasut
annertoorujussuarmik eqqar-
torneqarsimapput. Piffissami
kingullermi aningaasaliussat
sinneri naalagaaffimmut u-
tertinneqarsimapput, oqaati-
gineqarlunili taarsiivigitissin-
naanermut suli periarfissa-
qartoq.
Maannamut pissarsisima-
sut tassaapput Pituffimmi a-
merikarmioqarfimmi sulisuu-
simasut, qallunaat naalagaaf-
fiata taavani atorfeqartitarisi-
masai ilaqutaallu, kiisalu pi-
niartut nakkarfiup eqqaaniis-
simasut piiaanermilu ikiuus-
simanermut uppemarsaatissa-
qartut.
Piniartut ilai namminneq
uppernarsaatissaqarsiman-
ngikkaluit allalli ullorsiutaan-
ni allassimasut aamma quja-
naqisumik pissarseqataapput.
Piniartummi pifftssap pine-
qartup iluani nakkarfiup eq-
qaaniissimasut uppemarsaa-
neqartunut inassutigiumava-
ra: Kommuneqarfiit sinerissa-
mi inissisimaneri najoqquta-
ralugit piniartut pinngortitar-
suup pissusaanik ilisimasa-
qarluartut qanimut suleqatigi-
nerusariaqaraat, allaffissortut
taakkualu assigisaannik sulia-
qartut kisiisa aalajangersaa-
qatigisamagit. Taamatuttaarlu
nunaqqatitik Qallunaat Nu-
naanneersut sumilluunniit ili-
simasaqanngitsut, eqqarsan-
ngikkaanni atuagarsornerin-
narmik inatsisitigut illersori-
tissaqanngitsulli qanoq pine-
qarpat? Taakku qallunaat ina-
tsisaat najoqqutaralugit qu-
larnanngitsumik pissarsiari-
aqaraluarlutik pissarsinngit-
soortoqarsimassapput allassi-
masunik uppernarsaatissa-
qannginnamik, naak tamanna
kalaallit ileqqorinngikkalua-
raat. Tamanna misissuiffi-
geqqittariaqarpoq. Kalaallini-
mi piniartuni qanormitaava
amerlatigisut ulloq piffillu
aalajangersimasoq sumiiffi-
gisimasaminnik ullorsiutinut
allattuisarpat? Amerlanersaat
qularaara. Qulamanngilaq a-
vanersuarmiut suli amerlane-
rusut piffimmi taaneqartumi
nakkarfiusup eqqaaniissima-
nissaat nalunaarsorsimanngi-
saminnik - allattugaqarfiginn-
gisaminnik - allalluunniit na-
lunaarusiorfigisimanngisaan-
nik. Taamaattoqarsimassap-
pat avanersuarmiut piniartu-
nut piumasarineqarsinnaan-
ngilaq allakkanik uppemar-
saateqamissaannik.
arfissartaqartut kisiisa suleqa-
tissamittut ujartorunnaarlugit
tikisittarunnaarlugillu. Nunap
pissusaanik ilisimasaqarluar-
tut tassa piniartutut inuussu-
tissarsiuteqartut ukiuni agger-
suni suleqatiginerusariaqale-
raluarpaat, nunatsinni uuma-
soqassutsip naasoqassutsillu
tungaasigut. Taamatuttaarlu
piniagassat ukiuni aggersuni
aalajangersarneqartarnerisa
tungaatigut, nungukkiartuuta-
anrigitsumik piniartut ileqqu-
at atorlugu periuseqamemii.
Tamatumani inuup piniar-
tuusup eqqaamannissinnaane-
ra upperisariaqarpoq allattuk-
katigut piniartuni atomeqara-
junngitsuni piumasarisaasut
naatsorsuutiginagit. Maanna-
mut nalilersuinermi inuianni
atugartuuni piumasarisaasut
naatsorsuutigineqarpallaarsi-
mappat? Piniartorpassuit ul-
lormiit ullormut 1968-imi su-
miiffimminnik ullorsiuteqan-
ngissinnaanerat Kalaallit Nu-
naanni pissusiviusunik tun-
•ngaveqartoq naatsorsuutigine-
qanngippallaarsimanerluni?
T aamaattoqarsimassappat
inuiaat atugartuujusut atu-
gartuujunngitsullu pissusaat
ilaatigut imminnut aporaassi-
massapput: Piniartup eqqaa-
mannissinnaanera kiisalu atu-
gartuujussutsip allagartaler-
suisitsinera.
Kissaatiginassaaq nalileeq-
qittoqassappat qinnuteqaqqit-
toqassappallu qulaani taane-
qartoq eqqarsaatinut ilaaju-
maartoq.
Taarsiivigitikkusuttut
uppemarsaatissaqamerlutik?
Allattoq, Hans Kleist
går i stå, og det kunne ned-
bringe arbejdsløsheden.
Inden alle disse ting løber
af stablen, skal arbejdsgiver-
ne, SIK. og Hjemmestyret
samarbejde tættere og meget
mere med hinanden.
Naturligvis skal de arbejds-
løse tilbydes hjælp i nøds-
tilfælde, hvor man til gengæld
skal stille krav.
Kurser
- Kursusvirksomheder skal
intensiveres om vinteren,
hvor der er flest arbejdsløse.
Kommunerne, Royal Green-
land, arbejdsgiverforeningen
og Hjemmestyret skal finan-
siere disse kurser. Det er for
at opnå, at kursisterne får pen-
ge på disse kurser.
Hvis der gennem lovgiv-
ning gives helt bestemte kur-
sustilbud, kan disse kurser
ordnes sådan, at de kan blive
permanente hvert år.
Når Royal Greenlands
fabrikker holder stille om vin-
teren, skal de holde kurser for
deres ansatte i driften. Hvis
det blev en realitet, er jeg ikke
i tvivl om, at de vil komme
over de tilbagevendende pro-
blemer.
SIK bør overveje at betale
for de medlemmer, der vil på
kursus, for eksempel i udlan-
det. Desuden bør de forbedre
rådgivningen i deres lokalaf-
delinger, for at komme væk
fra den kutyme, at man bare
henviser til socialkontorerne.
Vi er klar over, at organisati-
onen har mange penge i deres
fonde, og det er ønskeligt, at
nogle af disse penge bruges
mere til kursusvirksomheder.
Billigere for
kommunerne
- Hvis nævnte forslag blev
realiseret, er jeg ikke i tvivl
om, at antallet arbejdsløse
langt om længe ville falde.
Forslagene er dyre, men med
god omtanke og ved hjælp af
de forhåndenværende mulig-
heder, ville det til gengæld
blive billigere.
De arbejdsløse er meget
dyre for kommunerne, men
hvis man blandt andet starte-
de de i denne skrivelse helt
nye tiltag, kunne man hjælpe
mange mennesker med et
godt resultat, og det ville bli-
ve billigere for kommunerne.
Især med hensyn til de socia-
le udgifter.
De organisationer, der har
liere år bag sig, for eksempel
tjenestemandsforeningen, har
gennem overenskomster op-
nået mange goder for deres
medlemmer.
Andre organisationer, så-
som KNAPK, burde også
gøre mere for deres medlem-
mer. De skulle holde op med
at fokusere så meget på fiske-
og fangstpriser og i stedet til-
byde nogle tiltag for deres
medlemmer, når der er dårligt
fiskeri eller fangst. Man kan
nævne økonomistyring. Ved-
ligeholdelse af fartøjer, kurser
i fiskeredskaber, og meget
mere. Når man laver sådanne
tilbud, skal man også opnå
aflønning af kursisterne.
Fiskerne og fangerne betaler
til deres organisation, når de
indhandler. Derfor skal deres
organisation selv sørge for at
fremme kursusvirksomheder.
Jeg ønsker ikke, at ovens-
tående modtages som kritik.
Formålet er blot, at vi alle
skal samarbejde mere åbent.
Vi er jo så få i Grønland, og
det plejer at være de samme,
der tager initiativer, er det
derfor meget ønskeligt, at vi
samarbejder mere.
TOQQORSIVIMMIT/ARKIVFOTOiLOUISE-INGER KORDON