Atuagagdliutit - 22.07.1976, Side 23

o , ,4 Inuusuttoq Ut
w
• <7 o
inuk - imigassar/u
Kalaallit-nunaanni niivernermut pi-
sortap Åge Chemnitzip imigassaq
pillugu radiuukkut apersorneqarner-
mini nunarput tamakkerlugu kisit-
sisit imaattut saqqummiuppai:
imigassat kimittuut
1969-1973-mut atorneqarneri 5 pct.-
mik alleriarsimapput.
immiaaqqat
1969-1973-mut atorneqarneri 44
pct.-mik alleriarsimapput.
1969-mi pisiavut 18 miliuunit pallil-
lugit naleqarsimapput.
1973-mi pisiavut 26 miliuunit pallil-
lugit naleqarsimapput.
1975-mi kisitsisit kingullerpaat pis-
sarsiarisavut malillugit pisiavut 30
miliuunit pallillugit naleqarsimap-
put.
viinnit nerrivissiutit (rødvinit hvid-
vinillu)
1969-1973-mut atorneqarneri 137
pct.-mik alleriarsimapput.
1969-mi tunisat literinngorlugit:
133.600 liter
1973-mi tunisat literinngorlugit:
316.300 liter
puiaasat 400.000 missingi.
viinnit kimittunerit
1969-mi tunisat literinngorlugit:
43.000 liter
1973-mi tunisat literinngorlugit:
52.000 liter
tassa 20 pct.-mik annertuseriarsima-
voq.
naalattut quui (lys pilsner)
1973-mi nuna tamakkerlugu tunisat
500.000-upput.
tunineqartarnerat assigiinngeqaaq:
Qaqortumi pigisaanilu tunineqarsi-
mapput 100.000 missaani
Nuummi pigisaanilu tunineqarsi-
mapput 70.000 missaani.
immiaaqqat illoqarfinni ukunani
tunineqarsimapput:
1973-mi Nuummi tunineqarsimap-
put 5 miliuunit nalingi.
1973-mi Maniitsumi tunineqarsi-
mapput 2,1 miliuunit nalingi.
1973-mi Sisimiuni tunineqarsimap-
put 2,1 miliuunit nalingi.
tigusimavarput
»naalakkersuinikkut immikkoorniar-
fiunngitsunut kateriffiusoq« qanoq
paasisariaqarpa ?
AG nr 21-mi inuusuttut qupperne-
ranni uani ilanngunneqarsimavoq
Kalaallit-nunaanni inuusuttut kat-
tuffiat-nut pilersinniarneqartumut
siunnersuut kikkunnit suliarineqar-
simaneranik nalunaarsimanngitsoq.
Siunnersuusiap immikkuualuttor-
taasa ilaat uparuagassartaqarput
inuit ilaannit soqutaalluanngitsutut
isigineqartaraluartunik eqqarsaati-
gillualaaraannili kattuffiup demo-
kratiskiunerusumik ingerlanneqar-
nissaanut pingaaruteqartunik.
Eqqaamavara 1975-mi upernaak-
kut aviisikkut naalakkersuinikkut
soqutigisaqaqatigiinnit ingerlanne-
qartukkut oqallinneqaleraluartoq
uparuarniakkama assipaluanut
tunngassuteqartumut. Tassani assor-
tuussutigineqarpoq Qaammarsaa-
nikkut Kattuffiup repræsentantska-
bia (aallartitai) qanoq ilillugu »nam-
minissarsiunnginnerusumik« inut-
talersorneqarsinnaagaluartoq. Aal-
lartitat ilaat isumaqarpoq Qaam-
marsaanikkut Kattuffik »namminis-
sarsiunnginnerusik« ingerlalissasoq
peqatigiiffiit naalakkersuinermut
tunngasumik ingerlataqartut Knapp,
Gas, Dga il.il.) ilaasortaajunnaar-
pata. Allali aviisiminngaanneersoq
isumaqarpoq tamanna eqqarsaati-
gilluagaanngitsumik isummerneru-
soq, ilaasortanillu ataasiakkaanik
peersitsineq kattuffiup tamatigoor-
tuunissaraluanik qimatsiartornerus-
sasoq.
Kingulliup oqaatigisai matumuuna
erseqqissaqqikkumavakka. Aam-
mattaqq isumaqarpunga malittari-
sassanut siunnersuusiami 2-mi allas-
simasut, tassa kattuffiup siunerta-
rissagaa Kalaallit-Nunaanni inuu-
suttut peqatigiiffiinut naalakkersui-
nikkut immikkoorniarfiunngitsunut
kateriffiussalluni, eqqarsaatigillua-
gaanngitsumik ilanngunneqarsima-
sut. Taamatut malittarisassaliorneq
aammattaaq soqutigisaqaqatigiinnik
kikkunnilluunniit inuusuttunut inui-
aqatigiinnullumi tamarmiusunut
suliniuteqarusukkaluartunut pinn-
gitsoortitsiniarnertut isigisariaqas-
saaq. Ilanngullugu taasariaqarpoq
siunnersuusiami immikkuualuttut
imminnut assortuummata. Kattuf-
fiup siunertarisassaatut taaneqarput
naalakkersuinermut tunngassutile-
rujussuit, soorlu makku: Nunatta
Danmarkillu nunaasa allat akor-
nanni suleqatigiinneq qilerutaasullu
nakussassarumallugit. Paragrafi-
milu tassani taaneqartut allat tama-
vimmik naalakkersuinikkut isum-
mernerupput. Taamaakkaluartorli
peqatigiiffiit naalakkersuinikkut
ingerlataqartut ilaasortariumane-
qanngillat. Taava?
Naggataagut: Kattuffik anguniak-
kamigut tamatigoortumik ingerlani-
assappat ingerlatseqataarusuttunik
mattussiniartoqartariaqanngilaq.
Taavalu tassunga tunngassuteqar-
pallaanngikkaluartoq: Taaguut
»niivertoqarfik« (koloni) suli atorne-
qarami?
Svend Møller. K'aersut.
3/6-76.
Siunnersuutit pineqartut aaqqissui-
sut sisimiuninngaanniit nassiussar-
siarisimavaat. Paasisimavarput siun-
nersuutit taakkua ukiut arlallit ma-
tuma siornatigut sananeqarsimasut,
uagulli ilannguppavut assersuutitut
atornerullugit.
aaqqissuisut.
ataatsimeersuarnerup nalaani taasisitsinerit ilaat. ass.: Beth K. Thomsen.
Nuummi inuusuttut
ataqatigiit oqalugiaataat
Sisimiuni inuusuttut ataatsimeersu-
arnerata ammarneqarnerata kingu-
ninnguatigut Nuummi inuusuttut
ataqatigiit ima oqaaseqaateqarput:
Qaqutigoorpoq inuusuttut taama
amerlatigisut nunatsinni ataatsime-
ersuartarnerat, uagullu Nuummi
inuusuttut ataqatigiit tungaannit
eqqarsaatigisimasagut naapertorlu-
git oqalugiaatissaq imaattoq saq-
qummiunniarparput. Oqalugiaatis-
sap uuma anerpaamik imaraa atat-
simiinnerup maani Sisimiuni pisup
annerpaamik pissarsivigineqarnissaa
angusaqarfiunissaalu. Nalunngilar-
put oqallisigisassarpassuit assigiinn-
gitsut ataatsisimeersuarnermi eqqar-
torneqarumaartut kiisalu aamma
anguniakkat eqqarsaatersuutillu
saqqummiunneqartarumaarlutik.
Tamatta nalunngilarput sunaluun-
niit ataatsimik tunngaveqarluni assi-
giinngitsulluunniit aqqutigalugit su-
liniaraluaraanni angusassaq piaar-
nerusumik aammalu isornaatsumik
kusanartumillu naammassineqartar-
mat. Tassa eqqarsaatigisimavarput
ataatsimeersuarnissaq ingerlanne-
qartussallu tamarmik tunngaveqaru-
maartut ataatsimik.
Siullermik eqqartulaarsinnaavagut
suleriaatsit inuusuttut akornanni,
nalunngilarput sineriapput isorarto-
qisoq inuillu siassimaqisut assigiin-
ngitsorpassuarnillu suliniuteqarlutik
eqqarsaatersuuteqartarmata. Nalun-
ngilarput ukiuni kingulliunerusuni
inuusugut tamatta kissaatigiartuin-
narsimagipput namminersorneruler-
nissaq kiisalu takorloortarlugu siu-
nissami namminersulivinnissaq. Su-
leriaatsit assigiinngitsut ullutsinni
takusartakkavut naapertorlugit na-
lunngilarput tamatuma anguniarne-
ranut ilaanni iliuutsit naapertuuttu-
uneq ajortut. Nalunngilarput uparu-
aanerit aammalu iliuuserineqartut
ilaanni assuareqqajaanartartut kiisa-
lu nammineq qanoq iliuuserisat an-
nertuumik illersorneqartarlutik, tas-
sani eqqaasinnaavarput inuusuttut
suleriatarnerat aammalu siumukar-
niarnermi qanoq iliuuserisartagaat
takussutissarpassuit assigiinngitsut
taallatsiarsinnaavagut, soorlu inuu-
suttut peqatigiiffii assigiinngitsut in-
gerlaniarsarisut aammalu inuutissar-
siutinik nutaanik ingerlatsiniarneq
kiisalu nunap nammineqiluani qa-
ammarssaanermi suliniuteqartar-
neq.
Suliniutit tamakkua assigiinngitsut
aammalu ilioriaatsit ingerlanniarne-
qartillugit tamatigut nalunngilarput
aqqut sorleq atorniarneqartartoq,
amerlanertigut aqqut atorneqarajut-
toq tassaasarpoq naalagaaffiup anin-
gaasaataanik imaluunniit kumuunip
landskassilluunniit aningaasaataa-
nik tunngaveqarluni ingerlatsiniar-
neq. Assigiingitsut ingerlanneqartil-
lugit takussaasarpoq suliffeqarfinnut
aammalu aningaasaateqarfinnut as-
sigiinngitsunut qallunaat nunaanni
ingerlanneqartunut noqqaassutit
ingerlanneqartarneri.
Oqaaseq namminersulerneq aam-
malu namminersornerulernissaq
uterfigeqqilaartigit. Taakku oqaatsit
eqqaasagut siulliit taakkununnga
naapertuutinngillat. Nammineerne-
rulerneq isumaqarpoq nammineq
assaat pissarsiallu atorlugit inger-
lanialerneq, namminersulerneq isu-
maqarpoq allanik isumalluuteqan-
ngivilluni ingerlaneq. Taamaattumik
inuusuttorpassuusugut maani kater-
sorsimasugut namminersulernissaq
kiisalu nammineernerulernissaq kis-
saatigaarput, taamaattumik kissaa-
tigaarput takorluugarpullu naam-
m.assissagutsigu imminut piumaffi-
gin^rup kisimi tamanna piviusun-
ngortissinnaavaa.
Suliariniakkavut aalaaqqaataanin-
ngaanniiit aallartinneqartut tamar-
mik uagu.tsinninngaanniit pinngor-
tariaqarput. Suulluunniit ingerlan-
niakkagut nammineerluta pilersita-
riaqarpagut. - Taamaattumik sulia-
riniakkavut sumulluunniit sammiga-
luarpata isumaqatigiissutaasoq siu-
nertaralugu sulisariaqarpugut naak
ilaanni allat qallikku} atugarisatsi-
gullu milliliiffigineqartassagaluar-
luta.
Massakkut piffissanngorsimavoq
nunatsinni pissusiusut piviudumik
qiviassallugit. Nunarput danmarki-
mut ilagititaavoq, tamannali nunap
inuisa iluarinngillaat, nunarp'ut dan-
skinit aqunneqarpoq tamannalu nu-
nap inuisa aamma iluarinngi.laat,
nunarput danskinit aningaasalersu-
gaavoq tamannalu nunap inuisa
ajorinngilaat amerlanerusunillu piu-
mapput, tamannali naammaginagu
aamma ikiuutinik aqutsiumalerput.
Suliassaq angeqaaq, suliassarlu
naammassissagaanni taakku taane-
qartut ilisimaqqaartariaqarput, nu-
kiimmi maangaannaq atorneqartut
annertoqaat ukiorpassuarnilu kalaa-
liussutsimut naleqarsimapput.
Oqaaseq ATAQATIGIINNEQ tas-
saali kingulissat pillugit isumarlu
ataaseq aallaavigalugu naggatissaq
tikillugu sulineq.
Nuummi inuusuttut ataqatigiit
Inuusuttoqatigut matumuuna kajumissaaqqin-
niarpagut quppernermut uunga allattaqqullu-
git. I Mit allanngikkuit qupperneq ingerlasin-
naanngilaq! Allaffigisigut uunga:
Inuusuttut aaqqissuisoqarfiat
box 275
3900 Nuuk
23