Atuagagdliutit - 19.10.1978, Blaðsíða 27

Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Mee
Angalaniler-
PissiUaqqinneqisaattut
H. C. Andersenip oqaluttualiaa
NAQQIUT!
Meeqqat qupperneranni ki-
ngullermi oqaasitoqqat pillugit
timemgit
Allattoq:
Karl Abrahamsen
Kiassuaq uuminalaarluinnarpoq.
Takusassalli kusanaqisut tupinnaqi-
sullu kiassuaq misigiunnaartippaat.
Ulluni sisamani Genevemiissamaarat-
ta tupersimaartarfiit ilaata inissar-
siortarfiannut saaffiginnippugut. Qu-
janartumillu suli ulikkaarsimanngim-
mat tupertorfissatsinnik pitsaaner-
siunnarpugut. Tassalumiaasiit paa-
sillugu aamma tamanna nunarpas-
suarnit asssigiinngitsunit pisunik u-
likkaarluinnartoq. Tamassa ilaat olie-
siorf eqarf issuarninngaanniit agger-
sut. Biilinnguujuat qanoq-una ani-
ngaasanik amerlatigisunik naleqara-
luaqinerpoq.
Ingallutillu oqaasii paasiuminaap-
put!
Tupertorluta naammassigatta tat-
sip killinganukarlunga taannaqa im-
miussillunga aallartippunga. BSndin-
nguamik nassataqarama. Oqalullu-
nga aallartisimalertungalu eqqannpt
inuit uneralerput. sutummi taamak
oqalussorisarpaannga!
Oqartittarpakka: »Immaqaana una
inoqajuitsumit kujallerminngaaniit
aggersimasoq!«
Najugarilikkatta akinnguaaniippoq
timmisartunut mittarfissuaq. Timmi-
sartorsuit mittut aallartullu paarla-
kaatiinnavipput. Mittarfik qaqqamut
qaninnermik tinginiamerat minniar-
nerallu nipitoorujussuusarpoq. — U1-
lumiummat kiattorsuusimavoq. Un-
nukkiartornermini emiinnaq nuisser-
poq taamalu sakkortoqisumik sialli-
lerluni. Kalleq sakkortoqaaq, innaal-
lattarnerili isiginnaarlugit kusanar-
luinnarput. Kallersuaq pigaluaq akit-
sinni timmisartorsuit tingerarnerat
avaanngunarlunilu qoqemartorsuu-
voq. Qujanartumilli kallersuaq aan-
ngariartuinnarluni nipangeqaaq.
Geneve alianaatsorujussuuvoq.
Unnulerluni alianaalluinnamera
puigorneq ajomaqaaq. Seqinersuaq
tarrikkiartomermini arriitsorsuarmik
aappilleriartorluni, ila pinngortitar-
suup alianaassusia. Seqinersuup tar-
rikkiartortup nalaani takusinnaavar-
put tissaluttuliapiluunersuaq. Isigi-
sap ila alutomassusia.
Tupersimaffitta eqqaa inoqaqim-
mat aliikkutassaaleqinanngeqaaq.
Aamma tasersuaq eqqannguatsin-
niippoq. Tassani timmissanik taku-
sassaaleqinanngeqaaq, tamassa qus-
sussuit naalungiannguatik inoorlaat
sulussuarmik ataannut iligaangamik-
kit taamaallaat ajorluinnaraanngil-
lat.
Aqaguani sutomiareeratta isuma-
qatigiippugut qaqqarsuit Alpit or-
ninniarlugit. Aallaleratta isigisarput
tasersuaq Genfersøen anorsalaan-
nguamit qaava pinnersagarujussuar-
tullusooq ippoq. Pinngortitarsuaq
tupinnaannartumik silarlussualemer-
migut. Qujanarli suut tamarmik a-
junngitsuungortarmata.
Benzinalersoreeratta nassarsinnaa-
savut tamaasa tigoriarlugit tupin-
nguarpullu isumannaarluariarlugu
aallarpugut, arrissunnagu.
Qaqqarsuarnut Alpinut majuarnit-
sinni malunnartorujussuuvoq silaan-
naap allanngoriartomera. Aanali tu-
pinnaqutaa: Tamaani ingerlalluarut-
torluta unitsinneqariarluta akiliisin-
naqakasillaaraagut. Ilanngaaserisut.
Qummukarnitsinni pissanganera i-
ngallunu alligami.
Uaanni qaqqarsuaq sivinganerisigut
ingerlalluta takkutillaaraat qaqqar-
suit qutaarlooqisut akunnerisigut
timmisartukasiit ataatsimik sarpillit
ulorianaqalutik timmiuarsinnat.
Nangikkumaarpoq
Pississartoq pillertarlu qatikorlu
tingisartuliaq unamminialersi-
mapput takuniarlugu arlartik ki-
na qutsinnerpaamut pississinnaa-
soq. Taavalu isiginnaarumasut ta-
maasa qaaqqoriarlugit unammif-
fissaminnut iserput; kinami tassa
ajornerusussaq.
Pissillaqqinnerpaap paniga pis-
savaa", kunngi oqarpoq, „unam-
misuni ajugaasoq akissarsiassa-
qartariaqarmat".
Sassaqqaartuuvoq pississartoq.
Taanna pissuserissaamermik ilik-
karsimasuugami isiginnaartunut
tamanut sikisaqqaarallarujoq,
aammami inunniittarami nalun-
ngisarigamigit.
Tulliulluni sassarpoq pillertaq.
Taanna atitunerugaluarluni iluse-
riffaarissuuvoq qorsunnillu qali-
paatilinnik atisaqarluni, inunngo-
ramillimi taamaatuugami. Nalu-
jaavorlu ægyptenimiunik ilagisa-
naajaavorlu ægyptenimiunik ila-
gisaKarltmi pingaartitaangaarami-
lu narsami inigisaminit tiguneKar-
luni nallukattanit illunguusiamut
inissinneqarsimalluni.
Taamaalillutik pississartoq pil-
lertarlu kinaassutsiminnik nalu-
naajaalluarput kunngillu panianik
nuliamissaminnut sapiutinngivil-
lutik.
Qatikoq nilliallanngivippoq, o-
qaatigaalli tassagooq isumalior-
nermit. Kunngikkullu qimmiata
kunioraluaannaq paasereerpaa i-
lagisarissuusoq. Kunngip tuller-
suata nipangersimaannaqqusaa-
sarluni pingasunik saqqarmior-
taarsimasup oqaatigaa siumut pi-
sussat qatikup ilisimareertarai.
Ilusaaninngooq nalunartanngilaq
ukiorlussanersoq ukiorissaassa-
nersorluunniit, uffa silassamik
naatsorsuisartut ilusaannit ta-
makku paasissallugit ajomartara-
luartoq.
„Uanga oqassanngikkallarpu-
nga“, kunngi oqarpoq, „isumaliu-
tikka oqaatigissallugit pisariaqar-
tinneq ajorakku“.
Taamaallutimmi pissinnialer-
put. Pississartoq pissikkami qul-
langaarsimammat takuneqanngi-
larluunniit. Taamaariarmallu o-
qaatigaat pissinngitsoorsimaso-
rooq. Nakutitseriaraluarsimasoq.
Pillertaq pissikkami pississartup
angusaa qiteqqutiinnarpaa, kun-
ngi lu kiinaatigut aporlugu. Kun-
ngillu tamanna nuannaajallaati-
ginngeqaa. Qatikoq taannaqami
pississamaalerpoq. Kiisa isigin-
naartut isumaliulerput pississin-
naanngitsoralugu.
„Iluaallilemersoruna", kunngik-
kut qimmiata taama oqariarluni
sorlummimmat qatikoq pissera-
tannguarpoq saniporsortunngua-
mik kunngillu paniata issiaveeq-
qami kuultiusumi issiasup uppa-
taanut tulluni.
Taava kunngi oqarpoq: „Qut-
sinnerpaamut pissittoq tassa pa-
ninnik eqquisoq, qarasarissullu
kisimik taama isummersinnaasar-
put. Qatikup saanikuinnaasorisap
qarasarissutsi takutippaa“.
Taassumalumi kunngip pania
nuliartaaraa.
„Uanga qutsinnerpaamut pis-
sikkaluarpunga", pississartoq o-
qarpoq, „kisianni sussa isumami-
nik. Kunngip paniata saanikuin-
nakasik taanna piinnariannguarli-
uk. Uanga qullarnerpaagaluarpu-
nga, kisianni silarsuarmiut up-
perumallutik takujumasartagaat
tassa timi atitooq“.
Taava pississartoq nunanut aal-
larpoq sakkutuunngoriartorluni.
Oqaatigisarpaat tamaani arlaanni
toqutaasimasorooq.
Pillertaq kussiamut pilluni aqu-
pivoq silarsuarmilu pisartut paa-
sinanngitsut eqqarsaatigalugit.
Taavalu naggataatigut ima oKaan-
narpoq: „Pisarialik tassa timi atd-
tooq, pisarialik tassa timi atitooq".
Taannalu taallaldullugu erinarso-
rujuulermat imaallaat pissillaq-
qinneqqisaattu tusarpavut. Upper-
narsisinnaanngilarpulli oqaluttuaq
tamanna ilumoomersoq, naqitaa-
galuilluunniimmi uppemartuaan-
nanngimmata.
Annoncér i
GRØNLANDSPOSTEN
NAQQIUT!
Meeqqat qupperneranni ki-
ngullermi oqaasitoqqat pillugit
allaaserisami allanneqarsima-
voq Qusersaq (isip qaqortor-
taa). Naqinnerliugaavoq. I-
maattussaavoq: Quersaq.
Ilumut taamaappa?
1. Tulugaq timmissanut tigut-
sililinnik taaneqartartunut
ilaavoq!
2. Indianerit Afrikami nuna-
qaraluarsimapput kingomali
Amerikamut nunasisimallu-
tik!
3. Qaasuitsup Killeqarfia Sisi-
miut kujatinnguanniippoq!
4. Ulloriaq Venus uagut taa-
sarparput „Ullup Malittaa“!
5. Uloqarfik Nuuk 250-inik u-
kioqarpoq!
'bOAeuiisjaajebau
-iSijaBbBunu iiuinBBie^ jjtui
-nnsiAis ngnipibbois buubui
-BJ, 'iBJaujoSuui-ogs inpin
^tTUBJOuid inummnN dapagg
subh boAEBSSB} boiJBbauiSiq
-nisJO^nqiBU bBSEV" bBpSu
-unbba 's 'bodiobba > ‘bod
-aobba g indjajo^jeisBunu
piuiBJiuauiv imjuBnssnfnj
-Buunsn3ui3{ Ibbs^bb imtuiB
jjiun^tobEQ 'iBJBbojnut dBaju
-auiV tuauBipui ’bBiiSuunM
-ba Z 'iBBjaiJBbba iBbbBBiui
-un; bBSnpij, 'bBnSuunbba I
xixnssniv
LILLEGUT
f NÅH, JA/ MEM JE& TÆNKTE NO. AT
— Olia pillugu oqaatsit
nangaaramik,
taamaattumik
ta!
t soqutigi- — Kisianni maanna ilaginiartigut,
Hammerilu qaqqamukarniarpugut
ujaqqanik soqutiginartunik nas-
saarsiorluta!
professor Fippe,
nassaarniaraluariar-
— Lillegut,
ginngilaq!
taamak ajornanngitsi-
— Ilaanarujussuaq!
— Tutikkut Piitarlu
pat?
ilaasinnaap-
— Qaaniaritsi! Aallarniarta! — Uffami! Isumalioraluartungaana
— Ataguli! Utaqqilaariarit. Oqor- aqqutaani immuerniarfiit ilaanni
saatissatsinnik taquassatsinnillu immussillutalu iffiarsisinnaasugut!
aalleqqaarallarta! — Suup immua?
— Immuerrviarfik sumiittoq?
^MÆLK? VEP DO IKKE DET?• — DET
DEJLI6T/ DET FAR MAN FRA KOEN
KOEN? SIKKE
MANGE
MÆRKELIGE
ORD, DO
KENDER/.
JEG SKAL NO« SENDE EN BILLEDBOG
HEROP TIL JER, MEN LAD OS NL) GpRCy
Suup immua? Naluiuk? Tassa — Nersussuaq, tassa suna?
nersussuup immua, mamartoru-
jussuaq.
— Nersussuaq? Ila oqaatsit eq-
qumiitsut ilisimasatit amerlaqaat!
— Professoriugamami!
— Nersussuaq aavertut angiti-
gaaq, tuugaavili niaquata qaava-
niipput qummut sammillutik. Sisa-
manik nioqarpoq, imalu nilliasar-
po«: MUUH! Aamma naamigut
iviangeqarpoq!
— Silarsuarmi uumasut eqqumiit-
sut amerlasimaqaat!
— Salloqittanginnerpisigut?
ElRTME AKSBy_
— Atuakkamik assilissanik ulik-
kaartumik nassikkumaarpassi. Qaa
aallarniarta ... !
FOKTSKTTB6
27