Atuagagdliutit - 14.05.1980, Page 30

AG
Meeqqanut. Meeqqanut. Meeqqanut
I mmeeqqutaalaq
Timmiaaraq normumi aallami eqqartoreeratsigu ua-
ni aasap timmiaa imeqqutaalaq eqqartulaassavar-
put
Timmiaq imeqqutaalaq aasap
timmiaraa kusanaqisoq. Timmi-
gaangami oqippaseqaluni timmi-
sarpoq. Qalipaatigai aappaluttoq
qaquaartoq qasertorlu kiisalu
qarluraangamik allaaneq ajorlu-
tik suna sajukalaarpaluttoq.
Majip naalernerani takkuttar-
put tamangajammillu septemperi
naaleraangat tammartarlutik.
Timmiaq taanna nunarput ta-
makkivillugu takussaasarpoq ku-
jasinnerusumili qaqutigoornerul-
luni.
Kisianni nunarput tamakkin-
gajavillugu nassaassaagaluarluni
ilaatigut nunatta ilaani peqann-
gittarpoq. Soorlu assersuutigalu-
gu Nuup eqqaata kujasinnerusua
peqanngilaq. Imaanngilarli tassa
kujammut soqanngitsoq, tassami
Qaqortup eqqaata avannarpasin-
nerusuani nassaassaagamissaaq.
Kujataani nalinginnaannginnera-
nut pissutaasoritinneqarpoq ku-
jataa sikorsuaqartarmat.
Nunatsinni imeqqutaallat Di-
skobugtimi amerlanerpaajupput.
Tamaani timmissat imeqqutaal-
lat tusintilippassuit qeqertani
najugaqarput. Imeqqutaalaq uu-
masuaqqanik qalerualinnik im-
map qaangajaani uumasunik neri-
saqartuuvoq. Imeqqutaalaq uki-
akkut aallartinnani puallarserlu-
artarpoq. Amimi ataatigut orsu-
nilluarsimasarpoq angalanissami-
nimi sivisuumik iluamik nerisa-
qarnaviannginnami taamaammat
puallarserluartarpoq. Septempe-
rimi aallaruni avasissumukassa-
aq. Avasissumiit ingerlaarnini tu-
pinnartoq aallartittarpaa tassalu
Davis Strædimit kujammut in-
gerlaqqaartarpoq Kap Farvellimi
kangimut sangulluni imarpissuaq
Atlarterhavet aqqusaarlugu Eu-
ropap kujataanut Afrikkalluunni-
it avannaanut aqqutaasoq. Kin-
gorna Afrikap kitaata sineriaa
aqqusaarlugu inerlaqqittarpoq
tassalu ornigartik tamanna sep-
temperi naaleraangat tikittarlu-
gu. Tamaangaannarli imeqqutaal-
lat uninneq ajorput. Tassami suli
ingerlaqqittarput sikuiuitsup ku-
jalliup iluliaasa akorni orninniar-
tussaavaat. Afrikkap kitaata si-
neriaanit imarsuaq 3000 km.-inik
isorartussulik aqqusaarlugu siku-
iutsup kujalliup eqqaanukartar-
put. Tassalu desemberimi imeq-
qutaallat ukiivissartik tikittarlu-
gu. Tassalu imeqqutaalaq ukiu-
mut marloriarluni 25.000 km.-it
ingerlasarpai. Timmiaq imeqqu-
taalaq nunarsuup uumasuinik se-
qinnisaarnerpaasutut taaneqar-
tarpoq. Nunatsinnimi seqerngup
kaaviinnarfiani aallaraangami si-
kuiuitsumut pisarpoq aamma se-
qerngup kaaviinnarfiani. Ukiu-
mullu imeqqutaalaq qaammatini
arfineq marlunni seqinersiortar-
poq. Taamaattumillu seqerngup
timmiaanik taaneqartarpoq.
(ilanngussaq atuakkamit: timmis-
sat Kalaallit Nunaanni-mit tigu-
saavoq)
Nunatsinni
bordtennissimik
pissartanngorniunne-
rit
Ataasikkaarluni unannminerni
pissartanngorpoq nukappiaqqa-
ni: Mathæus Larsen Aqissiaq.
Niviarsiaqqani pissartanngor-
poq: Jette Brandt Kussak.
Iligiiarluni unamminerni pis-
sartanngorput akuleriillutik: Jet-
te Brandt aamma Peter Mogen-
sen Aqissiaq. Iligiiaarlunilu aju-
gaapputtaaq: Jette Brandt aam-
ma Dora Olsen Kussaq tassa nivi-
arsiaqqani. Nukappiaqqanilu pis-
sartanngorlutik: Mathæus Lar-
sen aamma John Petersen.
Allaffigisassat
Allaffigisassarsiorpunga niviarsi-
aqqamik nukappiaqqamillu 14-
16-nik ukiulimmik. Valdemar
Poulsen, Plateauet Blok B 202,
3912 Sukkertoppen.
Haluu meeraqatikka, Uanga Jaa-
kumik ateqarpunga. 12-nik ukio-
qarpunga. Qassinilluunniit ukiul-
lit allassinnaapput. Uanga nuan-
narisakka arsarneq, piniarneq
aallarsimaarneq. Allanniarussi
uunga allassinnaavusi: Jakob
Skade, Ukkusissat, 3961 Uum-
mannaq.
LILLEGUT
- Nå, aallartariaqalerpugut Bamse - llaana! _ Naammassipallassavakka! _ jassa inerpusi, Aallarniarta!
ilagalugu, qimmit anulersorniakkit.
Haluu allaffigisassarsiorpunga.
Uanga Hildamik ateqarpunga 15-
nik ukioqarpunga. Niviarsiaqqa-
nik nukappiaqqanilluunniit 15-16
. ukiulinnik allaffigisasassarsior-
punga. Alakkusuttut uunga alla-
annarsinnaapput: Hilda Thomas-
sen, Zeebsvej B 523, 3962 Uper-
navik.
Haluu meeraqatikka. Uanga ate-
qarpunga Magdaline (Naja) 13-
nillu ukioqarlunga. Allaffigisas-
saiorpunga niviarsiaqqamik nu-
kappiaqqamilluunniit. Soqutigi-
saraakka nipilersuutit, sisorar-
neq, eqaarsaarneq. Allakkusuttut
uunga allassinnaapput: Magdali-
ne Filemonsen, Kangaatsiaq,
3950 Aasiat.
— Hov, utaqqilaaritsi! Ataata Bamsilu — Ikiortariaqassavakkit! _ Sooruna pangalluseraluartut? — Bamse aaginnarianngorpat aallarni-
aamma ilaassapput! Illit oqaravit »Aallarniata« qimminut assaagut...
oqaatsitit sianigissavatitl fortsættes
30