Atuagagdliutit - 18.12.1980, Qupperneq 4

AG
Sovjet aamma
aningaasarsiornikkut
ajornartorsioqaaq
Aleksej Kosygin qanittukkut tunuartoq
tamatumunnga pisuusutut tikkuarneqarsinnaavoq.
Juutinut
qinuginninneq
sakkortusiartulersoq
Ukiuni kingullerni 16-ini Sovjet-
unionimi ministerinut qullersaasi-
masoq Aleksej Kosygin issatsian-
nguaq atorfimminit tunuarpoq.
Taanna kingoraarneqarpoq 75-i-
nik ukiulimmit Nikolaj TikLonov-
imit. Kosygin nammineq 76-inik
ukioqarpoq qaammatinilu arlalin-
ni napparsimasimalluni.
Ministerit qullersartaavat o-
qaatigineqarpoq misilittagartual-
laanngitsorooruna, isummertar-
neralugooq erseqqarippallaarta-
rani. Taassuma toqqarneqarnera
Brugskunst
NYHED!-NYHED!
Forhandlere søges til håndsmedi-
er relieffer, 10 mod.
Lysestager væg-mod. 6 forskelli-
ge m.m.
L. KLOKNER
Saralystparken 25
8270 Højbjerg
ima alaatsinaattunit nassuiaatis-
saqartinneqarpoq Sovjetimi qul-
lerpaami nunap nammineq iluani
pissutsinik allanngortitsinissaq
ornigineqanngitsoq. Ullumikkut
nunap nammineq iluani naalak-
kersuinikkut ajornartorsiutit an-
nersaraat inuiaqatigiit aningaa-
sarsiornerat. Sovjetimi suliffis-
suaqarnikkut kigaallanganerusu-
mik ineriartorneqalersimavoq si-
ornatigumut naleqqiullugu. Ta-
matuma kinguneraa inuuniarnik-
kut ineriartornerup kigaallatsi-
taanera.
Pisuutitaq?
Tusagassiortut tuluusut Sovjetu-
nionimi aningaasarsiornikkut ine-
riartorneq sammigamikku isuma-
qarnerarput Aleksej Kosygin ani-
ngaasarsiornerup ingerlanerlior-
neranut pissutinneqarnissaminik
ilimasuttariaqartoq.
Kosygin ukiuni 40-ini Sovjetit
qullersaanni akisussaaffeqarluar-
tunik suleqataasimanermini ani-
ngaasarsiornikkut ingerlatsineq
sunneeqatigingaatsiarsimavaa.
Oqalugiaammi tusaamasami
1965-imi oqalugiaatigineqartumi
taavaa Stalinip nalaani aningaa-
sarsiorneq kukkusumik ingerlan-
neqarsimasoq. Namminerlu taa-
manikkut anguniagassat marluit
saqqangiuppai: Nioqqutissanik
pitsaasunik tuniniaanerullualer-
nissaq, suliffissuarnilu siulersui-
sut namminersornerusumik pe-
riuseqartarnissaat, tassa ani-
ngaasatigut sinneqartoorutinik
namminneq iliuuseqarnermikkut
pilersitaminnik atuinissaminnut
qilersugaannginnerulernissaat.
Anguniagaasoq tassaavoq nioq-
qutissiorneq eqaannerusoq aki-
kinnerusunik nioqqutissiortoq.
Iluatsinngilluinnarpoq
Ukiunut tallimanut pilersaarusi-
aq taanna atorlugu sananeqarsi-
mavoq iluatsinngilluinnarsima-
voq. Taamanernit Kosyginip isi-
gineqarnera qaangiutinngitsumik
milliallappoq. Tamanna isuma-
qarpoq Leonid Bresjnevip akuu-
nerulerneranik kiisalu taamaner-
nit »angussuartanngorneranik«.
Sakkutigut isumaqatigiissut
pisariaqarpoq
Tuluit tusagassiortut marluk al-
lapput Sovjet USA-mik sakkuti-
gut qalliuniarnermut akisoqisu-
mut peqatigitillugu innuttaasut i-
nuuniarnikkut pissatigut pitsan-
ngorsaavigineqarnerannut akis-
saaleqisoq. Taamalu ingerlaan-
narnissamut aningaasarsiornik-
kut imminnut artukkersinnaallu-
ni. — Tamanna pissutaasunut i-
laavoq Sovjetip isumaqatigiis-
summik SALT Il-mik pisariaqar-
titsilluinnarneranik (SALT II —
USA-mik isumaqatigiissut sak-
kut killilersimaarneqarnissaat
pillugu, aaqqiss). Tamannalu pis-
sutaavoq Sovjetip sakkutooqar-
nikkut nunani qanitamini kaajal-
laasiminilu makinniarsariuartu-
nut annilaangassuteqariartuin-
narneranut.
Oktoberip aallartisimalerne-
rani Parisimi juutit naalagiar-
tarfianni qaartitsineq peqati-
giinnit »nazistinit-nutaanit«
piliaavoq. Nazistit-nutaat
taakku imminnut taasarput
»National-Europæiske Nazis-
ter«. Piliupiluttut qaartartoq
qaartussamik 10 kilomik pilik
naaiagiartarfiup isaariaanut i-
nississimavaat nalunaaqqut-
tamit qaartinneqartussan-
ngorlugu. Qaartartorli minut-
sialunnik sioqqutsilluni qaar-
poq. Inuit sisamat toqutaap-
put 20-illu missaannit ikili-
gaallugit. Piffissaliussaq eq-
qorlugu qaarsimagaluaruni
juutit 400-it missaanni naala-
giartarfimmit anileruttortut
qaarsimassagaluarpoq.
Qaartitsinermut akisussaaniar-
tut imminnut nalunaarutigisut
tassaapput peqatigiit Nazistit
nutaat FNE. Siornatigut taasara-
luarput FANE, kisiannili tulorut-
sit (franskit) pinerluttaalisitsisui-
sa oqartussaasa inerteqqutigisi-
mavaat. Kinguningaatsianngua
peqatigiit saqqummeqqissimap-
put taallutillu FNE, allaffeqarfiat
allaanngilaq peqatigiiffiup siulia-
ta inerteqqutaasut allaffeqarfia.
FNE arlaleriarluni qaartartumee-
risareersimavoq. Juutit pisiniar-
fii, atuarfii, meeqqanik paaqqin-
nittarfii allallu Frankrigimi pigi-
saat serlersaarneqartarsimaqaat
qaartartumeerisarnikkut.
Pinerluttaalisitsisorpassuit
ilaasortat
Tulorutsit nunaanni (Fankrig)
juutinut qinuginninnerup nutaap
eqqissiviilliulerneq nutaaq piler-
sissimavaa. 1970-ikkut ingerlane-
ranni pileriartorsimavoq. Taassu-
malu peqatai »Nazistit nutaat«
nunani Europamiittuni allani
soorlu Italiami, Noorliillu Killiit
nunaanni pinngortalersimapput.
Nazistit-Nutaat Tulorutsit nu-
naanniittut namminneq oqaati-
gaat peqatigiiffitsik 25.000-it
missaanni peqataalluartunik ilaa-
sortaqartoq. Aamma oqaatigat
taakkunannga 5.000-it missaat
pinerluttaalisitsisutut atorfeqar-
tut taakkulu sunngiffimminni pe-
qatigiiffimrriik aallussisartut.
Juutit isornartorsiuinerat
Parisimi naalagiartarfimmi qaar-
tartumeerinerup kingorna Tulo-
rutsit nunaanni juutit peqatigiif-
fissui tulorutsini pinerluttaalisit-
sisunut sakkortuumik isornartor-
siuteqarput. Oqarput pinerluttaa-
lisitsisut sapinngisartik tamaat
juutinut qinuginninnermik nu-
ngusaaniarsimanngitsut, pi-
ngaartumik Nazistit Nutaat qi-
nuginninnerannut. Ukioq man-
naannaq juutit suliffeqarfiinut
juutinullu nalinginnaasunut qin-
ngasaarinerit ilungersunartut i-
sertortukullu pinerliisarnerit 40-
it missaat nalunaarusiorneqarsi-
mapput. Manna tikillugu piner-
luttaalisitsisut pisuusunik nas-
saarsimanngillat.
Pissutaanerluni pinerluttaali-
sitsisut taama amerlatigisut
naamminneq Nazistinut Nutaa-
nut ilaasortaanerat? Juutit peqa-
tigiiffissui aperipput.
Aalisartut piniartut
savaatillillu
Ataatsimoorluni sillimmasertinnissamut inatsisitigut piumasari-
neqartumut allattinnissarsi eqqaamasimavisiuk (Sulilluni ajuqo-
sersinnaanermut sillimmaserneq)?
Nalorniguvit kommunemukarit ataatsimoorlutillu sillimmasertit-
tut allattorsimaffiannut ilaanersutit apeqqutigalugu.
Allattorsimasunut ilaanngikkaanni sulitilluni ajoquseraluaraanni
taarsiissummik pineq ajornaqaaq.
liaasortaasimasoq, soorlu assersuutigalugu ukiuni 30-ni, ukiu-
mullu aningaasarsisartoq 60.000 kr.-nik, sulitilluni ajoquseruni
kingorna suleqqissinnaajunnaarluinnarluni taava taarsiivigitis-
saaq ataatsikkut tunniunneqartunik 173.196 kr.-nik 67-inillu uki-
oqalernissami tungaanut qaammammut pisartagarissallugit
3.750 kr.-t. Piffissaq tamaat aalisartunut, piniartunut savaatilin-
nullu sillimmasertinneq akeqarpoq 288 kr. ukiumut.
Inuutissarsiutini taaneqartuni sulisutut atorfeqartuusimagaanni
sulisitsisup pisussaaffigissavaa sulisumi sillimmasersimanissaa.
Kalaallit Nunaanni sulilluni
ajutoorsinnaanermut sillimmasertarnermi
ataatsimiititaq
Box 260 . 3900 Godthåb
Fiskere, fangere
og fåreholdere
Har I husket at tegne den lovpligtige gruppeforsikring (Arbejds-
skadeforsikring)?
Hvis du er i tvivl, så kontakt kommunen og få at vide, om du
er optaget på gruppeforsikringslisten.
Det er enhver fiskers, fangers og fåreholders pligt at sørge for
at blive optaget på gruppeforsikringslisten i kommunen.
Er man ikke optaget på listen, vil man ikke få udbetalt nogen
erstatning, hvis man kommer til skade under sit arbejde.
Er man medlem, eksempelvis 30 år, og tjener 60.000 kr. pr. år,
og kommer så slemt til skade under udførelse af sit erhverv, at
man aldrig mere vil kunne arbejde med noget som helst, vil der
som engangserstatning blive udbetalt 173.196 kr. og yderligere
vil man hver måned, indtil man fylder 67 år, modtage 3.750 kr.
Forsikringen koster for heltidsfiskere, fangere og fåreholdere
288 kr. pr. år.
Hvis man arbejder som ansat i et af ovennævnte erhverv, er
det arbejdsgivers pligt at sørge for, at der er tegnet forsikring.
Det Grønlandske Nævn
for Arbejdsskadeforsikring
Box 260 . 3900 Godthåb
4