Atuagagdliutit - 02.03.1983, Side 40

Oqallinneq • Debat_
Inuutissarsiomeq
aalisamerinnar-
miinnerpa?
KNAPK inuutissarsiomeq pillugu
oqalliscqaraangami sammisagaasa
pingaarnersarigalugaat tassa aali-
s'akkat SAARULLIIT, piniartut a-
tugaat sooq minnerulitaasutut mi-
sinnartarpa? Uummannap Uper-
naviullu aallartitarisagai eqqaas-
sanngikkaanni piniarlulul inuutis-
sarsiorneq oqallisigineqanngippal-
laaqaaq sooruna?
KNAPK-mut ilaasortaanngilanga,
kisianni suliffeqaraluarlunga piniar-
tutut inuutissarsiomeq kutsimaffigi-
vallaanngilara, piniartuuneq misiller-
figisimagakku, piniartut atorsima-
saat misilitlagaallu tamaasa misilitta-
garisimavakka taamaattumik piniar-
tunik illersuerusuttuuvunga.
Ullumikkut inuuneq eqqarsaatigis-
sagaanni tusartuarpavut makku: U-
kioriuunersua, issersuaq sikuunersua-
lu. Avannaamiuusugut siku pinngit-
soorsinnaanngilarput. Tamatigullu
sikujaarnissarput kissaatigisatta an-
nerpaartarisarlugu. Avannaani siku-
neq ajuleraangatta ukiorluttarpugut
(sikkorlukkaangat). Nalunanngilarlu
ukiuni kingullerni sikusarnera siua-
riartorlunilu sinerissamut tamarmut
siaruariartussasoq ukiut quiil ingerla-
neranni. Soorlu kalaallit oqalut-
tuaanni taamanersuaq taama pisima-
soq. Taamaalissappat angallatit aali-
KinersinigssaK
tiguartiåssuserdlo
nålagkersuinikut sulcKatigiglTt (Par-
tiet) pilersineKarnerisa iluaKutigåt i-
sumat pitsaussut anguniagaicardluar-
tutdlo peKatigigl'i u lersi manerat. tai-
måikaluartordle pingartumik Kinersi-
neKalersitdlugo Kinersissartussugut
malugisimassarparput OKautsit tu-
ngavigssaKarpiångitsut KinerKusår-
nerme ilångussuneKartarnerat Kiner-
sissartunut (iguartiavatdlårtunut mi-
anerssorriginerussariaKaraluartut.
Partip Sujumut-p nunaKarfingmiu-
nut ugpilcrsitsiniutigiuarpå nangmi-
ncK nalagkersuissoKartitsilernermi-
gut nuiuiKarlTt sumiginagaussut pior-
sainiariigincKalcrnerat. ituåipordle:
Sujumut pilersincKångikatdlaimatdle
Landsrådime ilåtigut mana Atåssut-
ip nuiniassorlainik Landsrådime o-
KaldlisigitineKalermat nunaKarlit
piorsaiv ligineKamigssåt.
taimåitumik uvdlumikut Lands-
tingime ilaussortat isumaKatigissutait
nunaKarlingnut tiingassut tåukunå-
nga aK ut sissussul låssa nålagkersui-
ssoKarlitsissunik Sujumukunit nå-
magsiniameKartugssåuput åmalume
Atåssutdlunit atculsissiigaluarpat ta-
måko nåmagsiniarneKartugssåuput,
Landstingivme tamarmiussup isuma-
Katiglssutigisimangmatigik.
sulile maluginiagagssaunerussoK
tåssa parti Inuit AtaKaligit sujuligtai-
ssuat Sermitsiame aperineKarpoK A-
tåssut Kinersinerme amerdlanerussu-
teKåsagaluarpat siikut sulcKatigisl-
naunerait, akivoK takujuminåinerar-
dlugo, tåssagoK Atåssut EF-imut na-
lagauvfeKatigingnermutdlo ataniar-
tungmat. uvt'alo OKalugtuardlutik
EF-imit aninigssaK amerdlanerussu-
teKartumik akuerineKarérsimangmat
erKartorKigtariaKångitsoK. åmalume
Atåssut ip isumå påserersimagunara-
luarpå amerdlanerussuteKarneK atar-
Kiumangmago. kisalo Atåssutip na-
lagauvIcKatigingnermik iluaringning-
nera pivdlugo sulcKatigiumåsavå. i-
måinerdlune Sujumut Kardlume si-
nåinåtigut nålagauvfeKatigingnermik
iluaringnigtoK? kisalo oKautigå Atå-
ssul pisoKarpalugtåssoK nutånutdlo
akerdliussoK, tauvalo nålagkersuissu-
titallsagaluarune kinguariarneKåsa-
ssok. låssane ArKaluk Lyngep OKa-
riartausia ingassagtajårpalugtoK er-
sserKigpoK. Atåssutivme pisortcat a-
jungitsut iluatigai åmalume nutåt a-
jiingitsut sujunigssame iluaKutigiu-
mavai, kisiåne nutåt uvdlumikumut
sujunigssamutdlo nalerKusoringisane
pinagit.
taimåitumik agsut Inuit AlaKatigit
isumåt paitsunganartuarpoK, uvagu-
me påsingningnerput maligdlugo su-
junertaringmåssuk nunavtlne nang-
minTsassugut. nålagauvfeKateKarata,
filiasiorata, augtitagssarsiorata, nu-
navta pinialugagssartai inuniutigalu-
git.
tamåna nunavtlnut Issileriartortu-
mut Kåumatitdlo ardlaligssuit siku-
ssalerneranik ajornartorsiortitaussa-
lersunut politik nalerKUtingilan piso-
Karpalugpatdlårtumigdlo laissaria-
Kardlune.
manåkut 18-inik ukioKalersima-
ssut Kinersislnångormata åipåtigut
tupingnångitsumik parti Inuit AtaKa-
ligit inusugtunit aKungneKartoK inu-
sugtorpagssuarnit katerssuvtingorsi-
mavoK. Kujanartumigdlo sule inu-
sugtorpagssuaKarpoK sunut pisima-
ssunut påsingnigdluarKårdlu.tik isu-
mertartunik, taimailivdlutigdlo isu-
maliordluarérnermikut suliniaKati-
gigfingnut avdlanut ilångutartunik.
inusugtunguit-å, 18-inik ukioKaler-
simassuse Kinersiartulinglnivslne å-
malo partit ardlånut ilångutinginivsi-
ne erKarsardluarKårniaratdlaritse. i-
livse sujunigssarse sule uvdlumikut
tiingavigssiuniardlugo erKarsardluar-
nerunersut ilånguvfiginiartardlugit.
Levi Petersen,
Atåssut ilaussortaK.
sariutit qanoq pissappat? Aalisartor-
passuit piniartutut inuutissarsiomeq
sapersut nalunngilavut qanoq pissap-
pat? Atamanna tapiiffigeqqullutik
qinnuteqaqisut.
Piniartorliuna inuk akeqqortooq,
atukkani qanoq oqimaatsigigaluar-
pata inuttut atuiumasartoq nillianani
qinnulooqinanilu. Oqarsinnaavunga-
lu ukioq manna piniartut ilungersor-
nartorsiortut, ukioq manna nalunan-
ngitsumik ukiunut siuliinut naleqqiul-
lugu natsernik puisaasannerujussuu-
voq, nalunngilaralu piniartut Uum-
mannap eqqaani ukiarlualernerani
ajornartorsiuteqartut, pingaartumik
akilersugaqartut, tamannami tupin-
nanngilaq. Taamaattumik piniartut
ikiorsiiffigineqarnissaat pisariaqaler-
taraluaqisoq sumiginnarneqartutut
misiginartarpoq.
Piniartorliuna inuk akeqqortoq, a-
tukkani qanoq oqimaatsigigaluarpa-
ta inuttut atuiumasartoq nillianani
qinnulooqinanilu. Oqarsinnaavunga-
lu ukioq manna nalunanngitsumik u-
kiunut siuliinut naleqqiullugu natser-
nik puisaasannerujussuuvoq, nalun-
ngilaralu piniartut Uummannap eq-
qaani ukiarlualernerani ajornartor-
siuteqartut, pingaartumik akilersuga-
qartut, tamannami tupinnanngilaq.
Taamaattumik piniartut ikiorsiiFfigi-
neqarnissaat pisariaqalertaraluaqisoq
sumiginniarneqrtutut misiginartar-
poq. Massa naalakkersuisutta taman-
narpiaq ilanngullugu ilungersuutigi-
luaqigaat (amigartumilli), tamannalu
KNAPK-mi annertunerusumik oqal-
lisigineqartariaqaraluarpoq.
Massa naalakkersuisutta tamannar-
piaq ilanngullugu ilungersuutigiga-
luaqigaat (amigartumilli), tamannalu
KNAPK-mi annertunerusumik oqal-
lisigineqartariaqaraluarpoq.
Eqqarsaatigisigik piniartut 18 fod-
siniit qummut alliartortunik angalla-
tillit, illumik akilersugallit ilaatigullu
ataasiunngitsunik aquuteralalinnik
umiatsiallit qanoq atsigisumik am-
ngaasartuuteqartariaqartartut allaat
inoqutinnguamik ullormut inuussu-
tissaqarnissaat, taama pinianngikka-
luarlutik, sumiginnartutut ittarlugu-
Oqartariaqarpugut: Inuiaqatigi11
akornanni inooqataasut PINIAR-
TUT usornat nillianatik atukkatik
atorumallugit aalajangersimasut.
Noqqaassutigisariaqalerparpa1
benzinap solarillu akiisa milliallatsin-
neqarnissaat, naalakkersuisut tapiis-
suteqarnerisigut. Soorlu puisit amtt
taamatorpiaq pineqartut.
Eqqarsaatigeriarsiuk 1982-ip aa-
saani qallunaatsiaat ukiunik 1000-in-
nguisinneqarmata ikaartarfiliarsuaq
(talittarfik) ullormi ataasiinnarnii
atorneqartussaq milliuunit sinneqalu-
git akilik naalakkersuisutta ima ajor-
nanngitsigisumik aningaasalermas-
suk uumilliallattoqaraniluunniit. Tu-
pinn. Aatsaalli aningaasaliissutaasut
piniartunut atugassat.
Erik Aappalaartoq kalaallinit su-
tut isigineqarami? Kalaallinit siuaasa-
rineqanngilaq, toqutsisimaniniuna
pillugu qimaasoq, ataqqinartutut isi-
gisariaqanngitsoq, kalaallit Kalaallit
Nunaanni inuunerånnut sunniute-
qanngitsoq.
Paasinnerusukkussi Qillarsuak-
kunnik oqaluttuat atuagaq atuariar-
siuk, aatsaat tassa ataqqiniagassat.
Tamakkuluunniit sooq soqutigine-
qanngillat?
Nalunngilarput inuutissarsiut aali-
sarnerinnarmiittussaanngitsoq. Taa-
maattumik itsarsuarli kalaallip aner-
saava illersortariaqarpoq, tamatta,
tamavitta piniartortannguavut sulis-
sunniartigit, KNAPK-mut ilaasortaa-
gutta ilaasortaanngikkaluaruttaluun-
niit, tamatta qununata saqqummiisa-
lerniarta piniartortavut tassaammata
nunatta kulturitoqqaminik kisiisa
atatitsisui.
Inuulkiaqqusingaarlunga
Julius Tobiassen
Pedel
Ved Kalaallit Nunaata Katersugaasivia, Grønlands Landsmu-
seum, er en stilling som pedel ledig til besættelse snarest el-
ler efter aftale.
Pedellens opgaver vil være:
— almindelig vedligeholdelse af bygninger (indv. og udv.)
— vedligeholdelse af arealet mellem bygningerne
— tilsyn og vedligeholdelse af feltudstyr samt museets båd
og oliefyr
— deltage i opbygning af udstillinger og magasiner
— deltage i restaureringsarbejder.
Ansøgeren forudsættes at have en håndværksmæssig bag-
grund (helst med træ).
Arbejdstiden vil være 40 timer ugentlig og aflønning vil ske
efter overenskomst af 25. maj 1981 mellem SIK og Det of-
fentlige Aftalenævn vedrørende varmemestre, pedeller og vi-
ceværter.
Bolig kan ikke anvises.
Ansøgning med oplysning om uddannelse og tidligere be-
skæftigelse fremsendes senest den 19. marts 1983 til:
Kalaallit Nunaata Katersugaasivia
Grønlands Landsmuseum
Box 145 . 3900 Godthåb.
40 NR. 9 1983
ATUAGACDUUTIT