Atuagagdliutit - 25.05.1983, Page 24

Piorsarsimassuseq • Kultur________
Kiinnat ammallorissut
qalipaatigissullii
Sapaatip akunnerani kingullermi eqqumiitsuliortoq Eigil
Knuth tunniussivoq Tunumit qiperukkaminik. Maani
oqaluppalaaraa qanoq taakku pinngorsimanersut
1936-ip aasaani Victor-ip ilisima-
sassarsiortuinut ilaalluta sermer-
suaq qarsullugu Kitaaniit Tunu-
mut ingerlareersimalluta ikinngu-
tikkalu franskit Tasiilami umiar-
suarmik utaqqivugut. Tasiilaq
»niuertoqarfiuvoq« napparsim-
mavilik, niuertarfilik aammalu o-
qaluffilik, maannakkut taaneqar-
talersimalluni Ammassalik. Am-
massaliussutigaa qangaaniilli Tu-
numi kangerluit tamarmik am-
massappassuaqarsimanerat.
Niuertoqarfik Tasiilaq tunngavi-
lerneqarpoq 1894-imi, Gustav Holm-
ip ilisimasassarsiornerata kingorna u-
kiut qulit qaangiuttut; ilisimasassar-
siortut taakku Ammassalimmiuniit
allaanerusumik oqaasilittut siuller-
saallutik Tunumut pipput. Kingusin-
nerusukkut inuit qiperorlugit assilisa-
ma pisimasoq taanna puigunaatsoq
suli eqqaamavaat.
16. juli unnulersoq Tasiilami
»Gertrud Rask« ersernerarneqarpoq,
taavalu qaqqap qaavani napparum-
mukaavugut, tassanilu erfalasoq a-
mullutigu, avatitsinni sikut saatsersut
akornanniittoq umiarsuaq kalerrin-
niarlutigu takoreersimagipput. Nalu-
naaquttap akunnerpaalui qaangiuttut
umiarsuaq umiarsualivimmut pula-
voq, umiarsuit tikeqqaartut pineqar-
tarnerattut qaannanik umianillu i-
ngiallorneqarlutik. Umiarsuaaraq
pujortulik sisamanik napparutilik
taanna, umiarsuaaraqatimi »Hans
Egede’p akerlianik qisunnik sanaaju-
soq, takuminaqaluni kisarpoq. 1942-
imi Amerikap avannarliup sineriaani
umiuvoq.
Palasip pujortuleeraanik avammu-
karpunga, pissangageqalugu marrar-
mik pissannik nassataqarnersoq. Qu-
janassusia, zinkimik poortukkat He-
dehusenes Teglværk-imeersul katillu-
git 30-iusussat ilaat marluk tikipput,
aammalu illerfimma normulersoqqis-
saakkat ilaat pingasut; Taakkua ilaat
ataaseq imaqarpoq qalipaanermut qi-
peruinermullu atortussannik. lllussa-
ma qisuttassai gibs-ilu kuitsiviliuutis-
sara »Gertrud Rask« augustip naaler-
nerani tikeqqippat ilaasussaappun-
ngooq, taakkuli tikinnissaasa tu-
ngaannut utaqqiinnartariaqassaanga.
Annakkuummeqalunga umiar-
suup qaanut qaqivunga, nuannaaqa-
lunga. Qaqigama umiarsuup qule-
ruaaniit takusakka tassaapput qipe-
rorlugit assilisassakka, tassa Tunu-
miut umiarpassuarminnik umiar-
suarmik kaajallaasilmasut.
Naasuusallit atnmukaallu
Umiat amii seqinermit qinngorfigine-
qarsimallutik qaamarujutsissimasut
soorlumi puugutaasat, pinngortitanik
qalipaatigissaaqisunik atisalinnik u-
likkaartut. Kitaamiut atisaasa, im-
sulissunik nåkutigdlissoKarfingme pissortaK tunumio James Bianco Eigil
Knuthip nivtarterivfigå Joharmap dssinganik 1936-ime Kiperugkaminik.
Eigil Knuth viser sit portræt af Johanna til lederen af arbejdstilsynet James Bi
anco, der er fra Østgrøn/and.
minnut tulluarsaqqissaagaasartut, as-
singinik atissaqanngillat. Atisaat assi-
giinngitsorpassuit katitigaapput, naa-
suusallit ammukaallu, assigiinngeqi-
sunik qalipaatillit. Qalipaaterpassuit
tamakku imminnut tulluanngilluin-
nassagaluarput inuttaat tamarmik
kiinaqanngikkaluarpata ammallorin-
nik, qernarinnik nujarujussuaqarlu-
tik.
Nunagisanni kiinnat qalipaateqan-
nginnamik immikkut maluginiagas-
sartaqanngimmata tupaallaatigeqaa-
ra malugalugu kiinaasa qalipaatigis-
susiat, sulilu qalipaataat erseqqinne-
rulersutut ilipput kiinaasa timaannut
naleqqiullugit angisuujunerisigut.
Aamma maluginngitsuunngisara tas-
saavoq kiinaasa assigiissusiat — a-
ngeqqatigiit ammalortut, tamarmik
qernarinnik nujallit. Nunagisanni
kiinnap isikkuisa assigiinngissutimi-
ninngui misissorneqartartut, malugi-
sara tassaavoq kiinnat isigisama assi-
giinneruj ussuat, avatangiisigalugit
qalipaatit ilutsillu!
All.: Eigil Knuth
Qalipaataannaanngitsut, aammali
ilutsit! Qalipaatit ersarinnersaapput,
qalipaatilli tunuanni takusassaapput
ilutsit, qanilliartortillugit ersarissiar-
tuinnartut. Umiat umiarsuarmut qa-
ninnerit ilaanni issimavoq arnan-
nguaq, Japanimiumut eqqaanartoq,
qungujulalluniluuna. Ila qungujula-
nera nuanningaarami; kiinaa eqisa-
lunneqanngilaq, isaannarminik qu-
ngujulavoq kiinaata ilusaa tamar-
miusoq allannguuteqarani.
Europamiunik assilisaqarluni mar-
raq ilusilersugaq allanngortitertuarta-
riaqartarpoq, isilerfilersorlugu, kiin-
nap affai illugiit, qinngamit, kiinnap
saarpiaaniit isikkuanik aseruilluin-
nartumik imminnut attuumasutaaru-
tititaalluinnartutut ittut erseqqaris-
sunngortinniarlugit ulussat »qapiar-
tariaqartarlutik«. Aakuli isigisakka
marriatut peqqissaarulluinnarlugit
sanaatut ittut, suliassarissavaralu
marraq ilanngarteqattaarnagu kiin-
nap qaarajunneri, marriortup pikko-
rissup pisarneratut peqqissaarullugit
ersersinniassallugit.
Takuara arnat niaqquminni iluse-
rilluinnartuni qilertitik pinersarsima-
gaat. Qilertaasa tuttuusap nassuisut
niaquat suli kusanarnerulersippaat.
Qimerloorpakka, qilertitik qernaris-
sut sapangaaqqanik pinnersaasersor-
simasatik dronningisut ataqqinarpa'
laassuseqaatigigaat, niaqqutillu arrnt'
sumik kaajallatsittaraat isitik mikisu
qillaallatsittarlugit.
Ataqqinarpalussusiat
Kalaallit qungujuttarnerat kusanas-
susiallu unnersiutigineqartuartarp°9’
allamilli malugisariaqartumik maar>'
nakkut takusaqarfigaakka — aamr>ta
angutitaat: naggueqatigiittut allaane'
russutsiminnik tulluusimaarutigj11'
ninnerat, ataqqinarpalussusiat, aW"
tornangaassusiat. Qungujuttarner31,
kusanassusiat, uummaarippastssu-
siallu qalipaatigissaassusiannut tu.'
luarluinnarnata, siuliini taasakka 41'
perukkatigut takutinniakkanut, taS'
salu eqqissisimarpalussutsimut atad
qinarpalussutsimullu, naapertuu -
luinnarput.
Sermersuarmeeqqammerpung3
misigisimallugulu Kalaallit Nunaata
imaannaanngissutaasa ilaat, ersinaf'
lunilu tiguartinnartoq. Maannalu tu"
pigusullunga isigaakka imaannaat1
ngissutaasa ilaat, Eskimuut ila<3uta
riinnguit eqqumiitsut, qangarsuaa
niilli avatangiisimasut sermersuarrnt
— silarsuarmi sermitat annersaannjU
maanilu Ammassalimmi 1936 tiktl)11
gu immikkorluinnaq ittuussutsin1111
nik attassisimasut.
Maanngarniarlunga aalajangera
ma kukkusimanngilanga, eqqarsar
punga, ilagilernissaallu qilanaar»e
para — qilanaarilerpara Tasiilanti i ^
lussama, igalaarujussuarnik igajaa'
qartussap, inernissaa — qilanaariler'
para ukiumi qimussimik nunaqarh1
nguanut angalaartarnissara, illunU
issumik ujaqqanillu qarmalinnut iser'
tarlunga kiinnanik marraq gibs-ilu a
torlugit assilisassarsiortalernissara.
Qinuvungalu — Indiamiup
kerji-p atuakkiaani »Jæge,c'
Ghond«-imi allassimasumik issuaa^
lunga: »Qanortoq assatit oqqatulh 0
qaluttuallaqqitsigilerilit!«
Eigil Knuth
Eigil Knuth Tunumi qiperuisoq 1936-imi.
Eigil Fotograferet i 1936, mens han var i gang med at lave en portrætbuste i
Østgrønland.
24 NR. 21 1983
ATUAGAGDLIUTIT