Atuagagdliutit - 05.09.1984, Síða 19

øskerne fra Qasigiannguit flytter til Aasiaat for at være nærmere ved reje- Qasigiannguani aalisartut Aasiannut nutserput kinguppaqarfiit illoqar-
Jelterne og den planlagte rejefabrik i byen. (Foto: LIL). fimmilu tassani kinguppaleriffittaaq qaninnerujumallugit.
Aasianni suliffissuas-
saq naammattunik
kinguppassaqanngilaq
Aasianni suliffissuassaq qallunaat pilersaarusiuussisar-
luinit pilersaarusiorneqarsimasoq pillugu Qasigiannguit
kommunianni taamatut isumaliutersorput
Kinguppaat Kalaallit Nunaanni
Ukiumut suliarineqarsinnaasut
45.000 tonsit missaanniippiit.
Taakku afaannit amerlanerulaar-
‘ut tassa 20.000 tonsinit amerlane-
fulaartut 1981-imi atorneqarput.
Oiskobugtiinnarmi suliffissuit pi-
sinnaassusiat 80 procentinik ator-
jteqaruni 18.000 tonsiuvoq, 1981-
>milu 11.000 tonsiinnaat atorneqar-
simapput. Taamaattumik Qasigi-
annguit kommuniat isumaqarpoq
Aasianni kinguppaleriffeqartaria-
Oanngitsoq.
Tamannaerserpoq Qasigianngu-
it kommuniata atuagaaraliaritissi-
ttiasaani pilersaarusiuussisarfik
Skaarup og Jespersen Københavni-
miittoq suleqatigalugu pilersinne-
qarsimasumi. Nalunaarusiamilu
ilaatigut qulaani taaneqartut tun-
ngavigalugit imatut isummertoqar-
simavoq: »Suliffissuit Aasianni su-
liffissualiortoqanngikkaluarpal-
•uunniit annertuallaamik pigin-
naassuseqareerput«.
Isumaqartoqarportaaq kingup-
Paat naammassanngitsut kujasin-
nerusumi suliffissuit 8.000 tonsinik
aamma pisartussaammata 12.000
tonsillu avataani uutereerneqartar-
tussaallutik. Qasigiannguanissaaq
aalisartut isumaqarput kinguppa-
qassusia ukiuni aggersuni taamaat-
tuaannarnavianngitsoq. »Aalisar-
tummi isumaqarluinnarput ki-
nguppaat ikileriarujussuartussan-
ngortut«.
Taamatulli isumaqarneq sumil-
luunniit uppernarsaatissaqartinne-
qanngilaq. Allassimaannarporli
Kalaallit Nunaanni aalisakkanik
Nakkutilliisut erseqqilluinnartu-
mik oqarsinnaanngitsut akuttun-
ngitsumik misissuisarnissaminnut
aningaasassaqannginnamik.
Kinguppakinnerulernissaanik
ilimasunnermi tunngavigineqartu-
tuaapput aalisartut misilittagaat
kinguppanniarlutillu kujasinneru-
sumut ingerlasariaqartalersimane-
rat.
Inuutissarsiornermut Pisorta-
qarfiup kinguppaat pillugit 1983-
imi ataatsimiititsinerani tunngavi-
gineqarpoq Aasianni suliffissuali-
assaq Qasigiannguanut kingune-
qarnerlussanngitsoq. »Kommunal-
bestyrelsili isumaqarluinnarpoq
tunngavigineqartut taakku eqqor-
tinneqarsinnaanngitsut qanorluun-
niit ittunik iliuuseqartoqaraluar-
pat«.
Kommunalbestyrelsittaaq isu-
maqarpoq kinguppaat 1985-imi ag-
guaanneqartussat ikinnerujumaar-
tut Kalaallit Nunaata avataani pisa-
risinnaasai 24.000 tonsinik ikiline-
qarsimammata. Ukiormanna Ki-
taani pisarineqarsinnaatitaasut ta-
marmiusut 28.620 tonsiupput
(taakkunanngalu 1.305 tonsit Fran-
krigimut, Savalimmiunut Norge-
mullu pisassanngortinneqarsimap-
put).
Kinguppaat ikinnerusut taakku
nunami suliffissuarnut Aasiannilu
suliffissuartaassamut agguataarne-
qassappata tamatuma kinguneris-
savaa Aasiaat suliffissuit allat pi-
ngaartumillu Qasigiannguaniittoq
suliassanik arsaassammatigik, taa-
maattumilliuna Aasianni kingup-
paleriffiliortoqartariaqanngikka-
luartoq. Nunami suliffissuit pio-
reersut aningaasaqarniarnerat suli
ajornartorsiornarnerulersinneqar-
tussaavoq Aasiannilu suliffissuaq
sinneqartooruteqarsinnaassanani.
Tamakku tunngavigalugit kom-
munalbestyrelsi aperivoq:
Inuutissarsiornermut Pisorta-
qarfik isumaqarpa Aasianni sulif-
fissanik pilersitsinissamut tunnga-
vissaqqinnerpaasoq suliffik ataa-
seq 500.000 kr-ingajannik aningaa-
saliiffigigaanni suliffillu ataaseq u-
kiumut 200.000 kr-ingajannik ami-
gartoortittarlugu?
Tassungalu uiggiutiinnarlugu
aperipput: Qanoq ililluni Inuutis-
sarsiornermut Pisortaqarfiup qu-
larnaarsinnaavaa suliffiit Qasigi-
annguaniit Aasiannut nuunne-
qaannannginnersut ataatsikkut 35
mio. kr-inik aningaasartuutaasu-
mik ukiullu tamaasa 14 mio. kr-it
missaannik amigartoorfiusartussa-
mik?
Apeqqutit pingaaruteqartut pi-
ngajuat imaappoq: Suliffissuit
amigartoorutigisartagaat amerliar-
tuinnartut Inuutissarsiornermut
Pisortaqarfiup qanoq ililluni ma-
tussutissaqartittassamaarpai, aam-
malu aningaasartuutit kikkut toq-
qaannartumik toqqaannanngitsu-
millu nammattassavaat?
Qasigiannguillu kommunalbe-
styrelsiat taamaangajattunik arla-
linnik inuutissarsiornermut pisor-
taqarfimmut apeqquteqaateqarsi-
mavoq. Atuagaaqqiap aallaqqaa-
taani kommunalbestyrelsi piuma-
saqarpoq »Namminersornerullutik
Oqartussanut inuutissarsiorner-
mullu apeqqutivut erseqqissut er-
seqqissunik akineqaqqullugit«.
»Tunngavilersuutigineqartummi
eqqortuunnginnerarneqarsinnaan-
ngillat, apeqqutivullu naammagi-
nartumik akineqarsinnaanngippa-
ta piumasarisariaqarparput Aasi-
anni suliffissualiassaq kinguartik-
kallarneqaqqullugu apeqqutit
naammaginartumik akineqarsin-
naalernissaasa tungaannut«.
Atuagaaqqiap ilungersuutigilus-
sinnarneqarsimasorinartup aallar-
tinissaataa taamatut naggaserne-
qarsimavoq maannarpiarmi isuma-
qartoqarunnaareerpoq Aasianni
suliffissualiassaq unitsinneqarsin-
naassasoq.
Lyt til andagten:
212 26 Nuuk
(døgnet rundt).
3 83 82 Qaqortoq
(døgnet rundt).
4 21 69 Aasiaat
(mellem 20-08).
telefonikut
BTbilimut tungassumik
atuaineK
Grønlandsmissionen
ATU AG AG DU UTIT
NR. 36 1984 19