Atuagagdliutit - 21.11.1984, Blaðsíða 25

»Sulisut angajoqqaatut
'sigineqarsinnaapput«
Kisiannili takutittarpaat angajoqqaajunatik, taavalu sulisut
J*arlakaattarneratigut inuk ataaseq iluamik sungiutissallugu ajornakusoortarpoq.
0°flu napparsimasoqaraangat alla takkuttarpoq allatut pissuseqarluni.
VlSunerusumik maaniittartuuppata pitsaanerussagaluarpoq
Tui a*lerm'un' najugaqartut 'laat
(sju ma Josefscn, 16-inik ukiulik
gin mnynn8aanneerso(l oqaloqati-
Tin ran' '*aat'8ut taama oqarpoq.
Hl n?a sivisunerpaamik Qasaper-
galun,issimav°q tamannalu pissuti-
js„ ?u sinittarfimmi saniatigut
plltS,n,aartarfeqarP°q. Iikkaniip-
•fin ass'!iarsu*t titartakkallu nam-
ipDi *'tartaga'> ilisiviup saniani-
Saarf |0<*a*uttart°q radiolu nalaa-
liik ' *U kajortumik tuinnikuusa-
fim .t,a**'8aa,,uni- Isersimaartar-
(,s Tuuma Ujuaannaat Mathæ-
tt)juni*u 20-inik ukiulik Maniitsor-
Ut)ijUsotl isersimaarput Qasapermi-
Inti nnerm*nni misigisiinasatik oqa-
'^aralugit.
Gkioq sinnerlugu Qasapermi-
Aali ni^uuvunga Tuuma oqarpoq.
i,,,'aciciaammununa ir
ilaat
lU;
. lmaassimaga-
m Qt0ci siunnersortima Qasapermi-
aPer^alUUSeralu8u’ oclaluuseralugu
ru ‘saq.Bttaarlungalu Qaqortulia-
QiD. ,n,n§>nnersunga, tusarpallaale-
16aKku
1 naggataatigut akueriinna-
rakku. Ukioq ilivitsoq maaneereer-
lunga aallartussanngoriarama
maaniinera nuannersisoorlugu qin-
nuteqarama maaneeqqissinnaanin-
nut. Taamaalilluni ukiup affaanik
Qasapermiuneeqqissinnaanera
akuerisaavoq.
— Uangattaaq maaniissimanera
nuannareqaara, Ujuaannaat oqar-
poq. — Nuummi inissaqareerlunga
Qasapermiut qimalerpakka, kisi-
annili Nuummut piguma nammi-
neerlunga suliffissarsiortussaavu-
nga.
Tuuma Ujuaannaallu oqaluttu-
arput aasaq Danmarkiliarsimallu-
tik »Disko«-mut ilaallutik.
— Paasiniaalluta Danmarkiliar-
pugut ilaatigullu Nordsøcentret pu-
laarparput — tassaavoq qalunik al-
lanillu aalisarnermut atortunik
misilittaavik imaluunniit uuttor-
taasarfik, nunarsuarmi annersaa-
soq. Aningaasanik katersilluta a-
ngalanerput nammineerluta akiler-
parput.
ior‘'Ta VJuaannaalu Qasapermiunipeqataasut: — Maaniilluni ilikkarnar-
T’h JUssuuvoQ-
<Jt \,^as °S Johan, projektdeltagere på Qasapermiut: — Vi lærer meget af
fe ,r>ed i projektet.
— Aallaqqaammut oqarfigitik-
kaluarpugut »Disko« Danmarkili-
araangami ilaasoqaqqusaanngit-
soq. Kisianni taava isumaqatigii-
ginnarpugut inuttatut, tassami suli-
suulluta ilaassasugut. »Disko«-mut
angalanerput assut nuanne poq, ne-
risagullu mamangaarmata pui-
ngorneq ajorpakka.
— Kisiannili angalanerput nuan-
nersuinnaanngilaq. Tamaani ava-
taannarsuarmi anorersuarsiortoru-
jussuuvugut. Assut tassa aalangaa-
ratta siniffitsinninngaanniit qa-
ngattartarpugut sisusarlutalu. Eq-
qaamaviuk qassit taamanikkut
umianngullutik ajorsisut?
— Naamik eqqaamanngilakka,
Ujuaannaat akivoq, — amerlaner-
saasugut immaqa meriarpugut. Ki-
siannili pitsaanerunngilaq ammas-
sassuit qajuusaasiorfiannut pulaa-
ratta, tipingaarami iserfissaanngi-
laq.
— Ilumoorputit, Tuuma maajor-
pasilluni oqarpoq erngiinnarli kii-
naa saammaqqippoq, — kisianni
massakkut oqarsinnaavugut imar-
pissuaq tassa ikaarsimavarput.
Tuumap qaammatisiutini saq-
qummerpai, taakkua iluaniippoq
nunarsuup assinga. Angalaffigisi-
masartillu tassunga titartarsimavaa
nuannaartorujussuullunilu nunat
assigiinngitsut aqqusaarsimasatik
takutippai.
Qasapermiuniilluni angalanerin-
naanngilaq Ujuaannaat Tuumalu
oqarput nangillutillu:
— Massakkorpiaq hold-inut
marlunnut avinneqarsimavugut si-
unissamili pingasuusussaapput.
Ataaseq angerlarsimaffimmi suli-
assat suliarisarpaa aappaa Qasapi-
mut ilaallutik aalisariartarput silar-
lukkaangallu qassuserisarput.
Aamma allamik angallateqarpugut
glasfiberimik sanaaq, Qavak, taan-
nalu aallarsinnaanngorpat hold-it
pingajussaat tassunga ilaasalissap-
put.
— Sapaatip akunnikkaarlugit
taamatut avinneqartarpugut. Pis-
sanganartaqaaq Qasapimut aalisa-
riaraangatta. Pisaqarluarsima-
gaangatta Avatamut tuniniaasar-
pugut ikigigaangatsigit Kalaaliaq-
qamut tuniniaasarpugut. Silarluk-
kaangat kælderimi qassuserisarpu-
gut imaluunniit aalisariuterput ilu-
arsaattarparput. Aammami imaak-
kami sapaatip akunneranut 225 kr-
inik kaasarfimmiussatsinnik pisar-
pugut. Taakkunannga 75 kr-it ati-
sanut atortussaasarpavut 25 kr-it
bank-imut ilineqartarput aalla-
raangattalu aatsaat tigusinnaasar-
pavut, sinneri tassa piumasatsinnut
atortarpagut. Kisianniuna tassa aa-
lisarsimagaangatta kaasarfimmius-
sagut saniatigut 190 kr-inik akissar-
Qasapi
Qasapi tassaavoq aalisariut 42
fodsilik, ullumikkullu misiliu-
taasumik inuusuttunut peror-
saaffittut Qaqortumi atorne-
qartoq. Ullullu unnuallu paaq-
qinnittarfik tassunga attuuma-
soq Qasapermiunik atserneqar-
simavoq januarimilu 1983-mi
ammarneqarsimalluni
Qasapermiut inuusuttunut
15-iniit 18-it tungaanut ukiulin-
nut ammavoq.
Ullumikkumut Qasapermiu-
ni najugaqarsimasut tassaapput
inuusuttut Nunatsinni paaqqin-
nittarfinniissimasut. Inunnik
isumaginnittoqarfiit illoqarfin-
niittut Qasapermiunut peqataa-
sinnaaneq inuusuttunut paasi-
tittarpaat. Kommunet ineqar-
neq akilertarpaat. 1985-imi ine-
qarneq ullormut 565 kr-inik
akeqassaaq. Tassa imaappoq
kommunet ulluinnarni aqutsi-
neq akilertarpaat aaqqissorne-
ralu landskassep akilersimavaa.
Ukiumut inuusuttut qulingi-
luat peqataasarput sulisullu ar-
finiliullutik. Perorsaasut pinga-
suupput, taakkunannga ataaseq
ittuuvoq, aalisarnermik ilisima-
salik, aalisariutimi naalagaq
bedstemand-ilu.
Qasapermiuni siunertaavoq
inuusuttut 15-iniit 18-it tungaa-
nut ukiullit aalisarnermik ilik-
kagaqarnissaat. Tassungalu
atavoq qassuserineq, navigati-
on aammalu aalisarneq. Aali-
sarnermut tunngasut saniatigut
perorsaasut pingaartittorujus-
suuvaat inuusuttut namminneq
illulerisinnaanerat soorlu errui-
neq, eqqiaaneq nerisassiorner-
lu. Aamma pingaartinneqarpoq
inuusuttut namminiilernissa-
mut sungiusarnissaat, inuusut-
tut paaqqinnittarfinni perorsar-
simasut ilaatigut ajornartorsiu-
tigisarmassuk ajornartorsiutitik
nammineerlutik iliuuseqarfigi-
nissaat.
Perorsaaffimmik tassunga
assingusumik Angmassalimmi
februarimi 1984-imi aallartitsi-
neqarpoq. Angmassalimmi pe-
riarfissat atorluarniarlugit misi-
liummi tassani piniarneq aam-
ma aallunneqarpoq.
sisarpugut, tassa aamma nuanne-
qutaa.
— Nunamiilluni nuannerpallaar-
neq ajorpoq. »Arnat suliaat« sulia-
risaratsigit. Maani sulisut tamak-
kua pingaartittorujussuugamikkit.
Oqartarput nammineerluta ilikkar-
tariaqarigut errorsineq nerisassior-
neq il. il. Pikkunaattarnermik nivi-
arsiaqqallu tamakkununnga pikko-
rinnerusarlutik, Ujuaannaat Tuu-
malu oqarput illaatigalutik.
Angajoqqaat ikinngutit
sulisuinnaalluunniit
— Anguniagaavoq inuusuttut atua-
runnaarunik namminiilernissaat,
isumaqarpugut pingaartuusoq Qa-
sapermiunut peqataasut illumi suli-
assat ilikkassagaat, Fali (Frederik
AJUAGAGDUUTIT
NR. 47 1984 25